Extraa: Kertausta & logiikan sovellusta argumentointivirheisiin
Monet argumentit voi avata ja myös kumota tarkastelemalla
1. premissejä eli ennakko-oletuksia
2. premisseistä tehtyjä johtopäätöksiä
Jos johtopäätös seuraa loogisesti premisseistä, on päättely loogisesti totta.
Loogista totuutta voi ajatella sellaisena matemaattisena totuutena, joka on totta sisällöstä huolimatta-
Eettisiä väittämiä voi tarkastella katsomalla mitä premissejä oletetaan, ovatko premissit tosia ja onko niistä tehty loogisia johtopäätöksiä.
Jos päättely ei ole loogista niin päätelmä on kumottava tai hankittava lisää taustaoletuksia väitteen tueksi
Tarvitaan lisää premissejä!
Ihmisillä menee usein sekaisin syy -> seuraus.
Vain todellinen logiikkamestari tunnistaa mitkä päätelmät ovat looginen seuraus johtopäätöksistä tässä tapauksessa:
[[$$ A ⇒ B ⊨ ¬A ⇒ ¬B ? $$]]
[[$$ A ⇒ B ⊨ ¬B ⇒ ¬A ? $$]]
pointti on siis oikeastaan
[[$$ ¬( (a⇒b) ⊨ (a⇔b) ) $$]]
vaikka toki
[[$$ (a⇔b) ⊨ ((a⇒b)&(b⇒a)&(¬a⇒¬b)&(¬b⇒¬a)) $$]]
1. premissejä eli ennakko-oletuksia
2. premisseistä tehtyjä johtopäätöksiä
Jos johtopäätös seuraa loogisesti premisseistä, on päättely loogisesti totta.
Loogista totuutta voi ajatella sellaisena matemaattisena totuutena, joka on totta sisällöstä huolimatta-
premissi 1. | A | ⇒ | B (jos a niin sitten myös b) |
premissi 2. | A | oletetaan että on a | |
johtopäätös | B | jos molemmat premissit ovat totta niin myös B on pakko olla totta |
Eettisiä väittämiä voi tarkastella katsomalla mitä premissejä oletetaan, ovatko premissit tosia ja onko niistä tehty loogisia johtopäätöksiä.
1 | jos on ihminen ⇒ on kuolevainen | ok |
2 | olen ihminen | ok |
joten: | olen kuolevainen | looginen johtopäätös |
Jos päättely ei ole loogista niin päätelmä on kumottava tai hankittava lisää taustaoletuksia väitteen tueksi
1 | jos on ihminen ⇒ on kuolevainen | ok |
2 | olen ihminen | ok |
joten: | minun pitää elää täysillä | johtopäätös ei seuraa premisseistä |
Tarvitaan lisää premissejä!
1 | jos on ihminen ⇒ on kuolevainen | ok |
2 | jos on kuolevainen -> on elettävä täysillä | tämän oletuksen voi kyseenalaistaa |
3 | olen ihminen | ok |
joten: | minun pitää elää täysillä | looginen johtopäätös |
Ihmisillä menee usein sekaisin syy -> seuraus.
1. | huumeriippuvuus ⇒ ryöstöt lisääntyvät | suomeksi siis jos on huumeriippuvuutta, niin silloin on enemmän ryöstöjä |
2. | ryöstöt ovat lisääntyneet | ok |
joten: | huumeriippuvuus on lisääntynyt | mikä menee pieleen? vinkki: a⇒b ja a⇔b ovat hyvin erilaisia asioita |
Vain todellinen logiikkamestari tunnistaa mitkä päätelmät ovat looginen seuraus johtopäätöksistä tässä tapauksessa:
1. | jos migreeni -> sattuu | ok |
2. | jos sattuu -> otan buranan | ok |
3. | otan buranan | ok |
4. | (myöhemmin) ei satu | ok |
joten: | otan buranan -> ei migreeniä | loogista? |
joten: | en ota buranaa -> ei migreeniä | loogista? |
joten: | migreeni -> burana | loogista? |
joten: | migreeni on ehto sille että sattuu | loogista? |
joten: | sattuminen on ehto sille että on migreeni | loogista? |
joten: | jos ei satu en ota buranaa | loogista? |
[[$$ A ⇒ B ⊨ ¬A ⇒ ¬B ? $$]]
[[$$ A ⇒ B ⊨ ¬B ⇒ ¬A ? $$]]
pointti on siis oikeastaan
[[$$ ¬( (a⇒b) ⊨ (a⇔b) ) $$]]
vaikka toki
[[$$ (a⇔b) ⊨ ((a⇒b)&(b⇒a)&(¬a⇒¬b)&(¬b⇒¬a)) $$]]