Liikunta ja painonhallinta

Rasvakudos on ihmisen energiavarasto. Jos sitä on liikaa, syntyy monenlaisia terveyshaittoja. Painon kannalta liikunnan kokonaismäärä ja kokonaisenergiankulutus ovat ratkaisevia. Jos harrastaa raskasta liikuntaa pari kertaa viikossa eikä muuten juuri liiku, viikoittainen energiankulutus ei nouse merkittävästi. Jos siihen lisää päivittäistä arkiliikuntaa ja tekee kevyempiä mutta pidempiä lenkkejä, tulos painonhallinnan kannalta saattaa olla parempi.

Kun paino laskee, rasvakudoksen ja lihaskudoksen määrä elimistössä vähenee. Lihaskudos kuluttaa levossakin enemmän energiaa kuin rasvakudos, joten laihtumisen seurauksena perusaineenvaihduntaan kuluu vähemmän energiaa. Kevyempää kehoa on myös kevyempi liikutella, minkä vuoksi laihtujan energiankulutus vähenee myös liikkuessa. Jos painonpudotusta täytyy tämän jälkeenkin jatkaa, on syytä sopeuttaa energiansaantia pienempään energiankulutukseen eli kevennettävä ruokavaliota.

Painoa pudottavan tulisi tehdä myös lihaskuntoharjoittelua, jotta laihtuminen ei vähentäisi merkittävästi lihaskudosta. Rauhallisena laihdutustahtina pidetään usein noin 0,5–1 kiloa viikossa. Siinä tahdissa keho ei menetä liikaa lihasmassaa.

Pelkkä liikunta ei ole laihdutuskeinona tehokas. Liikunta on kuitenkin keskeinen lisä painonhallintaan kevennetyn ruokavalion tueksi. Esimerkiksi tunti kävelyä päivittäin kuluttaa yhden rasvakilon kuukaudessa. Kun on saavuttanut toivotun laihdutustuloksen, kestävyysliikunnalla on merkittävä vaikutus painon pitämiseen sopivissa lukemissa. Laihtumisen lisäksi liikunnalla on monia muitakin myönteisiä terveysvaikutuksia.

Painonhallintaa edistää myös riittävä ja säännöllinen nukkuminen, koska univaje heikentää aineenvaihduntaa. Univaje vaikuttaa myös nälän ja kylläisyyden tunteita säätelevien hormonien toimintaan sekä stressihormonien toimintaan. Väsyneenä ja stressaantuneena kokee myös helpommin houkutusta syödä rasvaisia ja hiilihydraattipitoisia ruokia ja herkkuja, jotka vaikeuttavat painonhallintaa.