Roosa Virtasen äidinkielen 1. kurssi.
Aineistoessee
Otan etäisyyttä kännykkään on tekstilajiltaan kolumni.
Julkaisuaika: sunnuntai 8. syyskuuta 2013 (Helsingin sanomat)
Kirjoittaja: Anna-Stina Nykänen
Tekstilaji vaikuttaa suuresti tekstiin ja onko se luotettava. Jos tekstilaji on blogiteksti se ei välttämättä ole luettavaa tietoa, mutta jos se on uutinen niin se on yleensä luetettava ja ainakin itse luotan uutisiin. Anna-Stinan kirjoittama artikkeli on mielestäni tärkeä, koska artikkelissa puhutaan nykypäivään liittyvästä aiheesta nimittäin älypuhelimet. Teksti ei ole hirveän vanha ja lukiessani artikkelia huomasin miten samalla tavalla asiat olivat vuonna 2013. Teksti on suunnattu pääasiassa niille jotka käyttävät paljon päivässä puhelinta.
Pääotsikossa kuvataan hyvin mihin tekstissä pyritään eli ottamaan etäisyyttä kännykkään. Muut otsikot ovat kysyviä ja pistää ihmiset miettimään otsikkoon liittyviä asioita. Kun tekstiä tarkastelee niin päällepäin teksti näyttää luotettavalta, vaikka se onkin Anna-Stinan omaa mielipidettä ja näkemystä asiasta, mitä artikkelissa kerrotaan. Teksti ei sisällä huonoa Suomea eikä kirjoitusvirheitä. Teksti on kattava ja monipuolinen siinä kerrotaan erilaisilla esimerkeillä ihmisten puhelimien käytöstä.
Olen eri mieltä siitä, kun Anna-Stina kertoo tekstissä, miten ihmiset tykkäävät älypuhelimista siksi, koska niillä ei tarvitse soittaa. Sen on mielestäni osittain totta, mutta osittain ei. Nykyään soitetaan paljon vähemmän kuin ennen, mutta kyllä itse ainekin tykkään vielä soittaa. Soittaminen on kätevämpää tietyissä tilanteissa ja jos ei jaksa kirjoittaa viestiä. Tykkään itse siitä, kun pääse keskustelemaan jostain asiasta oli se sitten iloinen tai surullinen asia. Kivempaahan se on ihan kasvotusten puhua jonkun kanssa, mutta jos joku asuu toisella paikkakunnalla niin se on aika hankalaa.
Anna-Stina kuvastaa hyvin artikkelissa vertauksin. Pidän itse siitä miten Anna-Stina vertasi netin käyttöä ja painonhallintaa. Herkkuja ei saa ahmia liikaa, vaikka niitä olisin tarjolla jolla hän vertasi tauottaista netin käyttöä ja puhelimen räpläystä, Anna-Stina kertoo artikkelissaan.
Teksti kertoi minulle enmmän miten puhelimien käyttöä voi miettiä eri näkökulmilta. Anna-Stina kertoo artikkelissa, että puhelimien käyttö voi olla asiallista ja se pitäisi pitää asiallisena. Mielestäni minun puhelimen käyttö on asiallista. Puhelimeni käyttäminen ei mene ihan överiksi ja minun ei kokoajan tarvitse kytätä onko joku laittanut viestin vai ei. Pyrin myös tulevaisuudessa pitämään puhelimeni käytön asiallisena. Minulle puhelimen käyttämättömyys ei ole ollut hankalaa.
Anna-Stinan suorasanaisuus näkyi tekstissä ja hän toi omat mielipiteet vahvasti esille.
Artikkeli oli vaikuttava ja kiinnostava ja sitä oli helppo lukea. Teksti pyrkii siihen, että ihmiset vähentäisivät älypuhelimien käyttöä ja että ihmiset huomaisivat asioiden oikeat laidat. Rakenne ja Anna-Stinan kirjoitustyyli olivat selkeitä ja hyviä. Teksti oli myös sopivan pituinen, eikä liian pitkä.
Sain paljon uutta lisätietoa puhelimien käytön paljoudesta ja hyviä esimerkkejä netin käytöstä. Sain myös tietää aiheuttaako netin käyttö riippuvuutta. Teksti oli hyvä kokonaisuus ja siihen oli helppo samaistua.
Aineistoesseeni pääajatus on miettiä kännykän käyttöä.
Julkaisuaika: sunnuntai 8. syyskuuta 2013 (Helsingin sanomat)
Kirjoittaja: Anna-Stina Nykänen
Tekstilaji vaikuttaa suuresti tekstiin ja onko se luotettava. Jos tekstilaji on blogiteksti se ei välttämättä ole luettavaa tietoa, mutta jos se on uutinen niin se on yleensä luetettava ja ainakin itse luotan uutisiin. Anna-Stinan kirjoittama artikkeli on mielestäni tärkeä, koska artikkelissa puhutaan nykypäivään liittyvästä aiheesta nimittäin älypuhelimet. Teksti ei ole hirveän vanha ja lukiessani artikkelia huomasin miten samalla tavalla asiat olivat vuonna 2013. Teksti on suunnattu pääasiassa niille jotka käyttävät paljon päivässä puhelinta.
Pääotsikossa kuvataan hyvin mihin tekstissä pyritään eli ottamaan etäisyyttä kännykkään. Muut otsikot ovat kysyviä ja pistää ihmiset miettimään otsikkoon liittyviä asioita. Kun tekstiä tarkastelee niin päällepäin teksti näyttää luotettavalta, vaikka se onkin Anna-Stinan omaa mielipidettä ja näkemystä asiasta, mitä artikkelissa kerrotaan. Teksti ei sisällä huonoa Suomea eikä kirjoitusvirheitä. Teksti on kattava ja monipuolinen siinä kerrotaan erilaisilla esimerkeillä ihmisten puhelimien käytöstä.
Olen eri mieltä siitä, kun Anna-Stina kertoo tekstissä, miten ihmiset tykkäävät älypuhelimista siksi, koska niillä ei tarvitse soittaa. Sen on mielestäni osittain totta, mutta osittain ei. Nykyään soitetaan paljon vähemmän kuin ennen, mutta kyllä itse ainekin tykkään vielä soittaa. Soittaminen on kätevämpää tietyissä tilanteissa ja jos ei jaksa kirjoittaa viestiä. Tykkään itse siitä, kun pääse keskustelemaan jostain asiasta oli se sitten iloinen tai surullinen asia. Kivempaahan se on ihan kasvotusten puhua jonkun kanssa, mutta jos joku asuu toisella paikkakunnalla niin se on aika hankalaa.
Anna-Stina kuvastaa hyvin artikkelissa vertauksin. Pidän itse siitä miten Anna-Stina vertasi netin käyttöä ja painonhallintaa. Herkkuja ei saa ahmia liikaa, vaikka niitä olisin tarjolla jolla hän vertasi tauottaista netin käyttöä ja puhelimen räpläystä, Anna-Stina kertoo artikkelissaan.
Teksti kertoi minulle enmmän miten puhelimien käyttöä voi miettiä eri näkökulmilta. Anna-Stina kertoo artikkelissa, että puhelimien käyttö voi olla asiallista ja se pitäisi pitää asiallisena. Mielestäni minun puhelimen käyttö on asiallista. Puhelimeni käyttäminen ei mene ihan överiksi ja minun ei kokoajan tarvitse kytätä onko joku laittanut viestin vai ei. Pyrin myös tulevaisuudessa pitämään puhelimeni käytön asiallisena. Minulle puhelimen käyttämättömyys ei ole ollut hankalaa.
Anna-Stinan suorasanaisuus näkyi tekstissä ja hän toi omat mielipiteet vahvasti esille.
Artikkeli oli vaikuttava ja kiinnostava ja sitä oli helppo lukea. Teksti pyrkii siihen, että ihmiset vähentäisivät älypuhelimien käyttöä ja että ihmiset huomaisivat asioiden oikeat laidat. Rakenne ja Anna-Stinan kirjoitustyyli olivat selkeitä ja hyviä. Teksti oli myös sopivan pituinen, eikä liian pitkä.
Sain paljon uutta lisätietoa puhelimien käytön paljoudesta ja hyviä esimerkkejä netin käytöstä. Sain myös tietää aiheuttaako netin käyttö riippuvuutta. Teksti oli hyvä kokonaisuus ja siihen oli helppo samaistua.
Aineistoesseeni pääajatus on miettiä kännykän käyttöä.
Muistiinpanoja aineistoesseeseen
kirjoittaja: Anna-Stina Nykänen
julkaisuaika ja- paikka: Helsingin Sanomat 8.9.2013
tekstilaji: kolumni
tekstin ostikko: Otan etäisyyden kännykkään
pääajatus: Anna-Stina Nykäsen mukaan ihmisten pitää oppia kännyköiden kohtuukäyttö.
julkaisuaika ja- paikka: Helsingin Sanomat 8.9.2013
tekstilaji: kolumni
tekstin ostikko: Otan etäisyyden kännykkään
pääajatus: Anna-Stina Nykäsen mukaan ihmisten pitää oppia kännyköiden kohtuukäyttö.
muistiinpanoja
Tyttö ja pommi
Päähenkilöt:
Metro eli Maria 19-vuotias tyttö.
Metron poikaystävä Rust eli Markus.
Sivuhenkilöt:
Rotta eli yksityisen vartiointiliikepalvelun mies.
Ville Jeren poika.
Päähenkilöt:
Metro eli Maria 19-vuotias tyttö.
Metron poikaystävä Rust eli Markus.
Sivuhenkilöt:
Rotta eli yksityisen vartiointiliikepalvelun mies.
Ville Jeren poika.
Jere yksi rotista.
Mirjami Jeren vaimo.
Jack eli Ismo, Metron ja Rustin kaveri.
Hiililuoma eli Petteri yksi rotista.
Koskelo, Metron ja Rustin kaveri.
Raittila eli Olavi yksi rotista.
Paroni, Metron ja Rustin kaveri
Kirja kertoo Metro nimisestä tytöstä, joka tykkää tehdä graffiteja poikaystävänsä Rustin kanssa.
Tarinan miljöö: Kotka satamakaupunki.
Tarinassa tyttö tekee poikaystävänsä kanssa junien vaunuihin graffiteja. Rotat eivät hyväksy sellaista eikä rotat pidä graffiteista, koska heidän mukaan graffitit eivät ole taidetta. Metro ja Rust ottavat myös seiniä ja muita graffiteihin sopivia paikkoja kohteeksi ja yrittävät pysyä kaukana rotista, jotka jahtaavat heitä päivästä toiseen. Kirjan alussa kohteena on ollut Kotkan satamassa siejaitseva vellamon lähialueet.
Kirjan pääydin pysyy kokoajan aika samana eli joka päivä Metro menee tekemään yksin, Rustin tai kavereiden kanssa graffiteja ja rotat jahtaavat heitä. Kirjassa on pieniä tapahtumia jotka muuttuvat, mutta pääydin on sama.
Juoni:
Tarina alkoi siitä, kun Metro ja hänen poikaystävänsä Rust menivät tekemään graffiteja junien vaunuihin,seiniin ja rakennuksiin. Yksityisen vartiointiliikepalvelun miehet eli rotat olivat Metron ja Rustin pahimpia vihollisia. Rust ja Metro kiertelivät pitkin Kotkan satamaa tekemässä garffiteja ja rotat jahtasivat heitä oikeastaan päivittäin ja he yrittivät vältellä rottia mahdollisimman hyvin. Rust ja Metro olivat vellamon luona ja niitä jahtasivat rotat. Rust meni vellamon katolle, ja Metro oli alhaalla. Katto oli viistomainen. Rust meni vellamon katon päätyyn, rottia karkuun ja meni roikumaan katon päädystä ja tiapahti, koska ei saanut otetta sieltä. Rust kuoli tiputtuaan vellamon katolta ja Metro alkoi syyttää siitä itseään. Metro syytti Rustin kuolemasta myös Jereä, koska hän luuli että Jere tiputti Rustin katolta vaikka se oli Hiililuoma. Raittila pakotti Hiililuoman tiputtamaan Rustin katolta.
Oli mennyt jonkin aikaa Rustin kuolemasta ja päivä koitti, mitä Metro ei odottanut eikä toivonut eli Rustin hautajaiset. Hautajaisten jälkeen Metro alkoi vainoamaan Jereä. Hän maalasi Jeren mustan Skodan erivärisillä maaleilla. Metro otti Jeren autosta kuvia ja levitti niitä Suomalaisiin ja ulkolaisiin sanomalehtiin ja lehtisivustoille. Metro jatkoi vielä Jeren piinaamista ja kirjoitti Jeren talon seinään "Jere loves graffiti".
Jere aikoi kostaa Metrolle, mutta luuli hautajaisissa ollutta pariskuntaa piinaajiksi eli Rustin veljeä ja siskoa.
Rotat ja Jere saivat selville, että Metro oli syy Jeren piinaamiseen. Rotat löysivät Metron tyhjästä asunnosta ja lähtivät ottamaa Metroa kiinni pitkin öisiä katuja ja kattoja. Metro pääsi pakenemaan Hovinsaarellle Jackin huomaan. Tässä vaiheessa Metro ei tiennyt, että Jack oli ilmiantanut Metron rotille. Jack ilmiantoi Metron rotille, jotta hänen ei tarvitsisi maksaa mitään korvauksia graffiti töistä. Metro oli piilossa Jackin asunnnon vintillä, mutta piiloutui koska aavisti että rotat ovat hänen perässään. Metro pääsi pakenemaan vintiltä ennen kuin rotat saivat hänet kiinni. Metro lähti Jackin piikillä vaasanmyllyn lähellä olevaan varsatoon ja lähetti sieltä Olavi Raittilalle tekstiviestin. Rotat tulivat varastolle, mutta Metroa ei näkynyt Metro oli piiloutunut puiselle ylähyllylle. Heillä oli Koskelo mukana jolta he yrittivät saada tietoja, kun he yrittivät hukuttaa Koskeloa ammeeseen Metro tuli ja hänellä oli sammutin mukanaan. Sammutin räjähti ja repi toiselta rotalta kaulan auki. Toiseen rottaan Jere Kalliolaan sammutin oli tehnyt pahaa jälkeä sammutin oli leikannut molemmat jalat irti. Jere kysyi, "miksi Metro kosti ja piinasi häntä"?
"Sä pudotit Rustin", Metro sanoi.
"Se en ollut minä vaan Hiililuoma raportti oli valhe", Jere sanoi Metrolle. Hetken päästä Jere kuoli vammoihinsa. Metro auttoi Koskelon pois ammeesta ja he menivät pois varastolta.
Metro jatkoi elämäänsä tekien graffiteja ulkomailla ja Koskelo oli Metron kanssa matkassa mukana ottamassa kuvia.
Kaikesta tapahtumista syytettiin Jackia, koska Metro oli jättänyt Jackin moottoripyörän varaston lähelle. Moottoripyörän satulan alla oli lainaamani veriset ja orassiin hohtomaaliin tahraantuneet lenkkarit. Poliisi oli löytänyt ne ja Jack oli syytettynä kahdesta taposta.
Mirjami Jeren vaimo.
Jack eli Ismo, Metron ja Rustin kaveri.
Hiililuoma eli Petteri yksi rotista.
Koskelo, Metron ja Rustin kaveri.
Raittila eli Olavi yksi rotista.
Paroni, Metron ja Rustin kaveri
Kirja kertoo Metro nimisestä tytöstä, joka tykkää tehdä graffiteja poikaystävänsä Rustin kanssa.
Tarinan miljöö: Kotka satamakaupunki.
Tarinassa tyttö tekee poikaystävänsä kanssa junien vaunuihin graffiteja. Rotat eivät hyväksy sellaista eikä rotat pidä graffiteista, koska heidän mukaan graffitit eivät ole taidetta. Metro ja Rust ottavat myös seiniä ja muita graffiteihin sopivia paikkoja kohteeksi ja yrittävät pysyä kaukana rotista, jotka jahtaavat heitä päivästä toiseen. Kirjan alussa kohteena on ollut Kotkan satamassa siejaitseva vellamon lähialueet.
Kirjan pääydin pysyy kokoajan aika samana eli joka päivä Metro menee tekemään yksin, Rustin tai kavereiden kanssa graffiteja ja rotat jahtaavat heitä. Kirjassa on pieniä tapahtumia jotka muuttuvat, mutta pääydin on sama.
Juoni:
Tarina alkoi siitä, kun Metro ja hänen poikaystävänsä Rust menivät tekemään graffiteja junien vaunuihin,seiniin ja rakennuksiin. Yksityisen vartiointiliikepalvelun miehet eli rotat olivat Metron ja Rustin pahimpia vihollisia. Rust ja Metro kiertelivät pitkin Kotkan satamaa tekemässä garffiteja ja rotat jahtasivat heitä oikeastaan päivittäin ja he yrittivät vältellä rottia mahdollisimman hyvin. Rust ja Metro olivat vellamon luona ja niitä jahtasivat rotat. Rust meni vellamon katolle, ja Metro oli alhaalla. Katto oli viistomainen. Rust meni vellamon katon päätyyn, rottia karkuun ja meni roikumaan katon päädystä ja tiapahti, koska ei saanut otetta sieltä. Rust kuoli tiputtuaan vellamon katolta ja Metro alkoi syyttää siitä itseään. Metro syytti Rustin kuolemasta myös Jereä, koska hän luuli että Jere tiputti Rustin katolta vaikka se oli Hiililuoma. Raittila pakotti Hiililuoman tiputtamaan Rustin katolta.
Oli mennyt jonkin aikaa Rustin kuolemasta ja päivä koitti, mitä Metro ei odottanut eikä toivonut eli Rustin hautajaiset. Hautajaisten jälkeen Metro alkoi vainoamaan Jereä. Hän maalasi Jeren mustan Skodan erivärisillä maaleilla. Metro otti Jeren autosta kuvia ja levitti niitä Suomalaisiin ja ulkolaisiin sanomalehtiin ja lehtisivustoille. Metro jatkoi vielä Jeren piinaamista ja kirjoitti Jeren talon seinään "Jere loves graffiti".
Jere aikoi kostaa Metrolle, mutta luuli hautajaisissa ollutta pariskuntaa piinaajiksi eli Rustin veljeä ja siskoa.
Rotat ja Jere saivat selville, että Metro oli syy Jeren piinaamiseen. Rotat löysivät Metron tyhjästä asunnosta ja lähtivät ottamaa Metroa kiinni pitkin öisiä katuja ja kattoja. Metro pääsi pakenemaan Hovinsaarellle Jackin huomaan. Tässä vaiheessa Metro ei tiennyt, että Jack oli ilmiantanut Metron rotille. Jack ilmiantoi Metron rotille, jotta hänen ei tarvitsisi maksaa mitään korvauksia graffiti töistä. Metro oli piilossa Jackin asunnnon vintillä, mutta piiloutui koska aavisti että rotat ovat hänen perässään. Metro pääsi pakenemaan vintiltä ennen kuin rotat saivat hänet kiinni. Metro lähti Jackin piikillä vaasanmyllyn lähellä olevaan varsatoon ja lähetti sieltä Olavi Raittilalle tekstiviestin. Rotat tulivat varastolle, mutta Metroa ei näkynyt Metro oli piiloutunut puiselle ylähyllylle. Heillä oli Koskelo mukana jolta he yrittivät saada tietoja, kun he yrittivät hukuttaa Koskeloa ammeeseen Metro tuli ja hänellä oli sammutin mukanaan. Sammutin räjähti ja repi toiselta rotalta kaulan auki. Toiseen rottaan Jere Kalliolaan sammutin oli tehnyt pahaa jälkeä sammutin oli leikannut molemmat jalat irti. Jere kysyi, "miksi Metro kosti ja piinasi häntä"?
"Sä pudotit Rustin", Metro sanoi.
"Se en ollut minä vaan Hiililuoma raportti oli valhe", Jere sanoi Metrolle. Hetken päästä Jere kuoli vammoihinsa. Metro auttoi Koskelon pois ammeesta ja he menivät pois varastolta.
Metro jatkoi elämäänsä tekien graffiteja ulkomailla ja Koskelo oli Metron kanssa matkassa mukana ottamassa kuvia.
Kaikesta tapahtumista syytettiin Jackia, koska Metro oli jättänyt Jackin moottoripyörän varaston lähelle. Moottoripyörän satulan alla oli lainaamani veriset ja orassiin hohtomaaliin tahraantuneet lenkkarit. Poliisi oli löytänyt ne ja Jack oli syytettynä kahdesta taposta.
muistiinpanoja ja tietoja aineistoesseeseen
Anna-Stinan Nykäsen kirjoittamassa kolumnissa otan etäisyyttä kännykkään (8.9.2013 Helsingin sanoamat) hän pohtii kännyköiden kohtuukäyttöä.
Anna-Stina ottaa esille ihmisien kännyöiden käyttöä ja kertoo omia mielipiteitään siitä. Anna-Stinaa kiinnostaa kännyköiden käytön paljous ja hän haluaa ottaa asian esille kolumnissaa.
Anna-Stinan kirjoittama kolumni on mielestäni tärkeä, kolumnissa puhutaan nykypäivään liittyvästä aiheesta nimittäin älypuhelimet. Teksti ei ole hirveän vanha ja lukiessani huomasin miten samalla tavalla asiat olivat vuonna 2013. Teksti on hyvin kirjoitettua eikä sisällä huonoa Suomea tai kirjoitusvirheitä.
Nykänen kertoo, että kännyköiden käyttö pitäisi pysyä asiallisena. Olen siitä samaa mieltä. Olen omasta mielestäni pystynyt pitämään kännyköiden käytön asiallisena ja pyrin tulevaisuudessa pitämää. Anna-Stina tarkoittaa kännyköiden asiallisella käytöllä sitä, että se ei mene ihan överiksi vaan että kännykkää käytetään sopivasti.
Olen kyllä eri mieltä siitä, kun Anna-Stina kertoo tekstissä, miten ihmiset tykkäävät älypuhelimista siksi, koska niillä ei tarvitse soittaa. Se on mielestäni osittain totta, mutta osittain ei. Se on kyllä totta, että nykyään soitetaan paljon vähemmän, kuin ennen. Itse tykkään ainakin vielä soittaa ihmisille. Se on yhä kätevä tapa keskustella jonkun kanssa.
Professori Sherry Turkle kuvaa hyvin kolumnissa vertauksin. Pidän itse siitä miten hän vertasi netin käyttöä ja painonhallintaa. Herkkuja ei saa ahmia liikaa, vaikka niitä olisi tarjolla jolla hän vertasi tauottaista netin köyttöä ja puhelimen räpläystä, Turkle kertoo Anna-Stinan kolumnissa.
Aineistoesseeni pääajatus on miettiä kännykän käyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Sosiaallisen median käyttö on nykypäivänä todella suosittua. Se lisää huomattavasti kännykän käyttöä. Ihmiset viestitelevät keskenään esimerkiksi whatsappissa tai snapchatissä ja laittavat kuvia instagramiin ja facebookkiin. Ihmiset seuraavat medioita katsomalla tykkäsikö joku jostain kuvasta tai vastasiko joku viestiin. Se johtaa siihen, että nykypäivänä ollaan entistä enemmän kännyköidensä ääressä.
Valokuvaus on yleistynyt paljon puhelimilla, koska harvoin ihmisilä on kamera mukana. Nykypäivän kännyköissä on hyvät kamerat ja ihmiset käyttävät niitä sen takia paljon. Kännyköissä on myös etukamera joten itsestä kuvan ottaminen on helppoa ja ihmiset tekevät sitä päivittäin. Tykkään itse valokuvata ja se on helppo kännykällä jos kameraa ei ole mukana.
Kännykkää käyttäessä voi mennä monta tuntia esim. jos juttelee kavereiden kanssa. Kaveri ovat yksi tekijä siihen miksi ihmiset käyttävät kännyköitä paljon. He juttelevat medioissa ja kommentoivat jotain. On paljon erillaisia tapoja keskustella kavereiden kanssa viestit, puhelut ja äänivietit jota ennen ei ole ollut.
Ihmisien pitäisi enemmän miettiä missä tilanteissa kännyköitä käytetään esimerkiksi ravintolassa ja kokouksissa ei ole soveliasta käyttää puhelinta. Meidän pitäisi miettiä enemmän missä käytetään ja milloin.
Monet tekijät vaikuttavat miksi kännyköitä käytetään niin paljon ja niihin on eri syitä, mutta monet käyttävät puhelinta jos heillä on tylsää, haluat pysyä ajan tasalla sosiaalisissa medioissa tai jotkut käyttävät sitä vain arkisissa asioissa esim. sieltä voi katsoa kätevästi uutiset, googlata jotain, käyttää laskemisessa ja musiikin kuuntelemisessa.
Mielestäni tekstin ajatus on kännyköiden käyttö ja laajasti ajateltuna se, että miksi ihmiset käyttävät niitä eli kännyköiden käytöön vaikkuttavat tekijät. Teksti kertoi minulle enemmän miten puhelimien käyttöä voi miettiä eri näkökulmilta. Anna-Stinan suorasanaisuus näkyi tekstissä ja hän toi omat mielipiteet vahvasti esille. Kolumni oli vaikuttava, kiinnostava, sopivan pituinen eikä liian pitkä ja sitä oli helppo lukea. Teksti pyrkii siihen, että ihmiset vähentäisivät puhelimien käyttöä. Sain itse paljon tietää muutamia asioita netin käytöstä esim. että, netin käyttö ei aiheuta riippuvuutta. Teksti oli hyvä kokonaisuus ja siihen oli helppo samaistua.
Tärkeää:
Anna-Stinan pääajatus, ja perustelut, mitä mieltä olen siitä, oma pääajatus, ja perustelut, esittämisjärjestys, kirjoita pääajatus kukin kappaleen alkuun ja muista oikeinkirjoitus.
Anna-Stina ottaa esille ihmisien kännyöiden käyttöä ja kertoo omia mielipiteitään siitä. Anna-Stinaa kiinnostaa kännyköiden käytön paljous ja hän haluaa ottaa asian esille kolumnissaa.
Anna-Stinan kirjoittama kolumni on mielestäni tärkeä, kolumnissa puhutaan nykypäivään liittyvästä aiheesta nimittäin älypuhelimet. Teksti ei ole hirveän vanha ja lukiessani huomasin miten samalla tavalla asiat olivat vuonna 2013. Teksti on hyvin kirjoitettua eikä sisällä huonoa Suomea tai kirjoitusvirheitä.
Nykänen kertoo, että kännyköiden käyttö pitäisi pysyä asiallisena. Olen siitä samaa mieltä. Olen omasta mielestäni pystynyt pitämään kännyköiden käytön asiallisena ja pyrin tulevaisuudessa pitämää. Anna-Stina tarkoittaa kännyköiden asiallisella käytöllä sitä, että se ei mene ihan överiksi vaan että kännykkää käytetään sopivasti.
Olen kyllä eri mieltä siitä, kun Anna-Stina kertoo tekstissä, miten ihmiset tykkäävät älypuhelimista siksi, koska niillä ei tarvitse soittaa. Se on mielestäni osittain totta, mutta osittain ei. Se on kyllä totta, että nykyään soitetaan paljon vähemmän, kuin ennen. Itse tykkään ainakin vielä soittaa ihmisille. Se on yhä kätevä tapa keskustella jonkun kanssa.
Professori Sherry Turkle kuvaa hyvin kolumnissa vertauksin. Pidän itse siitä miten hän vertasi netin käyttöä ja painonhallintaa. Herkkuja ei saa ahmia liikaa, vaikka niitä olisi tarjolla jolla hän vertasi tauottaista netin köyttöä ja puhelimen räpläystä, Turkle kertoo Anna-Stinan kolumnissa.
Aineistoesseeni pääajatus on miettiä kännykän käyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Sosiaallisen median käyttö on nykypäivänä todella suosittua. Se lisää huomattavasti kännykän käyttöä. Ihmiset viestitelevät keskenään esimerkiksi whatsappissa tai snapchatissä ja laittavat kuvia instagramiin ja facebookkiin. Ihmiset seuraavat medioita katsomalla tykkäsikö joku jostain kuvasta tai vastasiko joku viestiin. Se johtaa siihen, että nykypäivänä ollaan entistä enemmän kännyköidensä ääressä.
Valokuvaus on yleistynyt paljon puhelimilla, koska harvoin ihmisilä on kamera mukana. Nykypäivän kännyköissä on hyvät kamerat ja ihmiset käyttävät niitä sen takia paljon. Kännyköissä on myös etukamera joten itsestä kuvan ottaminen on helppoa ja ihmiset tekevät sitä päivittäin. Tykkään itse valokuvata ja se on helppo kännykällä jos kameraa ei ole mukana.
Kännykkää käyttäessä voi mennä monta tuntia esim. jos juttelee kavereiden kanssa. Kaveri ovat yksi tekijä siihen miksi ihmiset käyttävät kännyköitä paljon. He juttelevat medioissa ja kommentoivat jotain. On paljon erillaisia tapoja keskustella kavereiden kanssa viestit, puhelut ja äänivietit jota ennen ei ole ollut.
Ihmisien pitäisi enemmän miettiä missä tilanteissa kännyköitä käytetään esimerkiksi ravintolassa ja kokouksissa ei ole soveliasta käyttää puhelinta. Meidän pitäisi miettiä enemmän missä käytetään ja milloin.
Monet tekijät vaikuttavat miksi kännyköitä käytetään niin paljon ja niihin on eri syitä, mutta monet käyttävät puhelinta jos heillä on tylsää, haluat pysyä ajan tasalla sosiaalisissa medioissa tai jotkut käyttävät sitä vain arkisissa asioissa esim. sieltä voi katsoa kätevästi uutiset, googlata jotain, käyttää laskemisessa ja musiikin kuuntelemisessa.
Mielestäni tekstin ajatus on kännyköiden käyttö ja laajasti ajateltuna se, että miksi ihmiset käyttävät niitä eli kännyköiden käytöön vaikkuttavat tekijät. Teksti kertoi minulle enemmän miten puhelimien käyttöä voi miettiä eri näkökulmilta. Anna-Stinan suorasanaisuus näkyi tekstissä ja hän toi omat mielipiteet vahvasti esille. Kolumni oli vaikuttava, kiinnostava, sopivan pituinen eikä liian pitkä ja sitä oli helppo lukea. Teksti pyrkii siihen, että ihmiset vähentäisivät puhelimien käyttöä. Sain itse paljon tietää muutamia asioita netin käytöstä esim. että, netin käyttö ei aiheuta riippuvuutta. Teksti oli hyvä kokonaisuus ja siihen oli helppo samaistua.
Tärkeää:
Anna-Stinan pääajatus, ja perustelut, mitä mieltä olen siitä, oma pääajatus, ja perustelut, esittämisjärjestys, kirjoita pääajatus kukin kappaleen alkuun ja muista oikeinkirjoitus.
Referaatti
Valheitta voit paremmin Tiede 10/2014
Toimittaja Mikko Puttonen kuvaa valehtelun ja rehellisyyden vaikutuksia ihmiseen. Mikko kertoo tiede-lehdessä, että ihmisille tulee oireita valehtelun seurauksena ja valheen ylläpito vaatii henkisiä voimia.
Mikko kertoo lehdessään miten sitä on tutkittu ja saatu todistettua.
Yliopiston professori Anita Kelley kertoo lehdessä siitä, kun vapaaehtoisille ja eri-ikäisille ihmisille tehtiin testi, jossa heidän piti puhua kymmenen viikon ajan vain totta. Tutkijat seurasivat, miten prosessi eteni valheenpaljastimilla tehostetuilla haastatteluilla. Haastatteluissa heiltä kysyttiin kysymyksiä liittyen heidän terveydentilaan, hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Valheenpaljastimilla näki puhuivatko henkilöt totta vai ei. Kelley kertoo, että rehellisyysvalan tehneet onnistuivat vähentämään jokaviikkoisia valheitaan reippaasti. Testin tuloksena valehtelu väheni ja sen seurauksena nuha, pääkipu ja muut vaivat vähenivät, myös rehellisyys ja totta puhuminen lisääntyi. Ihmisiä kehotetaan tiede-lehdessä puhumaan totta, koska säilytät luottamuksen, kohennat ihmissuhteita ja parannat tutkitusti terveyttä.
Mikko kertoo lehdessään eri näkökulmia ja kokemuksia rehellisyydestä.
Filosofian professori Juha Räikkä toteaa, että on negatiivista ja positiivista rehellisyyttä. Negatiivisella ja positiivisella rehellisyydellä tarkoitetaan onko rehellisyydessä kyse valehtelusta pidättymisestä vai asioiden esille ottamisesta. Ihmiset luulevat, että negatiivinen rehellisyys on tärkeämpää kuin positiivinen vaikka ei ole. Ihmisillä on lupa suojella tunteitaan ja ajatuksiaan, Räikkä muistuttaa. Rehellinen voi olla myös vaikenemalla, Puttonen kertoo.
Puttonen pyrkii kuvaamaan ihmisille selkeyttä ja uusia näkökulmia valehtelusta ja rehellisyydestä. Valehtelu on ihmisille arkipäivää, vaikka ei sitä huomaisikaan.
Roosa Virtanen 1c
Toimittaja Mikko Puttonen kuvaa valehtelun ja rehellisyyden vaikutuksia ihmiseen. Mikko kertoo tiede-lehdessä, että ihmisille tulee oireita valehtelun seurauksena ja valheen ylläpito vaatii henkisiä voimia.
Mikko kertoo lehdessään miten sitä on tutkittu ja saatu todistettua.
Yliopiston professori Anita Kelley kertoo lehdessä siitä, kun vapaaehtoisille ja eri-ikäisille ihmisille tehtiin testi, jossa heidän piti puhua kymmenen viikon ajan vain totta. Tutkijat seurasivat, miten prosessi eteni valheenpaljastimilla tehostetuilla haastatteluilla. Haastatteluissa heiltä kysyttiin kysymyksiä liittyen heidän terveydentilaan, hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Valheenpaljastimilla näki puhuivatko henkilöt totta vai ei. Kelley kertoo, että rehellisyysvalan tehneet onnistuivat vähentämään jokaviikkoisia valheitaan reippaasti. Testin tuloksena valehtelu väheni ja sen seurauksena nuha, pääkipu ja muut vaivat vähenivät, myös rehellisyys ja totta puhuminen lisääntyi. Ihmisiä kehotetaan tiede-lehdessä puhumaan totta, koska säilytät luottamuksen, kohennat ihmissuhteita ja parannat tutkitusti terveyttä.
Mikko kertoo lehdessään eri näkökulmia ja kokemuksia rehellisyydestä.
Filosofian professori Juha Räikkä toteaa, että on negatiivista ja positiivista rehellisyyttä. Negatiivisella ja positiivisella rehellisyydellä tarkoitetaan onko rehellisyydessä kyse valehtelusta pidättymisestä vai asioiden esille ottamisesta. Ihmiset luulevat, että negatiivinen rehellisyys on tärkeämpää kuin positiivinen vaikka ei ole. Ihmisillä on lupa suojella tunteitaan ja ajatuksiaan, Räikkä muistuttaa. Rehellinen voi olla myös vaikenemalla, Puttonen kertoo.
Puttonen pyrkii kuvaamaan ihmisille selkeyttä ja uusia näkökulmia valehtelusta ja rehellisyydestä. Valehtelu on ihmisille arkipäivää, vaikka ei sitä huomaisikaan.
Roosa Virtanen 1c
Roosa Virtanen elämäni aakkoset
Aurinko, piristää mieltä ja aurinkoa on kiva ottaa.
Blogi, tykkään lukea blogeja.
Ceres, olen voimistellut sen nimisessä joukkueessa.
Delfiini, olen nähnyt niitä.
Eläimet, ovat ihania minulla on niitä ja on ollut.
Fast and furious, leffat ovat hyviä.
Galleria, puhelimeni galleriassa on paljon kuvia.
Haaveet, kaikilla ihmisillä on varmaan joku haave tai haaveita niin minullakin.
Isonen, toimin tänä kesänä isosena rippileirillä.
Joukkuevoimistelu, harrastin sitä 10 vuotta se oli hieno harrastus.
Kaverit, ovat suuressa osassa elämääni ja niiden kanssa on aina hauskaa.
Leffat, tykkään tosi paljon katsoa leffoja perheeni tai kavereideni kanssa.
Musiikki, tykkään kuunnella musiikkia. Kuuntelen sitä oikeastaan päivittäin.
Nauraminen, on kivaa ja siitä tulee hyvälle tuulelle.
Onnellisuus, on tärkeää minulle pitää osaa olla onnellinen ja nauttia joka hetkestä.
Perhe, on minulle kaikki kaikessa.
Q
Riina, oli meidän koiran nimi.
Suomi, se on hyvä maa jossa asua.
Terveys, on tärkeää minulle.
Urheilu, pidän urheilusta ja se on ollut suurena osana elämääni. Harrastin voimistelua ja nyt käyn salilla ja juoksu lenkeillä.
Valmentaja, olen nuorien joukkuevoimistelijoiden valmentaja.
Weekend festival, oli tänä kesänä ja se oli ihan huikea.
Xylitol, tykkään syödä purkkaa.
Yllätys, ne ovat hauskoja.
Zara, sieltä saa kivoja vaatteita.
Åbo, olen ollut turussa voimistelu kilpailuissa.
Äiti ja isä, ovat rakkaita minulle.
Ötökät, eivät ole kivoja.
Blogi, tykkään lukea blogeja.
Ceres, olen voimistellut sen nimisessä joukkueessa.
Delfiini, olen nähnyt niitä.
Eläimet, ovat ihania minulla on niitä ja on ollut.
Fast and furious, leffat ovat hyviä.
Galleria, puhelimeni galleriassa on paljon kuvia.
Haaveet, kaikilla ihmisillä on varmaan joku haave tai haaveita niin minullakin.
Isonen, toimin tänä kesänä isosena rippileirillä.
Joukkuevoimistelu, harrastin sitä 10 vuotta se oli hieno harrastus.
Kaverit, ovat suuressa osassa elämääni ja niiden kanssa on aina hauskaa.
Leffat, tykkään tosi paljon katsoa leffoja perheeni tai kavereideni kanssa.
Musiikki, tykkään kuunnella musiikkia. Kuuntelen sitä oikeastaan päivittäin.
Nauraminen, on kivaa ja siitä tulee hyvälle tuulelle.
Onnellisuus, on tärkeää minulle pitää osaa olla onnellinen ja nauttia joka hetkestä.
Perhe, on minulle kaikki kaikessa.
Q
Riina, oli meidän koiran nimi.
Suomi, se on hyvä maa jossa asua.
Terveys, on tärkeää minulle.
Urheilu, pidän urheilusta ja se on ollut suurena osana elämääni. Harrastin voimistelua ja nyt käyn salilla ja juoksu lenkeillä.
Valmentaja, olen nuorien joukkuevoimistelijoiden valmentaja.
Weekend festival, oli tänä kesänä ja se oli ihan huikea.
Xylitol, tykkään syödä purkkaa.
Yllätys, ne ovat hauskoja.
Zara, sieltä saa kivoja vaatteita.
Åbo, olen ollut turussa voimistelu kilpailuissa.
Äiti ja isä, ovat rakkaita minulle.
Ötökät, eivät ole kivoja.
Virhetaulukko
- Iso ja pieni alkukirjain
- Pilkku
- Muut välimerkit (esim. kaksoispiste, puolipiste, piste, ajatusviiva)
- Yhteen ja erikseen kirjoittaminen (myös yhdysmerkki ja tavutus)
- Numerot ja lyhenteet (yksikkö ja monikko)
- Subjekti, predikaatti ja kongruenssi (tapaluokat ja aikamuodot)
- Muut lauseenjäsenet
- Lauseenvastikkeet
- Rektio tai virheellinen sijamuoto
- Pronominit (korrelaatti) ja omistusliite
- Lainaaminen (johtolause, lainausmerkit)
- Taivutus- tai sananmuodostusvirhe (tavutus)
- Sananvalinta (virheellinen, epätarkka, tyyliin sopimaton)
- Toisto tai tarpeeton tai puuttuva sana
- Kapula- ja vieraskielisyys
- Virkerakenne (esim. vaillinainen, rönsyilevä, epäsymmetrinen, anakoluuttinen)
- Kappaleen rakenne (esim. sisällöltään tai rakenteeltaan epälooginen tai hajanainen)
- Tyyliin sopimaton ilmaus (esim. puhekielinen ilmaus, epäonnistunut kielikuva)
- Kielenvastainen ilmaus
- Sanajärjestys
- Asiasisältö (vaillinainen, virheellinen, tarpeeton tai puuttuva tieto, perustelematon tai epälooginen väite tai ajatus)
- Otsikointi (puutteellinen tai harhaanjohtava)
- Aineistoon viittaaminen (puuttuva tai vajaa tieto)
Tekstiisi merkityt numerot viittaavat taulukon numeroihin. Käy tekstisi lävitse ja korjaa virheesi. Ohjeita saat oppikirjastasi sekä Kielenhuolto-kurssivihkosta. Ei pidä unohtaa myöskään internetin apua. Esimerkiksi näiden linkkien takaa voi löytää vastauksen moneen ongelmaan:
J. Korpelan kielenopas
Kielitoimiston ohjepankki
Kielitoimiston sanakirja.
Osa virheistä on nopeasti korjattavissa, osa puolestaan saattaa vaatia koko virkkeen - tai joskus jopa kokonaisen kappaleen - uudelleen kirjoittamista. Virheiden korjaamisessa olennaisinta on virheen ymmärtäminen.