Kemia

Hiili

Hiili on epämetallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on C. Hiili kuuluu 14. ryhmään ja sen uloimmalla elektronikuorella on neljä elektronia. Sen järjestysluku jaksollisessa järjestelmässä on 6 ja se kuuluu 2 jaksoon. Hiiltä käytetään myös puheessa, kun tarkoitetaan kivi- tai puuhiiltä. Hiiltä löytyy kaikista elollisista organismeista, kuten maidosta, kasveista, eläimistä, ihmisistä, lääkkeistä ja kosmetiikasta. 

Alkuainehiilellä on useita esiintymismuotoja. Timantti on kovinta luonnossa esiintyvää ainetta. Timantilla on pyramidimainen rakenne, sillä jokaista hiiliatomia ympäröi aina neljä hiiliatomia. Ne muodostuivat syvällä maaperässä korkeassa lämpötilassa ja kovassa paineessa miljoonia vuosia sitten. Timantteja käytetään koruissa jalokivinä, koska ne taittavat voimakkaasti valoa.
 
Grafeeni koostuu vain yhden atomin paksuisesta hiiliatomiverkosta. Siinä on jokaiseen hiiliatomiin kytketty tiukasti kolme muuta hiiliatomia. Tämä hiilen muoto löydettiin vasta vuonna 2004. Tällä hetkellä grafeeni on maailman kestävintä ainetta ja se johtaa tosi hyvin lämpöä ja sähköä. Sen läpi kulkee valo tosi hyvin. Nanoputket ovat grafeenista muodostuneita putkia, joilla on erittäin luja rakenne. Grafeenit muodostavat myös pallomaisia rakenteita, joita kutsutaan fullereeneiksi.

Grafiitti on pehmeää ja sitä on esimerkiksi lyijykynän lyijyssä. Grafiitti koostuu useasta grafeenikerroksesta, jotka ovat heikosti toisissaan kiinni.

Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa ja aineiden tai yhdisteiden kemia, joissa ei ole hiiltä kutsutaan epäorgaaniseksi kemiaksi. Kaikki hiiltä sisältävät yhdisteet eivät kuiteskaan ole orgaanisia yhdisteitä esimerkiksi hiilidioksidi CO2, häkä eli hiilimonoksidi CO, hiilihappo H2CO3 ja hiilihapon suolat eli karbonaatit, esimerkiksi kalsiumkarbonaatti CaCO3.

Hiilen kiertokulku on hiilen biokemiallista kiertoa ilmakehän, vesistöjen ja maaperän välillä. Kasvit ja eläimet ovat myös mukana hiilen kiertokulussa.
Kasvit ottavat ilmasta hiilidioksidia ja muuttavat sen biomassaksi, jossa on hiilivetyä. Hiiltä kivettyy kivihiileksi maatuneesta kasvibiomassasta. Kivettynyt hiili pysyy kallioperässä hyvin pitkään, jopa miljardeja vuosia. Joet kuljettavat hiiltä mereen.

Hiili (kopio)

Hiili on epämetallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on C. Hiili kuuluu 14. ryhmään ja sen uloimmalla elektronikuorella on neljä elektronia. Sen järjestysluku jaksollisessa järjestelmässä on 6 ja se kuuluu 2 jaksoon. Hiiltä käytetään myös puheessa, kun tarkoitetaan kivi- tai puuhiiltä. Hiiltä löytyy kaikista elollisista organismeista, kuten maidosta, kasveista, eläimistä, ihmisistä, lääkkeistä ja kosmetiikasta. 

Alkuainehiilellä on useita esiintymismuotoja. Timantti on kovinta luonnossa esiintyvää ainetta. Timantilla on pyramidimainen rakenne, sillä jokaista hiiliatomia ympäröi aina neljä hiiliatomia. Ne muodostuivat syvällä maaperässä korkeassa lämpötilassa ja kovassa paineessa miljoonia vuosia sitten. Timantteja käytetään koruissa jalokivinä, koska ne taittavat voimakkaasti valoa.
 
Grafeeni koostuu vain yhden atomin paksuisesta hiiliatomiverkosta. Siinä on jokaiseen hiiliatomiin kytketty tiukasti kolme muuta hiiliatomia. Tämä hiilen muoto löydettiin vasta vuonna 2004. Tällä hetkellä grafeeni on maailman kestävintä ainetta ja se johtaa tosi hyvin lämpöä ja sähköä. Sen läpi kulkee valo tosi hyvin. Nanoputket ovat grafeenista muodostuneita putkia, joilla on erittäin luja rakenne. Grafeenit muodostavat myös pallomaisia rakenteita, joita kutsutaan fullereeneiksi.

Grafiitti on pehmeää ja sitä on esimerkiksi lyijykynän lyijyssä. Grafiitti koostuu useasta grafeenikerroksesta, jotka ovat heikosti toisissaan kiinni.

Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa ja aineiden tai yhdisteiden kemia, joissa ei ole hiiltä kutsutaan epäorgaaniseksi kemiaksi. Kaikki hiiltä sisältävät yhdisteet eivät kuiteskaan ole orgaanisia yhdisteitä esimerkiksi hiilidioksidi CO2, häkä eli hiilimonoksidi CO, hiilihappo H2CO3 ja hiilihapon suolat eli karbonaatit, esimerkiksi kalsiumkarbonaatti CaCO3.

Hiilen kiertokulku on hiilen biokemiallista kiertoa ilmakehän, vesistöjen ja maaperän välillä. Kasvit ja eläimet ovat myös mukana hiilen kiertokulussa.
Kasvit ottavat ilmasta hiilidioksidia ja muuttavat sen biomassaksi, jossa on hiilivetyä. Hiiltä kivettyy kivihiileksi maatuneesta kasvibiomassasta. Kivettynyt hiili pysyy kallioperässä hyvin pitkään, jopa miljardeja vuosia. Joet kuljettavat hiiltä mereen.