Työelämän tekstejä 

Työelämän tekstejä 



Nykyään ei liene enää yhtään työpaikkaa, jossa ei tarvitsisi osata tuottaa ja tulkita tekstejä. Nykyisin sanalla teksti tarkoitetaan myös audiovisuaalisia tuotoksia. Vähimmillään joutuu puhumaan esimiehelle, asiakkaalle tai yhteistyötaholle, kirjoittamaan tilauksen tai kirjaamaan työtilanteen muistiin tai vaikka katsomaan päätteeltä ohjeen työn suorittamiseksi. Monet työelämän tekstit – ansioluettelo, esityslista, kauppakirja, kokouspöytäkirja, kuitti, raportti, tarjous, työhakemus, velkakirja – kirjoitetaan tiettyyn muotoon, tiettyjen sääntöjen mukaisesti, asiakirjastandardiin. Niinpä se kannattaa opetella. Myös kokouksen käytänteet ovat työelämän vakiintuneita tekstejä: kuka on missäkin roolissa. 


Verkosta löytää esimerkiksi hakusanoilla asiakirjamalli/asiakirjastandardi valmiita ja ilmaisia asiakirjamalleja. Myös tietokoneen kirjoitusohjelmissa voi olla erilaisia valmiita työhakemus- ja CV-pohjia.

Asiakirjamalli on helppo tehdä myös itse. Alla on perusasiakirjan malli selityksineen. 

Klikkaa kuvassa välkkyviä ikoneita.
 
​


lat. Curriculum Vitae ('elämäkerta') = CV = ansioluettelo

Suullinen viestintä



Vuorovaikutus koostuu sanallisesta ja ja sanattomasta viestinnästä.

Työpaikan tyypillisiä suullisia tekstejä ovat kokouksissa ja erilaisissa neuvotteluissa puheenvuorot, asiakkaan kanssa käytävät viralliset ja epäviralliset keskustelut. Olipa tilanne mikä tahansa, kieli kannattaa kohdentaa vastaanottajalle mahdollisimman ymmärrettäväksi ja sopivaksi. Suullista viestintää voi harjoitella.

Sanaton viestintä on olennainen osa viestintää. Silmiin katsominen ja hymy ovat iso osa hyvää vuorovaikutusta.

Havainnollistava materiaali



Usein suullisen esityksen tukena käytetään dioja. Tavallisimpia ovat WIndowsin Power Point, Office365:n Sway ja verkossa kaikkien saatavilla oleva Prezi. Havaintomateriaalia voi tehdä esimerkiksi myös YouTubeen.


Diojen idea on olla suullisen esityksen tukena. Jos kirjoitettavaa asiaa on kovin paljon, kannattaa harkita asiakirjan/monisteen tekemistä. Dioille kannattaa mahduttaa huomattavasti vähemmän ja väljemmin tekstiä. Diojen tarkoitus on korostaa tärkeimpiä asioita, tuoda ydinkohdat esille. 

Joskus konkreettiset esineet ovat parasta havainnollistamista. Kannattaa miettiä, näyttääkö esimerkiksi sähköliittimen tai heijastimen oikeasti vai kuvana.

Äänenkäyttö kuuluu myös havainnollistamiseen. Äänen korkeus, intonaatio, sävyt ja voimakkuus ovat merkittäviä suullisessa viestinnässä. Samoin eleet ja ilmeet ja koko sanaton viestintä on tärkeä viestinnän keino.

Mielipiteen ilmaiseminen



Mielipiteen ilmaisu ei ole vain verkossa tai lehtien palstoilla oman asian esiintuomista. Työpaikalla tarvitaan kykyä sanoa oma mielipide perustellen, napakasti ja silti lempeästi. Mielipiteen ilmaiseminen ei ole kovaan ääneen huutamista, inttämistä tai jankkaamista ja oman edun tavoittelua; uskottava mielipide on rakentava ja koko työyhteisön asioita eteenpäin vievä. Niinpä kannattaa oppia perustelemaan oma kanta hyvin. Ystävällisyys kuuluu rakentavaan työpaikkaviestintään.

Vinkkejä mielipiteen ilmaisemiseen:


Perustelutapoja


Karkeasti perustelut voidaan jakaa järki- ja tunneperusteluihin. Kummallekin on paikkansa. Tärkeintä on perustella vakuuttavasti, mikä taas vaihtelee tilanteen mukaan. Ei surevalla omaiselle kannata sanoa, että löydät kyllä uuden puolison tai saat uusia lapsia. Tunne toimii usein järkeä paremmin. Järkeen vetoavia perusteluita taas kannattaa käyttää asiapitoisessa tilanteessa: sähköjohdot kannattaa uusia, koska ne ovat heikossa kunnossa ja voivat aihettaa tulipalovaaran. Opiskele perustelutapoja, niin voit olla vakuuttava!