Mitä on vapaus?
Vapaus on ihmisoikeus. Se tarkoittaa että ihmisellä on oikeus toimia kuten haluaa, eikä häntä saa rajoittaa. Ihminen on silloin vapaa.

Aineiston ydinkohdat

• Kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi.
• Jos hallitus ei toimi päämäärien mukaisesti, kansalaisilla on oikeus vaihtaa tai hajottaa hallitus, joka toimii periaatteiden mukaisesti ja pyrkii takaamaan kansalaisten turvallisuuden ja onnellisuuden parhaalla mahdollisella tavalla.
• Vapaudenpatsaan (engl. Statue of Liberty) alkuperäinen nimi on ”Vapaus valaisee maailmaa”.
• Vapaudenpatsas oli Ranskan valtion lahja Yhdysvalloille; sillä kunnioitettiin vuonna 1776 annettua itsenäisyysjulistusta.
• Patsas kuvaa vapauden jumalatarta (Libertas), jonka vasemmassa kädessä on lakitaulu, johon on kaiverrettu Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen päivämäärä 4.7.1776.
• Oikeassa kädessä jumalatar pitää vapauden soihtua, ja jalkojen alle on kuvattu rikkonaisia kahleita ja kettinkejä.

Ketkä hallitsivat Yhdysvaltoja ennen vuotta 1776?
Yhdysvaltoja hallitsivat vuonna 1775 lähinnä Espanja ja Intia.

Miksi Yhdysvalloissa puhkesi sota vuonna 1776?
Siirtokuntien asukkaiden tilanne ei ollut yhtä hyvä, kuin emämaa Iso-Britannialla, koska se rajoitti siirtokuntien taloutta pyrkimällä pitämään ne lähinnä raaka-aineiden tuottajina. Lopulta erimielisyydet puhkesivat sodaksi.


Mitä poikkeuksellista itsenäisyysjulistuksessa oli?
Se oli ensimmäinen itsenäisyysjulistus, jossa kirjattiin ihmisoikeudet, jotka perustuvat ihmisten väliseen tasa-arvoon ja vapauteen. Lisäksi siinä kuvataan demokratian perusajatus.

Miten Yhdysvaltojen tilanne eteni itsenäisyysjulistuksen jälkeen?

Orjat
Yhdysvalloissa toimi orjuuden laillinen instituutio vuoteen 1865 asti, jolloin Yhdysvaltain perustuslain 13. lisäys kielsi orjuuden ja pakkotyön muuten kuin rangaistuksena rikoksista, liittovaltion alueella. 

Orjuuden vastainen liike 1770-luvun lopulla alkoi Britanniasta, ja levisi Ranskaan ja muualle. Britannian taloudellinen vaikutusvalta ja maan orjuudenvastaiset liikkeet saivat Yhdysvaltojen pohjoisvaltiot ja monet muut maat kieltämään orjuuden. Etelävaltiot eivät kieltäneet orjuutta, ja sitä käytettiinkin puuvillateollisuuden tarpeisiin. Vuonna 1807 säädettiin laki, joka kielsi orjien tuonnin Yhdysvaltoihin. Orjien syntyvyys oli kuitenkin korkeampi kuin kuolleisuus. Erityisesti 1800-luvun alkupuolella suuri määrä orjia pakeni omistajiltaan. Vapautuneet orjat ja orjuuden vastustajat ylläpitivät orjien turvataloja ja salaisten kulkuyhteyksien verkostoa. Sen kautta tuhannet paenneet orjat pääsivät turvaan pohjoiseen ja Brittiläiseen Pohjois-Amerikkaan eli nykyiseen Kanadaan. Yhdysvaltain alueen laajentuessa unioniin liittyi useita uusia osavaltioita, jotka saivat paikan edustajainhuoneessa. Etelävaltiot halusivat myös uusien alueiden muuttuvan orjavaltioiksi. Asiasta tehtiin useita lyhytikäisiä sopimuksia. Missourin kompromissia koeteltiin Kansas-Nebraska Actissa, joka salli uusien territorioiden itse päättää suhtautumisestaan orjuuteen. Orjuuden vastustajat ja kannattajat ottivat yhteen Kansasissa niin poliittisissa kuin aseellisissakin konflikteissa. Yhdysvalloissa eräät järjestöt, jotka vastustivat orjuutta, että vapautettaville orjille olisi suotava mahdollisuus palata Afrikkaan. Orjista vain pieni osa palasi, mutta he yhdessä järjestöjen kanssa perustivat Afrikan länsirannikolle Liberian valtion. Orjien vastustus keskittyi teollistuneisiin alueisiin, mutta plantaasitaloudesta riippuvilla alueilla ei orjuuden kieltämistä hyväksytty yhtä helposti. Orjakysymys aiheutti osaltaan Yhdysvaltain sisällissodan.

Intiaanit
Eurooppalaisten saapuminen tuhosi lähes kokonaan käytännössä kivikautta eläneet intiaanikansat ja heidän kulttuurinsa 1800-luvun loppun mennessä. Suuri osa intiaaneista kuoli eurooppalaisten tuomiin tauteihin, ja osa kaatui heitä vastaan sodissa. Yhdysvaltain hallitus perusti intiaanireservaatteja, joissa eri heimojen rippeet sulautuivat toisiinsa.

Sisällissota
Sodan osapuolet: Konfederaatio eli etelävaltiot (Pohjois- ja Etelä-Carolina, Georgia, Alabama, Mississippi, Louisisana, Florida, Teksas, Tennessee, Arkansas ja Virginia) ja Unioni eli pohjoisvaltiot (Kalifornia, Illinois, Indiana, Iowa, Kansas, Maine, Massachussets, Michigan, Minnesota, Nevada, New Hapshire, New Jersey, New York, Ohio, Pennsylvania, Rhode Island, Vermont ja Wisconsin, sekä viisi muuta osavaltiota).

Konfederaation joukot hyökkäsivät Etelä-Carolinassa Fort Sumetrin linnoitusta kohti, ja pakottivat linnoitusta puolustaneet unionin joukot antautumaan.
Lähellä Bull Run -jokea Virginiassa Bull Runin taistelun voitti konfederaatio, ja unioni vastasi saartamalla etelävaltioiden satamat ja rajat.
Antietamin taistelu oli yksi sodan verisimmistä. Siinä kuoli, haavoittui tai katosi 23 000 sotilasta. Taistelu oli käännekohta, sillä konfederaation joukot kärsivät tappion.
Vicksburgin kaupunki, joka sijaitsi Mississipin varrella, joutui unionin valloittamaksi. Lisäksi se sijainti oli tärkeä, sillä etelä käytti Mississippijokea huoltoreittinä ja sotilaiden kuljetukseen.
Sodan suurin taistelu käytiin Pennsylvanian Gettysburgissa. Konfederaatio hävisi taistelun, ja kenraali Lee menetti taistelussa kuolleina tai haavoittuneina 20 000 miestä.
Virginiassa, Appomatoxin kylässä, kun kenraali Leen joukot oli saarrettu, hän antoutui kenraali Ulysses S. Grantille.

Vapaudenpatsaan historia
Vapaudenpatsaan idean keksi ranskalainen Édouard de Laboulaye, jota järkytti Abraham Lincolnin murha pian sodan jälkeen. Vapaudenpatsaan suunnitteli Fédéric Auguste Bartholdi, johon vaikuttivat muun muassa Auguste Dumontin Vapauden henki -veistos, roomalaisesta taiteesta periytynyt sädekruunu, jota tuohon aikaan käytettiin vapautta juhlistavissa mitaleissa ja veistoksissa. Yhdysvalloissa ollessaan Bartholdin oli vaikea läytää patsashankkeesta kiinnostuneita. Laboulaye järjesti Ranskassa varainkeruukamppanjan. Myöhemmin Yhdysvalloissa järjestetään varainkeruukamppanja patsaan alustaa varten.

Miten Alaskasta tuli osa Yhdysvaltoja?
Vuonna 1867 Alaska myytiin Yhdysvalloille 7,2 dollarilla. Alaska muutettiin vuonna 1959 Yhdysvaltojen osavaltioksi.