Sohvin
KIRKOT JA LUOSTARIT
Luostareissa asui nunnia ja munkkeja.
He olivat aluksi yksineläjiä ja halusivat omistaa elämänsä Jumalalle. He seurasivat Jeesuksen esimerkkiä niin pitkälle että luopuivat omaisuudestaan ja pättivät etteivät koskaan mene naimisiin eli sitoutuivat naimattomuuteen.
NUNNAT
Naispuolisia yksineläjiä
MUNKIT
Miespuolisia yksieläjiä
LUOSTARIT
Yksieläjien perustamia järjestöjä joissa nunnat ja munkit (edeltäkävijät) voivat keskittyä uskonnolliseen elämään. (Nunnille ja munkeille on erikseen omat luostarinsa.)
Luostareissa asui nunnia ja munkkeja.
He olivat aluksi yksineläjiä ja halusivat omistaa elämänsä Jumalalle. He seurasivat Jeesuksen esimerkkiä niin pitkälle että luopuivat omaisuudestaan ja pättivät etteivät koskaan mene naimisiin eli sitoutuivat naimattomuuteen.
NUNNAT
Naispuolisia yksineläjiä
MUNKIT
Miespuolisia yksieläjiä
LUOSTARIT
Yksieläjien perustamia järjestöjä joissa nunnat ja munkit (edeltäkävijät) voivat keskittyä uskonnolliseen elämään. (Nunnille ja munkeille on erikseen omat luostarinsa.)
LUOSTAREIDEN TOIMINTA
Munkit ja nunnat rukoilivat, kävivät messuilla ja toteuttivat muitakin uskonnollisia tapahtumia. Nunnat ja munkit tekivät tietysti myös paljon muuta hyödyllistä. He auttoivat ja hoitivat sairaita, käänsivät kirjoja, opettivat lapsia ja aikuisia, tekivät peltotyötä, kasvattivat yrttejä, toimivat viinitarhoissa, rakensivat ja korjasivat luostarin rakennuksia, tekivät käsitöitä, hoitivat hevosia ja karjaa, jauhoivat jauhoja ja panivat olutta. Nunnien ja munkkien täytyi olla tottelvaisia ja nöyriä. Munkki Benedictuksen mukaan luostarissa elävien täytyy rukoilla ja tehdä työtä. Luostareiden tunnuslauseeksi tuli siis "ora et labora." Suomennettuna "rukoile ja tee työtä."
SUOMEN ENSIMMÄINEN LUOSTARI
Turkuun syntyi ensimmäinen luostari vuoden 1200 puolivälissä. Luostarin nimi on Pyhän Olavin luostari jossa munkit olivat domikaaneja (kerjäläismunkkeja.)
PYHÄ BIRGITTA
Pyhä Birgitta oli näkijänainen. Keski-ajalla naiset eivät saaneet opettaa uskon asioita sen sijaan he saivat kertoa jos olivat nähneet jumalallisia näkyjä. Birgitta koki useita näkykä ja ilmestyksiä. Tämän ansiosta Birgitta sai paavilta luvan perustaa miesten ja naisten birgittalais luostareita.
Munkit ja nunnat rukoilivat, kävivät messuilla ja toteuttivat muitakin uskonnollisia tapahtumia. Nunnat ja munkit tekivät tietysti myös paljon muuta hyödyllistä. He auttoivat ja hoitivat sairaita, käänsivät kirjoja, opettivat lapsia ja aikuisia, tekivät peltotyötä, kasvattivat yrttejä, toimivat viinitarhoissa, rakensivat ja korjasivat luostarin rakennuksia, tekivät käsitöitä, hoitivat hevosia ja karjaa, jauhoivat jauhoja ja panivat olutta. Nunnien ja munkkien täytyi olla tottelvaisia ja nöyriä. Munkki Benedictuksen mukaan luostarissa elävien täytyy rukoilla ja tehdä työtä. Luostareiden tunnuslauseeksi tuli siis "ora et labora." Suomennettuna "rukoile ja tee työtä."
SUOMEN ENSIMMÄINEN LUOSTARI
Turkuun syntyi ensimmäinen luostari vuoden 1200 puolivälissä. Luostarin nimi on Pyhän Olavin luostari jossa munkit olivat domikaaneja (kerjäläismunkkeja.)
PYHÄ BIRGITTA
Pyhä Birgitta oli näkijänainen. Keski-ajalla naiset eivät saaneet opettaa uskon asioita sen sijaan he saivat kertoa jos olivat nähneet jumalallisia näkyjä. Birgitta koki useita näkykä ja ilmestyksiä. Tämän ansiosta Birgitta sai paavilta luvan perustaa miesten ja naisten birgittalais luostareita.