Pituusyksiköiden välillä on suhdeluku 10. Tämä merkitseen sitä, että seuraavaksi isompaan yksikköön mahtuu aina 10 pienempää yksikköä. Esimerkiksi 1 m = 10 dm.

	tunnus	metreissä
kilometri	km	1000 m
hehtometri	hm	100 m
dekametri	dam	10m
metri	m	1 m
desimetri	dm	0,1 m ( 10 dm = 1 m)
senttimetri	cm	0,01 m ( 100 cm = 1 m)
millimetri	mm	0,001 m (1000 mm = 1 m)

km	=	1 km	1000 m	10000 dm	100000 cm	1000000 mm
hm	=	0,1 km	100 m	1000 dm	10000 cm	100000 mm
dam	=	0,01 km	10 m	100 dm	1000 cm	10000 mm
m	=	0,001 km	1 m	10 dm	100 cm	1000 mm
dm	=	0,0001 km	0,1 m	1 dm	10 cm	100 mm
cm	=	0,00001 km	0,01 m	0,1 dm	1 cm	10 mm
mm	=	0,000001 km	0,001 m	0,01 dm	0,1 cm	1 mm

Yksikönmuunnoksissa luvun pilkku siirtyy yhden askelen aina, kun siirrytään viereiseen yksikköön. Käytännön muunnoksissa taulukko auttaa usein. Pilkku siirtyy luvussa samaan suuntaan kuin taulukossa siirrytään. Yhteen ruutuun yksi numero!

km	hm	dam	m	dm	cm	mm
0	0	3	0	0	0	0

Yllä olevassa taulukossa alkuperäinen mitta on 30 metriä (korostettu). Muihin ruutuihin kirjoitetaan nollia. Taulukosta voidaan näin lukea, että 30 m = 3 dam = 0,3 hm = 0,03 km ja toisaalta 30 m = 300 dm = 3000 cm = 30000 mm.

Kun mittaustulokset kirjataan taulukon muotoon, nähdään saman mittauskohteen pituudet ilmaistuna eri yksiköiden avulla. Samalla mietitään, mikä mittaustulos on järkevin ja miksi.

Pulpetin leveys:

km	hm	dam	m	dm	cm	mm
0	0	0	0	6	5	0

Mikä yksikkö on sinun mielestäsi järkevin pulpetin leveyden ilmoittamiseen?