Maalaustekniikoiden harjoittelua
Kertamaalaus ja kerrosmaalaus
Öljyväri- ja akryylimaalaus voidaan jakaa karkeasti kahteen eri tapaan sekoittaa värejä kankaalle.
1. Kertamaalaus.
Kertamaalauksessa maalaus tehdään nopeatempoisesti niin, että väri ei ehdi maalatessa kuivua ennen uutta värikerrosta. Tätä tekotapaa suosivat mm. impressionistit ja ekspressionistit. Tämä maalaustapa on oppitunnilla käytäntönä myös aina kun alla ei ole kuivunutta pohjaväriä. Kertamaalauksessa värejä kannattaa sekoittaa maalauspinnalle ohuesta paksuun ja vaaleista sävyistä tummempiin sävyihin, koska tumman ja kuivumattoman pohjavärin päälle on vaikeampi maalata vaaleammilla sävyillä. Työskentelytapa voi tässä tekotavassa olla alkuun akvarellimainen: Aluksi pohjalle lisätään laimeampaa ja juoksevampaa väriä yleissävyn luomiseksi. Kun pohjaväri on tehty, siirrytään pikku hiljaa tummempiin ja paksumpiin värikerroksiin. Kun pohjaväri on märkää, pensseliä ei kannata hieroa liian voimakkaasti maalauspohjaan, jottei alla olevä väri sekoitu kokonaan päälle tulevaan väriin. Pensselitekniikan ja värin ohuuden/paksuuden hallinta on ensimmäisiä asioita, joita kannattaa harjoitella maalatessa.
Toinen tapa, jolla voit harjoitella kertamaalausta, on impressionistien suosima pointilistinen ns. täplämaalaustapa. Tässä tekniikassa värit laitetaan kankaalle paksuina väripisteinä/alueina. Kun pisteet/ värialueet ovat tarpeeksi pieniä ja kiinni toisissaan, niistä muodostuu kaukaa katsottuna uusi kokonaissävy. Tällä ns.optisella värinsekoitustavalla voit luoda esim. harmaan sävyn käyttämällä sinisiä ja oransseja sävyjä rinnatusten. ks. kuva>.
Samaa tekniikka käytetään painokuvissa ja kuvaruuduissa , joissa värit ja kuvat synnytetään pääväreistä pieniä väripisteitä ja pikseleitä käyttäen.

Esimerkki kertamaalauksesta
2. Kerrosmaalaus
Kerrosmaalauksessa maalaus tehdään kuivuneen pohjavärin päälle siten että kuullotetaan pohjan väriä esiin eri vahvuisilla maaliaineilla. Käytännössä kerrosmaalausta tehdään oppitunneilla aina kun työtä jatketaan viikon kuivumisen jälkeen. Vanhoissa maalaustekniikoissa pohjaväri saadaan esiin laimentamalla päälle tulevaa maalia erilaisilla maalausnesteillä. Kerrosmaalauksessa voidaan käyttää aluksi parilla sävyllä tehtyä valoorimaalausta (esim. ruskea tai mustavalkoinen sävy), jota sävytetään kuivumisen jälkeen muilla väreillä. Näin työhön saadaan yhdenmukaisuutta ja valöörin tuntua helpommin.

Tässä Michelangelon kuvassa Imprimituurina, eli maalauspohjan värillisenä pohjasävynä, on käytetty maavihreää. Sen päälle on kuullotettu vahvempia värikerroksia kerrosmaalaustekniikkaa käyttäen. Tavallisesti alusmaalaus on himmeämpi, jolloin vahvat värit sekä valot ja varjot maalataan päällemaalauksessa.
Maalausnesteiden käyttö.
Yleisin virhe maalausnesteiden kanssa on niiden liika käyttö. Jos maalauksen värit alkavat valua niin, että värit puuroutuvat ja sekoittuvat niin, ettet saa pohjalle haluamaasi sävyä, käytät todennäköisesti liikaa maalausnesteitä. Alkuun väriä voi laimentaa enemmän, jotta pohjaväri saadaan nopeammin näkyviin. Myös yleissävyn hakeminen on helpompaa löysemmällä värillä. Öljyvärimaalauksessa pohjalle tehdään ensimmäinen värikerros pelkällä tärpätilla laimennetulla värillä. Pellavaöljyä lisätään maalausnesteen sekaan työn edetessä. Akryylivärissä pohjamaalaus tehdään puolestaan vetisemmällä värillä, myöhemmin akryylin sekaan voidaan laittaa mediumeja kuullotuksien aikaan saamiseksi. Arkyylimaali kuivuu huomattavasti nopeammin kuin öljyväri, joten kerrosmaalausvaiheeseen pääsee akryylivärillä huomattavasti öljyä nopeammin.
Työn nopeuttamiseksi myös öljyväripohjiin voi tehdä pohjavärin nopeammin kuivuvalla akryylillä. Lopputulos vastaa hieman vanhaa tapaa, jossa öljyvärityö aloitettiin vesiliukoisella temperavärillä. Kuivunut temperaväripohja toimi lopullisen öljyvärimaalauksen pohjavärinä.
Toisessa värikerroksessa pyritään jo peittävämpään jälkeen, jolloin maalausnesteitä tarvitaan huomattavasti vähemmän. Karkeasti voi suositella alkuun juoksevan kerman paksuista väriä, myöhemmin siirrytään jogurtin pakuisiin kerroksiin. Tämä siis kertamaalauksessa. Kerrosmaalauksessa paksuus voi vaihdella sen mukaan kuinka paljon pohjaväriä haluaa kuullottaa esiin.
Tekotapoja on luonnollisesti useita, joten maaliaineen laimennusta pitää harjoitella käytännössä itse, että saat itsellesi sopivan tavan etsittyä. Tässäkään ei ole mitään ehdotonta sääntöä, vain hyväksi havaittuja käytäntöjä.
Tehtävä:
Tee valööriin perustuvan valokuvan perusteella oma maalaus.
Kokeile maalatessa kerta- ja kerrosmaalauksen tapoja.
Kuva>
1. Kertamaalaus.
Kertamaalauksessa maalaus tehdään nopeatempoisesti niin, että väri ei ehdi maalatessa kuivua ennen uutta värikerrosta. Tätä tekotapaa suosivat mm. impressionistit ja ekspressionistit. Tämä maalaustapa on oppitunnilla käytäntönä myös aina kun alla ei ole kuivunutta pohjaväriä. Kertamaalauksessa värejä kannattaa sekoittaa maalauspinnalle ohuesta paksuun ja vaaleista sävyistä tummempiin sävyihin, koska tumman ja kuivumattoman pohjavärin päälle on vaikeampi maalata vaaleammilla sävyillä. Työskentelytapa voi tässä tekotavassa olla alkuun akvarellimainen: Aluksi pohjalle lisätään laimeampaa ja juoksevampaa väriä yleissävyn luomiseksi. Kun pohjaväri on tehty, siirrytään pikku hiljaa tummempiin ja paksumpiin värikerroksiin. Kun pohjaväri on märkää, pensseliä ei kannata hieroa liian voimakkaasti maalauspohjaan, jottei alla olevä väri sekoitu kokonaan päälle tulevaan väriin. Pensselitekniikan ja värin ohuuden/paksuuden hallinta on ensimmäisiä asioita, joita kannattaa harjoitella maalatessa.
Toinen tapa, jolla voit harjoitella kertamaalausta, on impressionistien suosima pointilistinen ns. täplämaalaustapa. Tässä tekniikassa värit laitetaan kankaalle paksuina väripisteinä/alueina. Kun pisteet/ värialueet ovat tarpeeksi pieniä ja kiinni toisissaan, niistä muodostuu kaukaa katsottuna uusi kokonaissävy. Tällä ns.optisella värinsekoitustavalla voit luoda esim. harmaan sävyn käyttämällä sinisiä ja oransseja sävyjä rinnatusten. ks. kuva>.
Samaa tekniikka käytetään painokuvissa ja kuvaruuduissa , joissa värit ja kuvat synnytetään pääväreistä pieniä väripisteitä ja pikseleitä käyttäen.

Esimerkki kertamaalauksesta
2. Kerrosmaalaus
Kerrosmaalauksessa maalaus tehdään kuivuneen pohjavärin päälle siten että kuullotetaan pohjan väriä esiin eri vahvuisilla maaliaineilla. Käytännössä kerrosmaalausta tehdään oppitunneilla aina kun työtä jatketaan viikon kuivumisen jälkeen. Vanhoissa maalaustekniikoissa pohjaväri saadaan esiin laimentamalla päälle tulevaa maalia erilaisilla maalausnesteillä. Kerrosmaalauksessa voidaan käyttää aluksi parilla sävyllä tehtyä valoorimaalausta (esim. ruskea tai mustavalkoinen sävy), jota sävytetään kuivumisen jälkeen muilla väreillä. Näin työhön saadaan yhdenmukaisuutta ja valöörin tuntua helpommin.

Tässä Michelangelon kuvassa Imprimituurina, eli maalauspohjan värillisenä pohjasävynä, on käytetty maavihreää. Sen päälle on kuullotettu vahvempia värikerroksia kerrosmaalaustekniikkaa käyttäen. Tavallisesti alusmaalaus on himmeämpi, jolloin vahvat värit sekä valot ja varjot maalataan päällemaalauksessa.
Maalausnesteiden käyttö.
Yleisin virhe maalausnesteiden kanssa on niiden liika käyttö. Jos maalauksen värit alkavat valua niin, että värit puuroutuvat ja sekoittuvat niin, ettet saa pohjalle haluamaasi sävyä, käytät todennäköisesti liikaa maalausnesteitä. Alkuun väriä voi laimentaa enemmän, jotta pohjaväri saadaan nopeammin näkyviin. Myös yleissävyn hakeminen on helpompaa löysemmällä värillä. Öljyvärimaalauksessa pohjalle tehdään ensimmäinen värikerros pelkällä tärpätilla laimennetulla värillä. Pellavaöljyä lisätään maalausnesteen sekaan työn edetessä. Akryylivärissä pohjamaalaus tehdään puolestaan vetisemmällä värillä, myöhemmin akryylin sekaan voidaan laittaa mediumeja kuullotuksien aikaan saamiseksi. Arkyylimaali kuivuu huomattavasti nopeammin kuin öljyväri, joten kerrosmaalausvaiheeseen pääsee akryylivärillä huomattavasti öljyä nopeammin.
Työn nopeuttamiseksi myös öljyväripohjiin voi tehdä pohjavärin nopeammin kuivuvalla akryylillä. Lopputulos vastaa hieman vanhaa tapaa, jossa öljyvärityö aloitettiin vesiliukoisella temperavärillä. Kuivunut temperaväripohja toimi lopullisen öljyvärimaalauksen pohjavärinä.
Toisessa värikerroksessa pyritään jo peittävämpään jälkeen, jolloin maalausnesteitä tarvitaan huomattavasti vähemmän. Karkeasti voi suositella alkuun juoksevan kerman paksuista väriä, myöhemmin siirrytään jogurtin pakuisiin kerroksiin. Tämä siis kertamaalauksessa. Kerrosmaalauksessa paksuus voi vaihdella sen mukaan kuinka paljon pohjaväriä haluaa kuullottaa esiin.
Tekotapoja on luonnollisesti useita, joten maaliaineen laimennusta pitää harjoitella käytännössä itse, että saat itsellesi sopivan tavan etsittyä. Tässäkään ei ole mitään ehdotonta sääntöä, vain hyväksi havaittuja käytäntöjä.
Tehtävä:
Tee valööriin perustuvan valokuvan perusteella oma maalaus.
Kokeile maalatessa kerta- ja kerrosmaalauksen tapoja.
Kuva>