Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ovat perusteiden mukaiset. Kannonkoskella painotetaan sitä, että lapsen hyvinvointi ja kehityksen paras mahdollinen toteutuminen ovat aina kehittämisen keskiössä. Kannonkoskella on luovuttu esimerkiksi pakollisista päiväunista jo 1990-luvulla, koska niitä ei ole voitu pedagogisesti perustella. Toimintakulttuurin kehittämiselle tulee siis aina olla pedagogiset perusteet.

Toimintakulttuuria kehitetään inkluusion ja positiivisen pedagogiikan periaatteiden suuntaisesti. Kannonkoskella kaikki lapset on sijoitettu vertaisryhmään tuen tarpeesta riippumatta ja toiminnassa painottuu yksilöllisten tarpeiden huomiointi. Positiivisessa pedagogiikassa painottuvat myönteisten tunteiden merkitys, hyvään keskittyminen sekä aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen laatu. 

Kiusaamisen ehkäisy on tärkeä osa lasten hyvinvoinnin ja kasvun tukemista. Kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi tehdään suunnitelmallista työtä. Toimintakulttuurin kehittämisen keskiössä ovat positiivinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyys. Varhaiskasvatussuunnitelman liitteenä on kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman avulla, johon kirjataan jatkuvan kehittämisen periaatteella tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen arviointi sekä sitä seuraavat toimenpiteet ja niiden toteutuminen.

Arviointia tehdään säännöllisesti: keväisin pidetään henkilöstön arviointipalaveri, jossa yhdessä arvioidaan varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen toiminnan tavoitteiden toteutumista. Vanhemmille tehdään vuosittain asiakaskysely, jonka tulokset julkistetaan Daisyssa ja sivistyslautakunnassa. Kyselyn perusteella kehitetään toimintaa perheiden tarpeita vastaavaksi. Henkilöstön ja esimiehen välisiä kehityskeskusteluja käydään joka vuosi ja niiden yhteydessä kasvattajat täyttävät myös itsearviointilomakkeen oman työnsä arvioimiseksi.

Työyhteisön kehittämisessä käytetään tarpeen mukaan työnohjausta, joka mahdollistaa pedagogisten keskustelujen käymisen ja toimintakulttuurin syvällisen pohtimisen.