10 (iitun)
Pohjoismaat aloittavat yhteistyön
Ruotsi muodostui 1000-luvun alussa kolmesta suuresta maakunnasta. Sen muistona Ruotsin vaakunassa on yhä kolme kruunua (tre kronor).
Varakkaat talonpojat päättivät maan asioista ja he valitsivat kuninkaan Moran kivillä Upsalassa. Hallitsijat valittiin vaaleilla siihen aikaan.
Uusi kuningas
Vaalien jälkeen uusi valittu kuningas kiersi valtakunnassa ja näyttäytyi kansalle. Kun kansa oli hyväksynyt kuninkaan ja antoi tukensa hänelle Katolinen kirkko antoi 1200-luvulta eteenpäin siunauksensa kuninkaalle ja piispa kruunasi kuninkaan ja vannoi hänelle kirkon Jumalan varjelusta.
Talonpojista ritariksi
Suomi hyötyi unionista
Unionin päätökset tehtiin Tanskassa, Kööpenhaminassa. Siellä pidettiin kokouksia, joissa aateliset sopivat asioista ja ottivat vastaan kuninkaan määräyksiä. Unionista oli Suomalaisille hyötyä. Ruotsalaisilla ja Tanskalaisilla oli paljon riitoja ja kummatkin yrittivät saada Suomen omalle puolelleen.
Unioni hajosi
Kalmarin unioni pysyi koossa vuoteen 1412 jolloin kunigatar Margareetta kuoli. Ruotsalaiset kapinoivat koska eivät pitäneet unionikunigasta vastaan.Heidän mielestään unionista oli hyötyä vain Tanskalle. Ruotsi ja Tanska sotivat koko ajan 1400-luvun lopulla ja 1520-vuonna Tanskan kuningas hyökkäsi Ruotsiin ja valloitti Tukholman. Uusi kuningas teloitutti korkea arvoisia ruotsalaisia. Tapahtumaa kutsuttiin Tukholman verilöylyksi. Tämän tarkoituksena oli pelotella ruotsalaisia.
Keskiajan kuninkaan muotokuva
Ruotsi muodostui 1000-luvun alussa kolmesta suuresta maakunnasta. Sen muistona Ruotsin vaakunassa on yhä kolme kruunua (tre kronor).
Varakkaat talonpojat päättivät maan asioista ja he valitsivat kuninkaan Moran kivillä Upsalassa. Hallitsijat valittiin vaaleilla siihen aikaan.
Uusi kuningas
Vaalien jälkeen uusi valittu kuningas kiersi valtakunnassa ja näyttäytyi kansalle. Kun kansa oli hyväksynyt kuninkaan ja antoi tukensa hänelle Katolinen kirkko antoi 1200-luvulta eteenpäin siunauksensa kuninkaalle ja piispa kruunasi kuninkaan ja vannoi hänelle kirkon Jumalan varjelusta.
Talonpojista ritariksi
Kuningas tarvitsi ristiretkien ja valtakunnan puolustamiseen sotilaita. Hän määräsi, että varakkailla talonpojilla kuului olla hevonen, haarniska ja ase. Nämä tarvittavat asiat maksoivat paljon, mutta tästä syystä kuningas vapautti talonpojat verojen maksamisesta. Tällä tavoin Suomeenkin syntyi aatelisto.ä
Suomi oli tärkeä osa ruotsia
Vuodesta 1362 alkaen suomalaiset myös lähettivät edustajansa kuninkaan vaaliin. Suomalaisilla oli ensimmäistä kertaa hallitsija, kuningas, jolle piti maksaa veroja ja määräyksiä piti kuunnella. Kuninkaat matkustivat syrjäiseen Suomeen. Matkareitti kulki Turusta Viipuriin. Tietä alettiin kutsua Kuninkaantieksi.
Kalmarin unioni
Ruotsalaiset valitsivat valtakuntansa hallitsijaksi Margareeta vuonna 1389. Hallitsija oli myös Tanskan ja Norjan kuningatar. Margareetasta pidettiin hallitsijana, sillä hän sai aateliset,papit,porvarit ja talonpojat puolelleen. Margareeta halusi yhdistää Pohjolan valtiot yhdeksi isoksi valtioksi, joten vuonna 1397 Kalmarin kaupungissa laadittiin sopimus jolla, Tanska, Norja ja Ruotsi lupasivat pysyä yhdessä ikuisesti liitossa. Tuota liittoa kutsutaan Kalmarin unioniksi perustamiskokous kinaa mukaan.
Suomi oli tärkeä osa ruotsia
Vuodesta 1362 alkaen suomalaiset myös lähettivät edustajansa kuninkaan vaaliin. Suomalaisilla oli ensimmäistä kertaa hallitsija, kuningas, jolle piti maksaa veroja ja määräyksiä piti kuunnella. Kuninkaat matkustivat syrjäiseen Suomeen. Matkareitti kulki Turusta Viipuriin. Tietä alettiin kutsua Kuninkaantieksi.
Kalmarin unioni
Ruotsalaiset valitsivat valtakuntansa hallitsijaksi Margareeta vuonna 1389. Hallitsija oli myös Tanskan ja Norjan kuningatar. Margareetasta pidettiin hallitsijana, sillä hän sai aateliset,papit,porvarit ja talonpojat puolelleen. Margareeta halusi yhdistää Pohjolan valtiot yhdeksi isoksi valtioksi, joten vuonna 1397 Kalmarin kaupungissa laadittiin sopimus jolla, Tanska, Norja ja Ruotsi lupasivat pysyä yhdessä ikuisesti liitossa. Tuota liittoa kutsutaan Kalmarin unioniksi perustamiskokous kinaa mukaan.
KUNINGATAR MARGAREETTA
Suomi hyötyi unionista
Unionin päätökset tehtiin Tanskassa, Kööpenhaminassa. Siellä pidettiin kokouksia, joissa aateliset sopivat asioista ja ottivat vastaan kuninkaan määräyksiä. Unionista oli Suomalaisille hyötyä. Ruotsalaisilla ja Tanskalaisilla oli paljon riitoja ja kummatkin yrittivät saada Suomen omalle puolelleen.
Unioni hajosi
Kalmarin unioni pysyi koossa vuoteen 1412 jolloin kunigatar Margareetta kuoli. Ruotsalaiset kapinoivat koska eivät pitäneet unionikunigasta vastaan.Heidän mielestään unionista oli hyötyä vain Tanskalle. Ruotsi ja Tanska sotivat koko ajan 1400-luvun lopulla ja 1520-vuonna Tanskan kuningas hyökkäsi Ruotsiin ja valloitti Tukholman. Uusi kuningas teloitutti korkea arvoisia ruotsalaisia. Tapahtumaa kutsuttiin Tukholman verilöylyksi. Tämän tarkoituksena oli pelotella ruotsalaisia.
Keskiajan kuninkaan muotokuva
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin