Miten teollistuminen muutti ihmisten elämää?
Miten teollistuminen muutti ihmisten elämää?
Teollinen vallankumous alkoi 1700- luvun lopulla Englannissa. Periaatteessa se tarkoitti manufaktuuriteollisuudesta siirtymistä tehdastuotantoon. Tehtaita alkoi syntyä ympäri Englantia ja koneet alkoivat korvata osan ihmisen tekemästä käsityöstä. Perheet alkoivat muuttaa maalta kaupunkeihin työn perässä.
Koneiden käyttö alkoi lisääntyä entisestään ja yhä useamman työläisen oli osattava käyttää niitä. Seurauksena miesten ja naisten asema työnteon suhteen alkoi muuttua. Ennen teollista vallankumousta ajateltiin, että miehet käyvät töissä ja naiset pysyvät kotona. Teollistuminen muutti tämän ajattelutavan ja naisten lisäksi myös lapset alkoivat käydä töissä. (Vuonna 1833 yli 9 tuntia pitkät työpäivät kiellettiin alle 13- vuotiailta.)
Koneet helpottivat työntekoa, joten työpäivät pitenivät jopa useilla tunneilla. Myös palkat vähenivät teollistumisen alussa huomattavasti.
Pienet palkat ja pitkät työpäivät eivät olleet ainoita asioita, jotka saivat käsityöläiset katkeriksi. Uusista keksinnöistä kehruukone aiheutti suurta ärtymystä käsityöläisten keskuudessa.
Huonoja puolia oli myös väkiluvun nopea kasvu. Sen seurauksena asuinolot heikkenivät, ja syntyi ensimmäisiä slummialueita. Hygienia oli huonoa ja asuinolot ahtaita. Kuolleisuus olikin usein korkeampi kaupungeissa kuin maaseudulla.
Työtehtaat olivat myös vaarallisia; koneet olivat suojaamattomia, työtilojen valaistus oli huono eikä työntekijöillä ollut kunnollisia suojavarusteita. Tehtaat ja kivihiili, jota ihmiset tuolloin käyttivät talojen lämmittämiseen, saastuttivat ilmaa sekä maalla että kaupungeissa.
Vaikka työväestön olosuhteet olivatkin ala- arvoiset, elintaso nousi. Ajan kuluessa palkat alkoivat nousta ja esimerkiksi kankaiden hinnat laskivat. Kehitettiin uusia kulkuneuvoja, joiden ansiosta ihmisten liikkuminen oli helpompaa ja nopeampaa. Myös yhteydenpito eri maantieteellisten alueiden välillä helpottui. Työväen tehtaissa tekemä työ jakoi ihmisten ajan selvemmin työ- ja vapaa-aikaan. Matkustaminen nopeutui ja vanhoja kulkuvälineitä korvattiin uudemmilla ja nopeammilla. Esimerkiksi purjelaivat kehittyivät höyrylaivoiksi ja hevoset vaihdettiin juniin. Uusien kulkuneuvojen täsmälliset reitit ja niille laaditut aikataulut saivat ihmiset tekemään myös itselleen aikatauluja ja käyttämään kelloa.
Ennen teollista vallankumousta vallitsi ns. sääty-yhteiskunta, joka teollistumisen seurauksena murtui ja vaihtui ”luokkayhteiskuntaan”. Luokkayhteiskunta on nimitys yhteiskuntamallille, joka koostuu kahdesta yhteiskuntaluokasta, työläisistä ja omistavasta luokasta. Sääty-yhteiskunnassa ihmisellä ei ollut mahdollisuutta nousta säädystä toiseen. Luokkayhteiskunta antoi kuitenkin mahdollisuuden nousta säädystä toiseen. Tätä nousua kutsutaan säätykierroksi. Mahdollisuus nousta säädystä ylempään, motivoi työläisiä tekemään töitä ja ahertamaan saadakseen paremman elämän.
Teollinen vallankumous alkoi 1700- luvun lopulla Englannissa. Periaatteessa se tarkoitti manufaktuuriteollisuudesta siirtymistä tehdastuotantoon. Tehtaita alkoi syntyä ympäri Englantia ja koneet alkoivat korvata osan ihmisen tekemästä käsityöstä. Perheet alkoivat muuttaa maalta kaupunkeihin työn perässä.
Koneiden käyttö alkoi lisääntyä entisestään ja yhä useamman työläisen oli osattava käyttää niitä. Seurauksena miesten ja naisten asema työnteon suhteen alkoi muuttua. Ennen teollista vallankumousta ajateltiin, että miehet käyvät töissä ja naiset pysyvät kotona. Teollistuminen muutti tämän ajattelutavan ja naisten lisäksi myös lapset alkoivat käydä töissä. (Vuonna 1833 yli 9 tuntia pitkät työpäivät kiellettiin alle 13- vuotiailta.)
Koneet helpottivat työntekoa, joten työpäivät pitenivät jopa useilla tunneilla. Myös palkat vähenivät teollistumisen alussa huomattavasti.
Pienet palkat ja pitkät työpäivät eivät olleet ainoita asioita, jotka saivat käsityöläiset katkeriksi. Uusista keksinnöistä kehruukone aiheutti suurta ärtymystä käsityöläisten keskuudessa.
Huonoja puolia oli myös väkiluvun nopea kasvu. Sen seurauksena asuinolot heikkenivät, ja syntyi ensimmäisiä slummialueita. Hygienia oli huonoa ja asuinolot ahtaita. Kuolleisuus olikin usein korkeampi kaupungeissa kuin maaseudulla.
Työtehtaat olivat myös vaarallisia; koneet olivat suojaamattomia, työtilojen valaistus oli huono eikä työntekijöillä ollut kunnollisia suojavarusteita. Tehtaat ja kivihiili, jota ihmiset tuolloin käyttivät talojen lämmittämiseen, saastuttivat ilmaa sekä maalla että kaupungeissa.
Vaikka työväestön olosuhteet olivatkin ala- arvoiset, elintaso nousi. Ajan kuluessa palkat alkoivat nousta ja esimerkiksi kankaiden hinnat laskivat. Kehitettiin uusia kulkuneuvoja, joiden ansiosta ihmisten liikkuminen oli helpompaa ja nopeampaa. Myös yhteydenpito eri maantieteellisten alueiden välillä helpottui. Työväen tehtaissa tekemä työ jakoi ihmisten ajan selvemmin työ- ja vapaa-aikaan. Matkustaminen nopeutui ja vanhoja kulkuvälineitä korvattiin uudemmilla ja nopeammilla. Esimerkiksi purjelaivat kehittyivät höyrylaivoiksi ja hevoset vaihdettiin juniin. Uusien kulkuneuvojen täsmälliset reitit ja niille laaditut aikataulut saivat ihmiset tekemään myös itselleen aikatauluja ja käyttämään kelloa.
Ennen teollista vallankumousta vallitsi ns. sääty-yhteiskunta, joka teollistumisen seurauksena murtui ja vaihtui ”luokkayhteiskuntaan”. Luokkayhteiskunta on nimitys yhteiskuntamallille, joka koostuu kahdesta yhteiskuntaluokasta, työläisistä ja omistavasta luokasta. Sääty-yhteiskunnassa ihmisellä ei ollut mahdollisuutta nousta säädystä toiseen. Luokkayhteiskunta antoi kuitenkin mahdollisuuden nousta säädystä toiseen. Tätä nousua kutsutaan säätykierroksi. Mahdollisuus nousta säädystä ylempään, motivoi työläisiä tekemään töitä ja ahertamaan saadakseen paremman elämän.