Oma alue

Mainonnan luokittelua

Mistä mainonnasta on kyse?

  • Kuluttajamainontaa
  • Yritysmainontaa
  • Yhteiskunnallista mainontaa

Mainonnan luokittelua

  • Informatiivista mainontaa
  • Mielikuvitusmainontaa
  • Sokkimainontaa
  • Vastamainontaa
  • Viraalista mainontaa

Mainonnan tehtävänä on myydä: Tuotetta, palvelua, tapahtumaa, aatetta

Mitä analysoitava?
Mitä mainos myy?
Kuka myy?
Kenelle myydään?
Konteksti?


Mainoksen elementtejä

Kuvamaailma (kuva-analyysin käsitteetä; mainoselokuvan eritteleminen)
Äänimaailma (äänitehosteet, hiljaisuus, musiikki)
Kirjoitetut ja puhutut viestit (iskulauseet, logot)

Peruskuva on tuotekuva (myytävä tavara) Kuva herättää huomion!
Kuva on nopea ja tunteisiin vetoava viesti.
Kuva näyttää, havainnollistaa mainosväitteen (esim. tuote on paras tai tarvitset tätä)...
Kuva on ovela ja sillä voi vihjata epäsuorasti sisältöihin, joita ei voi sanoa ääneen (jumala suosittelee, pirun hyvää)...

Mainostekstin perustehtävät

Kuvailee kohdetta (terveellistä, hyvää, kotimaista, nopeaa valmistaa)
Antaa kohteesta tietoa (Sisältää vain suomalaista lihaa.)
Esittää kohdetta koskevan väitteen (Näkkärisstä potkua koulupäivään.)
Varustaa kohteen mielikuvilla (Reissumiestä syövä on vapaa ja voimakas.)
Antaa kuluttajale tuotteeseen liittyvän lupauksen (Saunalahden liittymissä on järkeä.)




Mainoselokuva kertoo tarinan

Tarina viihdyttää, vetoaa tunteisiin, rakentaa mielikuvia, jää mieleen...
Tarinakulttuuri on muodissa...

miljöö, henkilöt, juoni, toiminta, mainoslaulu, leikkaus


Myyttinen tarina mainoksen keinona

myytti = kertomus sankareista, jumalista, maailan synnystä, hyvästä ja pahasta, syntymästä ja kuolemasta
Myyttinen tarina: ongelma - tehtävänanto - sankari - vastoinkyämiset - voitto


Myytit ja tutu tarinat toimivat:
Nopea tunnistaa, helppo ymmärtää, arvot tuttuja ja turvallisia.
Parodiat ja pastissit hauskuuttavat ja jäävät mieleen; helppo täydentää mielessään

Mainonnan myyntivarastossa:
Tiede ja taide, aika, magia, luonto, suuret kertomukset


Lukutaidon vastaus
--> Viittaaminen pohjatekstiin
--> Anna heti vastaus peruskysymyksiin: kuka myy ja mitä
--> Selitä, mitä tarkoitat = perustele havainnot (Mainoksen humoristisuus --> Mikä naurattaa ja miksi?; Arvostetaan aitoutta ja luonnollisuutta => mikä sen näyttää?)

ni

Alla on teidän kirjoittamianne havaintoja napattuna noin kappaleittain eri vastauksista. Lue ne hyvin ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin.

 

  1. MITÄ KUULUU ALOITUKSEEN?

 

Silja Massan haastattelu (Ylen kulttuurivieras 12.2.2017) ja Emma-gaalassa tehty videohaastattelu (DMusa Media 5.2.2017) antavat Paula Vesalasta osittain erilaisen, mutta toisaalta samanlaisenkin kuvan.

Silja Massan haastattelu "Kulttuurivieras Paula Vesala on aloittanut kaiken monta kertaa alusta - 'Se on ollut ainoa vaihtoehto'" ( YLE, kulttuurivieras, 12.2.2017) ja Emma-gaalassa 2017 nauhoitettu videohaastattelu antavat naisartisti Paula Vesalasta melko samanlaisen kuvan. Molemmissa haastatteluissa hän vaikuttaa positiiviselta, itsevarmalta ja räväkältä, mutta rauhalliselta henkilöltä, joka tietää, mitä haluaa elämältään. Haastatteluiden luomissa mielikuvissa on kuitenkin myös eroja.

Silja Massan haastattelu "Kulttuurivieras Paula Vesala on aloittanut kaiken monta kertaa alusta- Se on ollut ainoa vaihtoehto" (YLE, 12.2.2017) ja Emma-gaalassa 2017 Vesalasta nauhoitettu videohaastattelu antavat kohteestaan osittain samanlaisen, osittain erilaisen kuvan. Molemmista välittyy mielikuva kielellisesti lahjakkaasta ja energisestä artistista. 

Vastaus:
- viittaus pohjateksteihin
- otetaan kiinni kysymyksestä
- vastataan kysymykseen

 

 

  1. JOKAISESSA KIRJOITELMAKAPPALEESSA PITÄÄ OLLA SELKEÄ IDEA, JOKIN TAVALLAAN YKSITTÄINEN ASIA, JOKA NIISSÄ TUODAAN AIHEESTA ESIIN. LUE SEURAAVAT KAPPALEET JA KITEYTÄ, MITÄ KIRJOITTAJA TUO VERTAILUSTA/VESALASTA ESIIN.

 

Videohaastattelu Vesalasta antaa mielestäni positiivisemman kuvan kuin paperihaastattelu. Oheisviestintä on tärkeä osa ulosantia ja määrittää paljolti sen, minkälainen kuva ihmisestä muodostuu. Vesalalla on hyvin heleä ja pirteä ääni ja hän käyttää paljon elekieltä sekä hymyilee iloisesti. Tämä ei paperihaastattelusta välity, ja kuva Vesalasta on videohaastattelun myötä heti paljon positiivisempi. Hän on sanavalmis ja vaikuttaa avoimelta. Hänestä huokuu sellainen "pystyn mihin vaan" -asenne.

=> Video antaa positiivisemman kuvan oheisviestinnän perusteella

Paula Vesala vaikuttaa molemmissa haastatteluissa kannustavalta. Massan haastattelussa hän sanoo: ”Pääasia on vaan, että jatkaa sitä tekemistä.” ja videohaastattelussa hän sanoo: ”Ei saa antaa periksi.” Hän sanoo myös: ”Kannattaa vaan tehä ja tehä ja tehä.”

=> Molemmista välittyy kannustava kuva

Massan haastattelu paljastaa Vesalasta enemmän asioita kuin video. Henkilöhaastattelussa  kerrotaan Vesalan huippuhetkistä musiikkiuralla, mikä ei tule ilmi haastatteluvideolla. Henkilöhaastattelusta selviää, että hän on tehnyt paljon asioita musiikin saralla. Vesalan elämä vaikuttaa olevan kuin Tuhkimo-tarina kaltoin kohdellusta tytöstä musabisneksen huipulle. Vesala on muuttanut kauas kotoa, ollut mukana yhdessä 2000-luvun suosituimmista suomalaisyhtyeistä, tehnyt hyppäyksen musiikista teatterimaailmaan, sanoittanut ja säveltänyt useille artisteille ja elokuviin ja noussut vielä useamman suomalaisen tietoon Vain Elämää -ohjelman myötä. Nämä teot kertovat Vesalasta, että hänellä on vahva luonne ja asenne, hän uskaltaa kokeilla uusia asioita ja hänellä on halu oppia lisää uusia asioita.

=> Massan haastattelu paljastaa Vesalan monipuolisuuden; rohkea ja kokeileva asenne

Molemmissa haastatteluissa tulee ilmi, että Vesala voi myös stressata. Haastattelussa se tulee ilmi Vesalan kasvoista, koska ne ovat jäykät ja jännittyneen näköiset sekä hänen naurustaan, joka kuulostaa hieman hermostuneelta. Massan haastattelussa taasen Vesalan stressaantuneisuus tulee ilmi hänen vinkeistään, joissa hän kertoo, kuinka hän harrastaa yin-joogaa ja käy kynttiläkylvyssä helpottaakseen stressiä.

=> Vesala stressaa molempien mukaan.

Silja Massan haastattelussa Paula Vesala kertoo esimerkiksi pelkäävänsä epäonnistumista. Se on pinnan alla oleva piirre, joka ei videolla tule esille millään tavalla. Videolla Paula Vesala vaikuttaa siltä, ettei häntä juurikaan jännitä, saati sitten pelota. Hän puhuu luontevasti ja rennosti ja vastaa kysymyksiin helposti ja turhia miettimättä. Paperihaastattelussa hän kuitenkin myöntää, että hänelle epäonnistuminen on kamala asia, josta on vaikea päästä yli. Molemmissa haastatteluissa huomasin Vesalan kääntävän negatiiviselta kuulostavat asiat positiiviseksi naurahtamalla kommentin jälkeen.

=> Silja Massan mukaan pelkää epäonnistumista


Videohaastattelussa kirkas sekä selkeä ääni antaa Vesalasta positiivisen kuvan eikä esimerkiksi kirosanoja tule ajatelleeksi niin vahvoina. Paperisen haastattelun kautta ei tietenkään haastateltavan aitoa ääntä kuulla, ja näin kirjoitetut sanavalinnat korostuvat, esimerkiksi juuri haastatteluissa esiin tulleet kirosanat. Kieli, jolla Vesala puhuu, on kutakuinkin samanlaista sekä videohaastattelussa että Silja Massan tekemässä haastattelussa, mutta videohaastattelu antaa Vesalasta hänen äänensä takia paljon pehmeämmän kuvan. Massan kirjoittama haastattelu taas antaa Vesalasta hieman räikeämmän ja suorapuheisemman kuvan.

=> Vesala kiroilee molemmissa, mutta videohaastattelussa hän vaikuttaa "pehmeämmältä"

Molemmista haastatteluissa Vesalasta paistaa läpi hänen ärtyneisyytensä tiettyjä henkilöitä kohtaan. Esimerkiksi videohaastattelussa Vesala mainitsi, että jotkut olivat sanoneet hänen albuminsa "kuolevan" ja hän oli vain vastannut: "Vitut!" ja Massan tekemässä haastattelussa hän taasen samalla lailla kommentoi nuoruutensa kiusaajia, kun he olivat Vesalan noustua menestykseen lähettäneet tälle kehuja. Osittain erilaisen kuvan haastattelut antavat myös muiden roolista Vesalan menestymisessä. Silja Massan haastattelusta saa sellaisen kuvan, että Vesala on aina yksin joutunut menemään eteenpäin. Videohaastattelussa taas Vesala sanoo, kuinka on muiden "harteilla". 

=> Vesala on katkera menneistä

Vesala vaikuttaa hieman asiallisemmalta Massan kirjoittamassa haastattelussa kuin videohaastattelussa.  Gaalassa tehdyssä nauhoituksessa totta kai yritetään näyttää mahdollisen hyvältä ja mielistellä ja kiitellä kaikkia mahdollisia ihmisiä, kun taas  Massan haastattelussa hän ei kiitellyt ketään tai mitään, vaan hän keskittyi aika lailla pelkkään asiaan. Videohaastattelussa hän keskusteli vain leppoisia ja kertoi iloisesti kaikesta, kun taas Massan haastattelussa saatettiin mennä hieman synkempiinkin asioihin. 

=> Massan haastattelussa käytiin syvällisemmin asioita läpi

Videohaastattelussa Vesalan puhe paljastaa, että hän on hyvin jännittynyt. Tämä haastattelu antaa myös sellaisen käsityksen, että Vesala on ylimielinen, koska esimerkiksi haastattelun alussa hän korostaa, että on ihan itse maksanut kalliit kenkänsä ja pukunsa. 

=> Vesala on jännittynyt

Kirjallisesta Massan tekemästä haastattelusta tulee paremmin ilmi se, miten tärkeänä Vesala pitää hyvää koulutusta, sillä hän keskittyi enemmän kouluun kuin musiikkiuraansa. Vesalasta tulee myös ilmi, että hän on hyvin aikaansaava ihminen.

=> Vesala arvostaa koulutusta.

Silja Massan tekemä haastattelu muistuttaa jotenkin elämäkertaa ja videohaastattelu taas keskittyy siihen meneillään olevaan tilanteeseen eli hetkeen ennen Emma-gaalan palkintojen julkistamista.

=> Haastattelut käsittelevät asioita eri skaaloissa

Videohaastattelussa Vesala on innoissaan tulevasta juhlasta, jossa toivoo voittavansa palkinnon mitä ei ole vielä voittanut, toisin kun Massan haastattelussa taas Paula Vesala vaikuttaa suhtautuvan menestykseensä hyvin rennosti, ilman turhia ylpeilyjä menneisyydestään ja saavutuksistaan takavuosina. 

=> Vesala on innoissaan tulevasta, muttei leuhki saavutuksillan.

Haastattelut ovat hyvin samankaltaiset ja ne välittävät Vesalasta kovin yhtenevän kuvan, mutta konteksti tuo hieman vaihtelua sisältöön. Videohaastattelussa kysytään muun muassa Vesalan Emma Gaalan asusta ja kengistä, kun taas Massan haastattelussa keskitytään Vesalan menneisyyteen ja uraan. Gaalassa tehdyssä haastattelussa keskitytään melko pintapuolisiin asioihin ja kysymykset eivät ole kovin syvällisiä. Siksi haastattelujen antamat mielikuvat Vesalasta eroavat toisistaan. 

=> Haastatteluissa keskitytään eri asioihin.

Siljan Massan kirjoittama haastattelu kuvaa Vesalaa "vahvana ja itsenäisenä naisena", joka kuitenkin on riippuvainen muiden mielipiteistä ja pelkää epäonnistumista yli kaiken. Teksti suorastaan pursuaa ristiriitaisutta, mistä voisi jopa päätellä, ettei Vesala ehkä olekaan niin vahva ja itsenäinen kuin luulisi. Videohaastattelu puolestaan ei sodi niin rankasti tätä "vahvan ja itsenäisen naisen" kuvaa vastaan, sillä vaikka hän hermostuneelta vaikuttaakin, antaa hän ainakin ymmärtää, ettei välittäisi muiden mielipiteistä ja seuraisi vain omia haaveitaan ja ylittäisi omia haasteitaan.

=> Vesala on ristiriitainen henkilö.

Paula Vesala osaa käyttää ääntään ja kieltään hyvin keskustelutilanteissa sekä kirjallisesti. Hän puhuu itsevarmasti, vapaasti, rohkeasti ja selkeästi. Videohaastattelussa Vesalasta osittain kuulee, että hän on asunut jo muutamia vuosia Yhdysvalloissa esimerkiksi hänen murteensa ja lauseen muodostamisensa perusteella. Paperisessa henkilöhaastattelusta tätä ei tietenkään oikeinkirjoituksen takia ole, vaikkakin Vesalan puheenvuorot on kirjoitettu melko puhekielisesti. Molemmissa haastatteluissa Vesala käyttää myös muutamia voimasanoja varsinkin sellaisissa asiayhteyksissä, joista hänellä on eriävät mielipiteet. Kielen perusteella hänestä juuri saakin itsevarman ja rohkean kuvan, sillä hän puhuu juuri niin kuin itse haluaa eikä suodata melkeinpä mitään. Hänen äänensävynsä on kuitenkin hyvin hento, minkä vuoksi videohaastattelusta hänestä saa todella ystävällisen kuvan - kirosanoista huolimatta.

=> Vesala osaa käyttää kieltään

Vesala on sekä tekstin että videon mukaan vaikuttanut menestyvän hyvin. Videossa Vesalalla on hieno juhlapuku. Tekstissä on taas kaksi kuvaa, joissa Vesalan päällä olevat vaatteet näyttävät olevan hienostuneempaa tyyliä. Massa kuvailee haastattelussaan myös Vesalan mainetta. Hänen kuvaillaan nousseen pohjalta ylös suureen maineeseen. Gaalan haastattelussakin puhutaan mahdollisesta Emman voittamisesta - siis menestymisestä.

=> Vesala on menestynyt

Videohaastattelu luo Vesalasta luonnollisemman kuvan, koska haastattelu on ehkä tullut eteen yllättäen ja hänen täytyy miettiä vastauksia suoraan tilanteessa. Lisäksi hän on muiden ihmisten keskellä, eikä silloin ole ainoana kohteena. Massan kirjoittama haastattelu on varmaankin ollut ennalta tiedossa ja siihen on ehkä ollut aikaa valmistautua. Silloin on ollut mahdollisuus jo etukäteen pohtia, millaisia vastauksia antaa. Paperihaastattelussa voi siis enemmän vaikuttaa siihen, millaisen kuvan itsestään antaa. Kameran edessä myös vastausaikaa on vähemmän kuin kahdestaan haastattelijan kanssa istuessa.

=> Vesala vastaa ripeästi

Paula Vesalasta luodaan kuvaa kahden haastattelun avulla.Videohaastattelussa tilanne on suoraan katsojien silmien edessä ja katsoja luo Vesalasta itse kuvan päässään, kun taas paperihaastattelussa tulkitsijana on kirjoittaja, joka päättää, minkälainen kuva lukijalle annetaan valitsemalla sisällön ainekset. Molemmissa haastatteluissa Vesala vaikuttaa aivan normaalilta ihmiseltä, joka on selvinnyt elämänsä ylä- ja alamäistä. Suurin ero haastatteluissa on haastattelutapa. Videohaastattelussa Paula Vesalan nonverbaalinen viestintä on tulkittavissa. Silja Massan tekemä haastattelu sen sijaan on kirjallinen, jolloin Paula Vesalan liikehdintää ja kehon kieltä ei voida tulkita tai arvostella. Silja Massankin haastattelussa annetaan kuitenkin Vesalalle paljon suoria lainauksia, ja suurin osa haastattelusta onkin haastateltavaa eikä haastattelijaa. 
=> Paperisessa haastattelussa asia menee toimittajan, eli jonkinlaisen filtterin läpi. Asiaa on siis väritetty tahallisesti tai tahattomasti.

 

 3. KYSE ON VERTAILUSTA. ETSI KÄSITTELYKAPPALEISTA TUMMENTAMALLA VERTAILUSTA KERTOVIA ILMAISUJA, ESIM. KOMPARATIIVEJA.


 4. LUKUTAIDON TEHTÄVISSÄ PITÄÄ NÄKEMYKSET AINA PERUSTELLA KERTOMALLA, MIHIN POHJATEKSTIN YKSITYISKOHTAAN OMA HAVAINTO PERUSTUU. KURSIVOI KAPPALEISTA PERUSTELUJA HAVAINNOILLE (VÄITTEILLE SIITÄ, MILLAINEN VESALA ON TAI MILLAINEN KUVA HÄNESTÄ ANNETAAN).

 

LOPETUSKAPPALEITA

 5. PÄÄTÄNTÄ ON ALOITUKSEN TAVOIN AINA LYHYT KAPPALE. TUTKI LOPETUKSIA: MITEN VASTAAJAT OVAT TEKSTINSÄ PÄÄTTÄNEET?

 

Molemmista haastatteluista saa kuvan vahvasta, hauskasta, menestyksekkäästä ja iloisesta naisesta. Paula Vesala osaa tuoda persoonansa esille tinkimättä asiallisuudesta ja ammatillisesta käyttäytymisestä. Vesala on selkeästi elementissään esiintyessään.

Haastattelut antavat Paula Vesalasta itsenäisen ja voimakkaan naisen kuvan.

Haastatteluista saa hieman ristiriitaisen kuvan Vesalasta. Toisinaan hän on iloinen ja onnellinen persoona, mutta taas toisinaan hän on mietteliäs ja harkitsevainen henkilö.

Molemmat haastattelut antavat Vesalasta siis erilaisen kuvan. Tähän voi vaikuttaa se, että videohaastattelussa otetaan myös huomioon Vesalan ulkonäkö, puhetyyli ja kehon eleet. Näitä asioita ei taas voida nähdä kirjallisessa haastattelussa, mutta siinä taas kuvat ja kirjoitusasu vaikuttavat siihen, millaisen kuvan haastateltavasta saa.

=> Vesala vaikuttaa iloiselta naiselta, jolla on kuitenkin miettiliäämpi puoli.

6.MITÄ OPIT HARJOITUSTEN AVULLA LUKUTAIDON TEHTÄVÄSSÄ VASTAAMISESTA?
=> Perustekniikat.

E e

Vesala vaikuttaa jännittyneeltä, sillä hänen kasvot ovat kierät. Heti haastattelun aluttua huomaa kuitenkin joidenkin niiden jännitteiden katoamisen. Vesala vilkuilee välillä myös kameraan, joka saattaa kuitenkin viitata hermostuneisuuteen. Hän myös nauraa paljon, joka eleilee siitä, että hän on jännittynyt. Vesala suurimmaksi osaksi säilyttää katsekontaktin haastattelijan kanssa, mutta välillä vastaillessa hänen katseensa harhailee. Ylipäätään Vesala vaikuttaa tyytyväiseltä, vaikka hän onkin hieman hermostunut.

Sitten pelkkä ääni:
Vesakon ääni välillä nousee todella korkealle taajudelle. Vesala käyttää paljon kielikuvia ja heittelee vitsejä. Vesala uskaltaa myös kiroilla haastattelun aikana, mikä taas on joko hermostumisen tai vapautumisen merkki mielestäni. Vesala puhuu aluksi nopeasti, mutta tempo hidastuu hieman. Pääasiassa äänenkorkeus pysyy samoissa lukemissa, mutta välillä keskustelun aikana hänen äänenkorkeutensa nousee korkealle. Vesala ei yski lainkaan ja tauottaa lauseet mielestäni järkevästi.

Viimeisenä kokonaisuus:
Vesala puhuu nuorekasta kieltä, niin kuin hänen ikäiseltään odottaisi. Vesala ohjailee ja kuvailee hänen sanavalinnoillaan ja lauseenrakenteillaan. Vesala vaikuttaa iloiselta ja tyytyväisetä, mutta hänellä on silti selvästi tulevia suuria tavotteita, joita hän tahtoo saavuttaa. Häiriötekijöitä ei oikein muita ole kuin Paasosen Heikki, jonka pitää kulkea ohi. Vesala puhuu paljon ja vastaa pitkästi.


B. Millainen kuva syntyy Silja Massan kirjoittaman haastattelun pohjalta?

Vesala on samaan aikaan sekä "vahva ja itsenäinen nainen" sekä epävarma itsestään ja kertoo mm. pelkäävänsä epäonnistumista.

2. a) Teksti on suurimmalta osalta kertojan kuvakulmasta kerrottu. Silloin tällöin Vesalan omia ajatuksia suoraan lainaten, mutta pääosin kolmannesta persoonasta kerrottu.

b) Haastattelija vaikuttaa kunnioittavan Vesalaa, hänen saavutuksiaan ja asenteitaan.

c) Massa on asettanut Vesalan tarinan menestystarinan malliin. Se seuraa peruskaavaa; Lähtö hyljitystä yksilöstä, mikä johtaa suureen muutokseen jonka ansiosta hän vihdoin pääsee tekemään mitä tykkää ja menestyy siinä. Suorastaan kliseistä.

d) Vesala käyttää nuorekasta kieltä, mistä voi päätellä, että hän ei ole kovin konservatiivinen ihminen.

e) Vesalan kantaa poliittisiin asioihin ei kysytä, mutta hän tuo jonkin verran tietoa feminismistä esiin. Vesalan yksityissuhteista ei myöskään muuta kuin viitata kerran.

f) Vesala on epävarma itsestään, mutta silti menossa kohti uusia pettymyksiä.

3. Emma-patsaat esittävät Vesalan onnistumista ja kuvaavat hänen tahdonvoimaansa menestyä. emt

TIETOPAKETTI PUHEVIESTINNÄSSÄ

Tietopaketti

1. Millainen on hyvä puhuja? Perustele.
Hyvälle puhujalle on olennaista saada kuuntelijoiden mielenkiinto. Hyvä puhuja on usein myös itsevarma ja puhuu selkeästi ja jäsennellysti.

2. Mitkä eri asiat vaikuttavat vastaanottajan tulkintaan hyvästä puhujasta? Miksi?
Sopiva puhenopeus ja äänenkäyttö, kaikki non-verbaalinen viestintä.

3. Arvioi omia ominaisuuksiasi puhujana. Mitkä ovat hyviä puoliasi, mitkä ovat heikkouksiasi? Mihin käsityksesi itsestäsi puhujana perustuvat? Miten voisit kehittyä puhujana?
Uskoisin, että olen aika taidokas puhuja. Hyviä puoliani on se, että minua harvemmin jännittää ja pystyn puhua yhtäjaksoisesti ja pitää kuuntelijat kiinnostuneina asiasta. Pidän katsekontaktia yleisöön. Käsitykset perustuvat niihin esitelmiin, mistä olen hyvät numerot saanut lukio- ja yläasteaikana. Voisin kehittyä puhujana valmistelemalla puheitani paremmin, sillä liiankin usein ne menevät improvisaationa.

4. Mitä on nonverbaliikka ja mikä on sen tehtävä viestintätapahtumassa? Mitä erittelet, kun erittelet puhujien nonverbaliikkaa? Mieti asiaa niin lähettäjän kuin vastanottajan kannalta.
Non-verbaaliseen viestintään kuuluu eleitä, äänen- ja tilankäyttö, erilaiset ilmeet ja liikehdinnät. Pähkinänkuoressa non-verbaalinen viestintä on sitä mitä sanat eivät kerro. Jos elekieli on ristiriidassa sanojen kanssa, ei kukaan usko ulostuloa.

5. Mitä hyvän puhujan kannattaa ottaa huomioon omassa nonverbaalissa viestinnässään?
Hyvä puhuja osaa käyttää tilaa ja pitää tilankäytöstään huolta. Tämän lisäksi hyvä puhuja käyttää eleitä ja pitää katsekontaktia yleisöön. Hyvä puhuja ei koskaan lue suoraan paperista, vaikka hänellä jotain muistiinpanoja olisikin.

6. Mitä tarkoittaa vertailu?
Vertailulla tarkoitetaan erilaisten asioiden yhtäläisyyksien tutkimista ja tarkastelua.

7. Mitä voi verrata, kun vertailukohteena on video ja kirjoitettu teksti?
Jos vertaa videota ja tekstiä, on mahdotonta vertailla non-verbaalia viestintää, sillä tekstillä sitä ei voi huomata sitten kirveelläkään.

8. Miten vertailua osoitetaan omassa tekstissä?
Omassa tekstissä vertailua on hyvä käyttää esimerkiksi yhtäläisyyksien tutkimisella ja eri kanttien tutkimisella.

9. Mitä tarkoittaa se, että lukutaitotehtävissä pitää perustella havainnot? Mikä on havainto ja mikä on perustelu?
Havainto on asia, jonka huomaat tekstissä, joka joko toistuu tai on muuten vain eroava. Havainto tulee perustella. Jos toteat, että teksti on synkkä, on sinun selitettävä miksi ajattelet näin.

10. Miten viitataan pohjatekstiin?
Kun viittaat pohjatekstiin on sinun muistettava ilmoittaa tekstin kirjoittaja, tekstilaji, julkaisupaikka- ja aika, otsikko ja aihe. Näitä ei tarvitse mainita uudelleen ensimmäisen kerran jälkeen.

11. Kokoa tietopakettiisi myös kuvan lukemisen käsitteitä.
Kuvaa ei lueta samalla lailla kuin tekstiä, sillä ensinnäkin kuvaa on mahdoton "lukea". Kuvan tulkinnan voi tehdä mistä käsin tahansa, siihen ei ole sääntöjä. Voit aloittaa yksityiskohtien tutkimisessa tai vaikka esimerkiksi tunnelman tutkmisisella. Tämä eroaa tekstin lukemisesta sillä lailla, että sinun on luettava tekstiä alusta loppuun.

12. Miten rakennetaan lukutaidon vastaus?
Rakentaminen aloitetaan tutkimalla aineistoa. Aineiston konteksti on hyvin olennainen osa. Tämän jälkeen aletaan eritellä ja huomioida tekstin eri osia, kuten millaista kieltä siinä on käytetty. Yleensä asiakirjoituksissa käytetään yleiskieltä. On hyvä myös tutkia tekstin rakennetta ja jäsentelyä.

13. Hyvä puhuja sekä eetos, paatos ja logos - mitä tarkoitetaan?
eetos: kuulijan vakuuttaminen persoonan avulla
paatos: kuulijan tunteiden ja olotilan vaikutus kuulijan vakuuttamisessa
logos: kuulijan vakuuttuminen argumenttien sisällön perusteella

14. Miten voi varmistaa puheen onnistumisen?
Harjoittele peilin edessä ja kuvittele itsesi siihen tilanteeseen. Kokoa lapulle muistiinpanoja asioista mistä puhut, ota se puheeseen mukaan ja tarkista tarvittaessa jokin aihe ettet sitä unohda. Säännöllinen ja riittävä harjoittelu ennen puheen pitämistä riittänee.

15. Mikä on ANSVA-kaava ja mihin sitä käytetään?
Attention: huomion herättämäninen
Need: tarpeen herättäminen
Satisfaction: ratkaisu tarpeen tyydyttämiseksi
Visualization: ratkaisun hyvien puolien kuvailu
Action: toimimiseen rohkaiseminen

ANSVAa käytetään usein myyntipuheissa.

16. Mainonnan jaottelua eri tavoin
Median mukaan
Televisio, lehdet, ilmaisjakelulehdet, internet.

Kohderyhmän mukaan:
Yritysmainonta vai kuluttajamainonta

Mainonnan keinon mukaan:
Mielikuvamainonta ja sokkimainonta

17. Mainosanalyysin peruskysymykset
Kenelle myydään? Kuka myy? Miten myydään? Mitä myydään?

18. Mainonnan keinot
Mielikuvan luominen, tarpeen luominen, huumori, liioittelu, parodiat, satiirit, väri- ja äänimaailma

19. Mitä tarkoitetaan keskustelijan rooleilla? Mitä eroa on yksilö-, tehtävä- ja ryhmäkeskeisillä rooleilla ja mihin niitä tarvitaan?
Yleensä keskustelijoilla on jotain rooleja, jotka määräytyvät tilanteen mukaan. Niitä on esimerkiksi asiantuntija ja johtaja. Yleensä ryhmissä on myös muitten hauskuuttaja. Jos kaikilla olisi samanlainen rooli, ei keskustelu etenesi mihinkään, joten siksi eri roolit ovat olennaisia keskusteluissa.

20. Mitä hyötyä on ryhmätyön käytöstä opiskelussa ja työpaikoilla?
Ihmiset oppivat toimimaan yhdessä ongelmien ratkaisemiseksi. Tämän lisäksi työteho nopeutuu ja ongelmanratkaisu paranee.

21. Mihin asioihin kannattaa elokuvakerrontaa eritellessä kiinnittää huomiota? Mitä käsitteitä voi käyttää analyysissa apuna?
Kuvakulmaan, värimaailmaan, äänimaailmaan, leikkauksiin ja kuvakokoon.