T.1
Merkitse oheiseen piirrokseen oikeaan kohtaan
a) Poolinen kovalenttinen sidos
- Vedyn ja hapen välisen sidos on poolinen kovalenttinen sidos.
b) Negatiivinen osittaisvaraus
- Happi
c) Positiivinen osittaisvaraus
- Vety
d) Vetysidokset
- Vesi molekyylien välissä.

T.2
Vasemmassa mittalasissa on 50 ml vettä ja oikeassa 50 ml etanolia. Kun nesteet yhdistetään, loputilavuus on alle 100 ml. Miten selität kokeen havainnot?
- Kokonaisuus pienenee, sillä etanolimolekyylit muodostavat vesimolekyylien kanssa vetysidoksia.
- Etanolilla on yksi ylimääräinen OH molekyyli, joka sitoutuu vesi molekyylin OH osan tilalle veteen liuottaessa.

T.3
Selitä,
a) Mitä tapahtuu sidostasolla veden höyrystyessä?
- Veden kiehuessa vesimolekyylien välisiä vetysidoksia katekeaa ja muodostuu vesihöyryä.
b) Miksi vesi laajenee jäätyessään?
- Kun vesi jäätyy, vesi molekyylien väliin jää enemmän tilaa kuin nestemäisessä vedessä.
c) Miksi vesi on poolinen aine?
- Koska vedyllä ja hapella on elektroninegatiivisuus ero.
d) Mitä tarkoittaa ioni-dipolisidos?
- Esimerkiksi kun suola liukenee veteen, vesi molekyyli katkee suolan aikaisemmat sidokset, ja lähtee itse ottamaan kloorin ja natriumin atomit vastaan.
- Se onnitstuu, kun vedellä olevat vety atomit ovat positiivisesti varautuneet, ne ottavat negatiivisen kloori atomin vastaan.
- Ja negatiivinen happi atomi ottaa natrium atomia vastaan.
e) Miksi veden kiehumispiste on korkeampi kuin hapen?
- Koska vesi molekyyli välisien sidokset ovat vahvempia kuin hapen.

T.5
Selitä, mitä tahtumia oheiset yhtälöt kuvaavat. Mitä kemiallisia sidoksia tapahtumissa katkeaa ja mitä muodostuu.
a) H₂O(l) --> H₂O(g)
- Vesi höyrystyy
b) KI (s) --> K⁺(aq) + I^-(aq)
- Kloori liukenee veteen
c) CH₃OH(I) --> CH₃OH(aq)
- Metanoli liukenee veteen

T.6
Perustele, miksi CO₂(g) ja N₂(g) liukenevat veteen paljon huonnommin kuin NH₃(g) ja HCl(g).
- Hiilidioksidi ja typpi ovat koostuneet poolittomista molekyyleista eli ne ovat poolittomi ja aineita.
- Poolittomien aineiden liukoisuus veteen on huonno.

T.8
Mineraalisuola sisältää muun muassa kaliumjodidia (KI)
a) Selitä, mitä tapahtuu (mitkä sidokset katkeavt, mitä sidoksia muodostuu), kun kaliumjodidi liukenee veteen.
- Kaliumjodidin ionihilaa koossapitävät ionisidokset katkeavat.
- Myös vesi molekyylin vetysidos katkeaa.
- Vesimolekyylit ympyröivät ionihilasta irronneet ionit ioni-dipolisidoksilla, jolloin muodostuu akvaioneja.
b) Mallinna piirroksella kaliumjodidin liukeneminen veteen.
c) Mitä tarkoitetaan k⁺- ja I^-- ionien hydratoitumisella.
- Eli niiden muuttuminen akvaioneksi.
d) Mallinna muodostuvia akvaioneja siten, että kumpaakin ionia ympäröi neljä vesimolekyyliä.

e) Kirjoita Kl(s):n liukenemistapahtumaa kuvaava yhtälö.
Kl(s)--> K⁺(aq)+I^-(aq)

T.10.
Selitä
a) Miksi lämmin kivennäisvesi kuplii enemmän kuin kylmä
- Kivenäisvesi sisältää veteen liuennutta hiilidioksidia. Kaasujen liukoisuus pienenee, kun lämpötila nousee. Hiilidioksidia liukenee siten lämpimään juomaan vähemmän kuin kylmään. Siksi kivennäisveden lämmetessä vapautuu kaasua, mikä näkyy kuplimisena.
b) Miksi täysinäistä virvoitusjuomapulloa ei kannata säilyttää pitkään aurinkopaisteessa
- Hiilidioksidin liukoisuus pienenee, kun juoma on lämpiää. pulloon näin muodostuva paine voi rikkoa pullon.
c) Miksi mehua pakastettaessa pulloja ei kannata täyttää aivan täyteen
- Vesi laajenee jäätyessään. ja mehua tilavuus kasvaa. Mikäli pullo on täytetty aivan täyteen, laajeneva mehu voi rikkoa pullon.