Tunti 2: Argumentaatio ja retoriikka

Aiheeseen liittyvät tehtävät

Katso tarkemmat ohjeet ja ajat aikataulusta ja arvioitavista töistä.

Harjoituksia tunnilla ja kotona (mediateksteistä)

Vaikuttamaan pyrkivä puhe (1-3 min, aihe vapaa)

Yleisöosastokirjoitus (voi olla sama aihe kuin puheessa, mutta ei aivan sama teksti)

Väittely

Esseessä kannattaa hyödyntää.

Argumentaation tavat



Peruskäsitteet
argumentaatio, 'tapa perustella, perustelustrategia'; argumentoida, 'perustella', argumentointi 'se miten on perusteltu'; argumentti 'perustelu''
(Hoksaa käytäntö: Ns. kielen aines eli yleensä selitettävä sana tai kommenoitu äänne kursivoidaan, kuten edell olen tehnyt. Sanan merkitys merkitään yksinkertaisilla lainausmerkeillä, kuten esimerkistä näkyy.)

Yleistä
On syytä muistaa ero filosofian ja kieli- ja viestintätieteiden tavoissa tarkastella arguntointia. Filosofia arvioi, onko argumentointi loogista ja argumentti totta. Kieltä ja viestintää tutkittaessa tutkitaan arvottamatta, miten on argumentoitu sekä sitä, miten erilaiset argumentit tehoavat viestinnässä. Valitettavasti siinä ei useinkaan totuudellisuus paina, kuten valemedista näemme. Tällä kurssilla argumentointia opiskellaan sekä analysoimaa että kehittämään oman kirjoittamisen ja puheviestinnän tehostamiseksi.

Aristoteles on määritellyt, että hyvässä argumentissa (ja etenkin retorisessa ilmauksessa) ovat logos, pathos ja ethos tasapainossa. Toisin sanoen, pitää vedota niin järkeen, tunteisiin kuin moraaliinkin, jotta kuulijan tai lukijan saa puolelleen.

Argumentoinnin tapoja (tästä myös moniste, jossa esimerkkejä)
  • Vedotaan tietoon ja todistettaviin asioihin
    • havainnot, tutkimukset, mittaustulokset, dokumenttiaineisto (Kysymys: Kuinka luotettavaa tieto on?)
  • Vedotaan enemmistön tahtoon ja yleiseen mielipiteeseen ikään kuin yleisenä totena
    • äänestyksen, mielipidetutkimuksen tulos
    • "Lukiolaisten mielestä koulussa teetetään liikaa töitä." / "Kansalaiset haluavat rajoittaa maahanmuutoa." (Kysymys: Tekeekö se, että jostain moni on samaa mieltä, siitä aidosti tavoiteltavan asian? Keitä kaikkia puhuja laskee "kansalaisiksi", oman viiteryhmänsäkö?
  • Vedotaan auktoriteettiin.
    • "Professori Se Ja Se on todennut." / "Presidentti toivoo, että..." / "James Bondkin käyttää tätä." (Kysymys: Mihin auktoriteetin todistusvoima perustuu? Keille kyseinen henkilö on auktoriteetti?)
  • Vedotaan arvoihin.
    • Vedotaan siihen, että ratkaisut on tehtävä vallitsevien arvojen pohjalta. Esim. Väkivaltaa ei voi/pidä hyväksyä missään tilanteessa. / Meidän on oltava valmiit antamaan omastamme? (Kysymys: Ketkä kaikki ovat hyväksyneet nuo normit? Jos arvopohja perustuu kriillisiin arvoihin, liikemiesten moraaliin, YK:n ihmisoikeuksien julistukseen jne. perustelu toimii vain niille, jotka ovat "ratifioineet" sopimuksen tai jotka on kasvatettu kunnioittamaan noita arvoja.
    • Arvoihin vetoaminen on vahva vaikuttamisen keino, jos arvot ovat yhteiset, mutta mitätön, jos arvopohja on erilainen.
  • Vedotaan erityisyyteen.
    • uutuuteen, ainutkertaisuuteen, korvaamattomuteen
    • On havaittu, että erityisyys koetaan tärkeäksi, siksi siihen ominaisuuteen vetoaminen yleensä saa ihmiset asian puolelle. (Kysymys: Mistä näkökulmasta asia on erityinen? Tuoko se sille jonkin arvon, jonka vuoksi se on parempi kuin muut?)
  • Vedotaan kokemukseen.
    • "Omin silmin nähty ja itse koettu" tuntuu vakuuttavalta ja siitä ollaan kiinnostuneita. (Kysymys: Onko kokemus yleistettävissä?)
  • Vedotaan tunteisiin.
    • Tunteet ohjaavat vaistomaista toimintaamme, siksi niihin vetominen vaikuttaa helposti.
    • "Kuka ei pelkäisi sitä, että joku meitä selvästi tummempi mies tulee pimeällä kadulla vastaan kädet taskussa? Ei voi koskaan tietää, mitä taskusta nousee - ase vai lyövä käsi." (Kysymys: Kuinka paljon todellisuuspohjaa uhkakuvilla tai toiveden täyttymismahdollisuuksilla on? Miksi juuri kyseinen asia nostattaa tunteita?)
  • Esitetään mielipide kuin se olisi fakta
    • "Talouskasvu on välttämätöntä." / "Kuolemantuomio on väärin." (Kysymys: Onko väitetty asia todella fakta eli onko väite tieteellisesti tai riittävän monen ihmisen kokemuksen kautta todistettu oikeaksi.
  • Hyökätään henkilöä vastaan.
    • "Vastustat kannabista vain koska olet opettaja." / "Olet tuota mieltä vain, koska olet mies." (Kysymys: Miten henkilökohtaiset ominaisuudet oikeasti vaikuttavat asiaan?)
  • Kiistetään arvo, vähätellään
  • Vasta-argumentoidaan kumoamalla väite loogisesti.
  • Vasta-argumentoidaan vaatimalla todisteita (vedotaan todistusvelvollisuuteen).
    • "Kukaan ei ole pystynyt todistamaan, että kuoleman jälkeen olisi elämää." (Kysymys: Jos jotain ei ole todistettu, onko todistettu päinvastainen?)
TEHTÄVÄ 1 ja 2: arvosteltavat työt
Kun suunnittelet puhettasi ja yleisönosasto tekstiäsi, mieti, mitä näistä argumentointitavoista käytät ja kestävätkö argumenttisi kriittisen tarkastelun. Katso, että argumentoit monipuolisesti, jotta eri perustelut voivat tehota eri kuulijoihin ja lukijoihin. Huolehdi siitä, että kumoat tunnetuimmat vastaväitteet.

TEHTÄVÄ 3 (tuntitehtävä)1) Etsi yksin tai pareittain netistä mielipideteksti (tai käytä opettajan näyttämää) ja tutki sen argumentaatiota.
2) Valitse kaksi esimerkkikohtaa (toinen hyvä argumentti, toinen kehno), jotka nimeät ylläolevan listan mukaan ja pisteytät 0(naurettavan typerä) – 5 (erinomainen). Kirjoita argumentointitapa ja esimerkkilause lähdetieoineen tämän tekstin kommenttikenttään.




Hyvän vaikuttavan puheen piirteitä

TEHTÄVÄ
Keskustelkaa pareittain tai pienissä ryhmissä, mitä alla olevat väiteet konkreettisesti tarkoittavat ja miksi ne ovat tärkeitä puheen kannalta.
  • Puhessa pitää olla aristotelisesti alku, keskikohta ja loppu.
  • Alussa on aina puhuttelu (kanava on saatava auki) tai jokin yllättävä väite, jonka jälkeen puhutellaan.
  • Vaikuttavuutta lisäävät retoriset keinot.
  • VAikuttamiseen pysyvyyden luovat hyvät argumentit.
  • Puheessa kohdentaminen ja kontakti ovat tärkeitä

Retoriset keinot

Retoriikka ('tapa pyrkiä vaikuttamaan kielellisillä valinnoilla; yksi antiikin tieteistä')
Retoriset keinot ('usein varsin vakiintuneita kielen keinoja, joilla kiinnitetään lukijan/kuulijan huomio ja vaikutetaan hänen tunteisiinsa, joskus myös järkeen')

Käsitteitä arkikielessä
Sanonnalla "se on pelkkää retoriikkaa" tarkoittaa, että jokin asia kuulostaa hyvältä, mutta sillä ei ole merkitystä.
Sanonnalla "pelkkää semantiikka" taas tarkoitetaan sitä, että jostain asiasta väitellään tarkasti, vaikka käytännön kannalta sillä ei ole merkitystä. (semantiikka 'merkitys; tieteenala, joka tutkiin merkityksen muodostumista')

Lukijaan tehoavat perinteiset kielelliset kuviot etenkin, jos niihin on saatu uusi ja yllättäväkin sisältö.
Teillä on esimerkkejä saamassanne monisteessa, tässä on lueteltu vain joitain yleisimpien retoristen keinojen nimityksiä:



TEHTÄVÄ (Tämänkaltainen tehtävästä kirjoitatte esseevastauksen tekstitaidon kokeessa.)
1) Etsikää valitsemastanne tekstistä retorisia keinoja ja pisetyttäkää ne oman lukukokemuksenne kannalta tehokuuden mukaan (0-3).
2) Kirjatkaa kommenttikenttään jokin mielestänne taitavasti sanottu asia, jossa on jokin tunnistamanne retorinen keino.

RETORISIA KEINOJA
  • retoriset kysymykset
  • puhuttelut
  • kahden asian vastakohtaistaminen
  • vahvat kieltolauseet
  • valvoittavat ilmaukset (modaaliset ilmaukset)
  • kolmiportaiset, yltyvät listat
  • alku- ja loppusointu
  • vertaukset ja metaforat
  • superlatiivit
  • kärjistykset
  • vähättelyt
  • pilkkaaminen
  • huumori ja ironia
  • tunteisiin vetoavat sanat (ns. plus- ja miinussanat)
  • visiointi (myönteiset tai kielteiset tulevaisuuden kuvat)
  • ns. suostuttelumääritelmä eli kuulija/lukija "suostutellaan" uskomaan jokin asia todeksi, kun se vain ilmoitetaan totuutena (Ei voi olla vapautta ilman vastuuta.)
  • sitaatit, jotka tuovat arvovaltaa tai hienoja mielikuvia