Alakansakouluja on kaupungeissa ollut jo vuodesta 1866 lähtien, mutta maaseudulla koulut tulevat vasta 1920-luvulla, vuoden 1921 oppivelvollisuuslain jälkeen. Ulvilan kunta päättää perustaa Uudenkoiviston kansakoulun, joka aloittaa toimintansa elokuun 30. päivänä 1922 kolmen opettajan voimin.

Johtokunta antaa opettaja Viikerille valtakirjan ja lähettää hänet Helsinkiin Maalaiskuntien Liiton Liikeosastolta ostamaan opetusvälineitä, havainnollisessa opetuksessa tarvittavia kuvia, mittausopin opetusvälineitä, fysikaalista ja kemiallista kalustoa ynnä muuta sellaista.

Johtokunta päättää kutsua kokoon paikkakunnan väestöä neuvottelemaan koululle perustettavasta ompeluseurasta, että kaikki lapset vaatetuksensa puolesta voisivat tulla kouluun. Samoin pidetään iltamia rahan keräämiseksi koulun kirjastoon hankittavia kirjoja varten.

Koulun vihkiäiset pidetään toukokuun 20. päivänä 1923.

1927
Johtokunta päättää, että koulussa pidetään aamiaisruokatunti klo 11, jolloin oppilaat syövät omia eväitään.

1929
Koulu saa sähköllä toimivan kaivon, eikä vettä enää tarvitse kantaa Porista.

Rokottamattomat oppilaat päätetään erottaa koulusta siksi, kunnes ovat rokotettuja, taikka jos eivät vanhemmat alistu oppivelvollisuuslain määräämään rokotukseen, niin ovat velvolliset ilmoittamaan millä tavoin lain määräämää opetusta oppilaalle annetaan.

1933
Johtokunta suostuu opettaja Virkkalan pyyntöön saada kiinnittää radio seinäkoskettimeen.

1934
1. ja 2. luokka muuttavat koulun tilanahtaudesta Kala-Mäkisen taloon, nykyistä City Markettia vastapäätä, jossa yhdessä luokkahuoneessa käydään koulua kahdessa vuorossa. Koulunpito siellä loppui 1939, kun kivikoulu valmistui.

Kivikoulu valmistuu 1939 ja muuttuu myöhemmin (40-luvulla) puukoulun ohessa saksalaisten sotilaitten kasarmiksi. Juhlasalissa ovat kivääritelineet, pihan perällä neljä ilmatorjuntatykkiä.

1940
Uudenkoiviston lapset juoksevat "herrasten" saksalaisten sotilaiden asioilla ja saavat palkaksi suuria saksalaisia suklaakaramelleja, saksalaista limppua, marmelaadia ja tupakkaa.

1941
Tammikuun ensimmäisenä päivänä Uusikoivisto ja Toejoki liitetään Porin kaupunkiin.

Kivikoulun yläkerrassa on opettajien asuntoja, pohjakerroksessa on kellari, jota sodan aikana käytettiin pommisuojana, teknisten töitten tila, paja, missä pölkkylattia, pannuhuone ja vahtimestarin asunto. Vahtimestari pitää sikaa pannuhuoneessa, myöhemmin ulkorakennuksessa, jossa ovat myös opettajien lampaat.

50-luvulla
Jokaisella luokalla oli oma pankkinsa, iso laatikko, jossa kullakin oppilaalla oma lokeronsa. Lapset toivat kotoa omaan lokeroonsa lantteja ja saivat siitä hyvästä opettajalta joka kerta perhosmerkin. Pankkivirkailija kävi aika ajoin laskemassa rahat ja pani kertyneeen summan kunkin oppilaan omalle tilille pankkiin. Kerran eräät veljekset "ryöstivät" pankin ja kun he siitä tulivat ilmi, sanoivat johtajalle, että kyllä me nyt haluttais esittää joulujuhlassa enkeliä.

1959
Kivikoulun toisen kerroksen asunnot muutetaan luokiksi.

Viipalekoulu valmistuu v. 1966.
Suurimmillaan koulussa on 960 oppilasta vuonna 1971.
Koulua käydään kahdessa vuorossa, ryhmätunnit pidetään kivi- ja puukoulun käytävillä. 7 luokkaa muuttaa Koivulan kouluun n. 1971. Oppilaat ovat levottomia ja koulunkäynti on levotonta. Koivulan koulu kuuluu Uudenkoiviston kouluun kevääseen -73 asti. Sampolan koulu jatkaa vielä vuoden uudenkoiviston alaisuudessa. Peruskoulu tulee 1974.

Kaikki oppilaat ovat tasa-arvoisia panevat rasteja ahkerasti ruutuun.

80-luvulla opiskellaan tuntikehyksen tahtiin ja opetustavoitteet laskeutuvat lähemmäksi maata.

Kuudesluokkalaisilla pojilla on edelleen etuoikeus työntää rehtori kelkalla joulukirkkoon ja takaisin.

Oppimistulokset ovat hyvät: 
Opettaja Markkula antoi ympäristönopin kokeessa täydennystehtävän: 
Suomessa kallio on usein g viiva ja g viiva. Oikea vastaus olisi ollut: graniittia ja gneissiä.
Oppilas vastasi:
Suomessa kallio on usein gorkea ja goloinen.

90-luvulla
Koulu alkaa etsiä omaleimaisuuttaan. Työtä tehdään ahkerasti, mutta osataan myös juhlia. Yhdessä laulamisesta on muodostunut tärkeä osa koulunkäyntiä ja yhdessäolemista. Ilmapiiri on iloinen ja ystävällinen.
Työrauhaongelmia on vähemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin.
Mahdumme jo kivi- ja puukouluun. Viipalekoulu jää pois käytöstä keväällä -91. Luokkia jää edelleen tyhjiksi. Alakerrassa keittolan viereisestä luokasta tulee ruokala, jossa ruokailevat puukoulun oppilaat ja yksi kivikoulun luokka.
Joissakin suhteissa ympyrä näyttää olevan sulkeutumassa. 
Luokkakoko suurenee, ryhmäjako vähäistä, kirjojen määrä vähenee: 
samaa kirjaa käyttää monta oppilasta peräkkäisinä vuosina. Ruokalistalla alkaa näkyä puuroja yhä useammin. Mutta silti, koulunkäynti Uudenkoiviston koulussa on kivaa.

1997
Viipalekoulu puretaan. Puukoulussa vain englannin opetusta.

2000-luku
Kivikoulun alakertaan tehtiin vuonna 2000 kosteusremontti. Samassa yhteydessä saimme pukuhuoneet, suihkut ja sisävessat. Vanhoista vessoista saneerattiin kirjasto ja viereisestä luokasta tietokoneluokka joka on varustettu ajanmukaisilla laitteilla. Uusiin tiloihin tehtiin myös ilmastointi. Uusi pitkä alakäytävä mahdollistaa liikkumisen koulun etelä- ja pohjoispään välillä sisäkautta. Koko koulu ruokailee keittolan viereisessä ruokalaksi muutetussa luokassa. Eteläpään tuloaulaan saatiin keväällä 2002 seinämaalaus taidekummien, Anja Karkku-Hohtin ja Arja Levannon avustamana. Ikkunaremontti on aloitettu syksyllä 2011. Ikkunaremontti valmistui 2012.

 

Koulun julkisivu remontoidaan vuonna 2015 ja vihreä väri vaihtuu alkuperäiseen vaaleankeltaiseen.