Suojaravintoaineisiin kuuluvat  vitamiinit ja kivennäisaineet. Lisäksi proteiinit lasketaan suojaravintoaineisiin.

Vitamiinit

Vitamiinit ovat välttämättömiä ravintoaineita ja niitä tarvitaan mm. aineenvaihdunnan säätelyssä ja eri ravintoaineiden imeytymisessä. Monipuolinen ruokavalio takaa vitamiinien riittävän saannin. Useimpia vitamiineja on saatava pieniä määriä ravinnosta. Vitamiinit jaetaan liukoisuutensa perusteella kahteen ryhmään: vesiliukoisiin ja rasvaliukoisiin.

Vesiliukoisiin vitamiineihin kuuluvat C- ja B-ryhmän vitamiinit. Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu elimistöön. Näitä vitamiineja on saatava päivittäin ravinnosta. Vitamiinit tuhoutuvat herkästi ruoanvalmistuksessa esim. kuumentamisen, valon ja ilman hapen vaikutuksesta.

C-vitamiini on saatava valmiina ravinnosta. C- vitamiinia tarvitaan luuston ja hampaiden muodostumista, lisää vastustuskykyä sekä edistää raudan imeytymistä.  C-vitamiinia saadaan kasviksista, hedelmistä, marjoista ja perunasta. C-vitamiinin vähäinen saanti aiheuttaa väsymystä ja infektioherkkyyttä, pitkäaikainen puute voi johtaa keripukkiin.

B-ryhmän vitamiineja tunnetaan 14, niitä ovat esim. tiamiini, riboflaviini, niasiini, B6- ja B12- vitamiinit sekä foolihappo.  B-ryhmän vitamiinit vaikuttavat yhdessä ja niitä saadaan samoista ruoka-aineista. Hyviä B-vitamiinin lähteitä ovat liha, maksa, kala, täysjyväviljavalmisteet, maitotaloustuotteet, kananmuna ja palkokasvit.  Vitamiineja tarvitaan mm. aineenvaihduntaan, hermoston toimintaan sekä pitämään limakalvot kunnossa.


Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A-, D-, E- ja K-vitamiinit. Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat elimistöön ja ne liukenevat rasvoihin. Rasvaliukoiset vitamiinit säilyvät melko hyvin ruoanvalmistuksessa. 

A-vitamiini ja sen esiaste karoteeni ovat yhdisteitä, jotka vaikuttavat mm. ihon ja limakalvojen hyvinvointiin, kasvuun sekä näkökykyyn. A-vitamiinia saadaan eläinkunnan tuotteista. Kasvikunnan punakeltaiset ja syvän vihreät tuotteet sisältävät karoteenia, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi.  A-vitamiinia tarvitaan normaaliin kehitykseen ja kasvuun, hämärässä näkemiseen, ihon ja limakalvojen kunnossa pysymiseen.

D-vitamiinia tarvitaan kasvuun, edistää kalsiumin ja fosforin imeytymistä ja vaikuttaa siten luuston ja hampaiden kehittymiseen. D-vitamiinin käyttöä talviaikana suositellaan kaikille. hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat rasvaiset kalat, kalanmaksaöljy ja kanamunan keltuainen. Ihossamme on D-vitamiinin esiastetta, joka auringonvalon vaikutuksesta muuttuu D-vitamiiniksi.


E-vitamiini on antioksidantti. E-vitamiinia saadaan vehnänalkioista, täysjyväviljavalmisteista, pähkinöistä, vihanneksista ja kasviksista sekä kananmunasta. 

K-vitamiinia tarvitaan veren hyytymisessä. Puutosoireena on veren hyytymiskyvyn heikkeneminen. K-vitamiinia saadaan tummanvihreistä kasviksista, kuten pinaatista, kaaleista, salaateista, yrteistä, kiivistä jne. 
Kivennäis- ja hivenaineet

Kivennäis- ja hivenaineet

Kivennäis- ja hivenaineet osallistuvat elimistössä erilaisiin kuljetustehtäviin sekä muodostavat luuston päärakennusaineen. Kivennäisaineet ovat alkuaineita, joita elimistössä on runsaasti kuten kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, fosforia, natriumia, rikkiä ja klooria. Ihmiselle välttämättömiä hivenaineita, joita tarvitaan hyvin pieniä määriä. Näitä ovat esim. rauta, jodi, sinkki, seleeni ja fluori. Kivennäis- ja hivenaineet säilyvät ruoanvalmistuksessa hyvin. Monipuolinen ruokavalio takaa kivennäis- ja hivenaineiden riittävän saannin.

Kalsium (Ca)
Elimistössä on eniten kivennäisaineista kalsiumia. Kalsiumin imeytymiseen tarvitaan D-vitamiinia ja fosforia. Kalsiumia tarvitaan luuston ja hampaiden rakennusaineeksi, veren hyytymiseen, sydänlihaksen toimintaan, hermoimpulssien siirtoon ja verenpaineen säätelyyn. Hyviä kalsiumin lähteitä ovat maitotaloustuotteet, kaloista, kasvikunnan tuotteista erilaiset siemenet, pavut, kaalit ja porkkana. Kalsiumin imeytymistä haittaa mm. kahvin ja teen tanniinit, raparperin ja pinaatin oksaalihappo. Kalsiumia tarvitaan varsinkin kasvuaikana ja iäkkäiden ihmisten osteoporoosin ehkäisemiseksi. 

Rauta (Fe)
Rautaa tarvitaan hemoglobiinissa hapen kuljettamiseen keuhkoista kudoksiin ja hiilidioksidin kuljettamiseen kudoksista keuhkoihin. Rautaa saadaan lihasta, sisäelimistä, kalasta ja täysjyvävilja.  Raudan imeytymisen parantamiseksi tarvitaan C- vitamiinia. Raudan puute aiheuttaa anemiaa, jonka oireita ovat mm. väsymys, ruokahaluttomuus, hiusten lähtö, suun ja kielen haavaumat.  Anemiaa ehkäistään ruokavaliolla ja rautavalmisteilla. 

Natrium (Na) ja kalium (K)
Natrium ja kaliumin suhde elimistössä on tärkeä. Ne toimivat elimistössä nesteiden kivennäisaineina. Ne säätelevät yhdessä nestetasapainoa, happo-emäs-tasapainoa sekä lihasten ja hermojen toiminnan säätelyä. Natriumia saadaan ruokasuolasta eli natriumkloridista (NaCl) ja eläinkunnan tuotteista. Natriumin puute aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä ja heikkouden tunnetta. Kaliumia saadaan kasvikunnantuotteista, lihasta ja maitovalmisteista. Kaliumin vaje voi tulla nesteenpoistolääkkeiden käytöstä, pitkäaikaisesta oksentelusta ja ripulista. Kaliumin vajetta esiintyy lähinnä vanhuksilla. 

Jodi (J)
Jodia tarvitaan kilpirauhashormonien, tyroksiinin ja trijodityroniinin rakennusaineena, jotka säätelevät aineenvaihduntaa.  Jodin puutos aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja suurenemista eli struuman.  Ruokasuolan jodioiminen vähentää struumaan sairastumista. Jodia saadaan merikaloista ja juustosta.