Tukemisen menetelmiä
Työmenetelmiä, joissa korostuu osallisuuden ja toimijuuden tukeminen
- Kartta kohti tavoitteitani
- Muistorasia
- Toimintaympäristöihin tutustuminen yhdessä, esimerkkinä Ympäristöluotsaus
- Yhteisen toiminnan kautta tukeminen, esimerkkejä Norrvallasta
- MOD: Moninaisuus - Oivallus - Dialogi -koulutus
Tunnustamisen menetelmiä, joita voi käyttää tukemiseen
- Osaamismerkit: Osaamismerkkejä voi käyttää tukemaan opiskelijan toimijuutta konkretisoimalla ja tekemällä näkyväksi suunniteltuja opintopolkuja. Osaamismerkit myös auttavat osaamisen osoittamisessa, mikä tukee opiskelijan toimijuutta konkreettisesti esimerkiksi koulutukseen hakijana tai työpaikan hakijana.
- Tuettu vapaaehtoistyö: Monenlainen vapaaehtoistyö voi toimia osallisuuden ja toimijuuden tukemisen muotona. Jos vapaaehtoistyöhön liitetään ohjaajan tiivis tuki ja erilaisia reflektoinnin prosesseja, kuten tuetussa vapaaehtoistyössä, on siinä erityisiä mahdollisuuksia tarjota opiskelijoille osallisuuden kokemuksia ja saada luottamusta omaan toimintakykyyn ja siten vahvistaa toimijuutta.
Kartta kohti tavoitteitani
Valmistelut: Tehtävän avaaminen tietokoneella tai sen tulostaminen Välineet: Tulostettu harjoitus tai puhdasta paperia ja kyniä (tietokone ja nettiyhteys) Harjoituksen tekijä: Opiskelija osana ohjauskeskustelua tai ohjauskeskustelujen välissä itsenäisesti. Kesto: Noin 15 minuuttia + purkaminen Harjoituksen jälkeen: Puretaan yhdessä ohjaajan kanssa. Harjoitus on mahdollista tulostaa paperille ja siihen voi koota lisää muistiinpanoja ohjauksen edetessä. |
Tavoite:
Kartta kohti tavoitteitani -harjoituksen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa konkreettisen toimintasuunnitelman teossa. Tavoitteen pilkkominen pieniin osiin, käytännön aikataulun tekeminen ja mahdollisten haasteiden ennakointi tukevat opiskelijan hallinnan tunnetta ja selkeyttävät käytännössä tulevaisuuden suunnittelua. Haasteiden pohtiminen avaa keskustelun tavoitteiden realistisuudesta.
Ohjeet ohjaajalle (ladattava PDF-versio):Harjoitus sopii hyvin ohjauskeskusteluiden loppupuolelle koottaessa toimintasuunnitelmaa jatkoa varten. Kartan voi toteuttaa luovasti omalla tyylillä esimerkiksi piirtäen, kirjoittaen ja havainnollistaen kuvien avulla paperille. Harjoituksen tekoon ja purkamiseen on hyvä varata riittävästi aikaa, esimerkiksi yksi kokonainen ohjaustapaaminen. Samanlaista tehtäväideaa voi soveltaa myös opiskelijan aikaisemman koulutus- ja työuran kartoittamisessa.
Vaihtoehtoisesti voit pyytää opiskelijaa tekemään luonnoksen Kartta kohti tavoitteitani -harjoituksesta kotona, jotta voitte käydä harjoituksen tapaamisessa keskustellen läpi. Tällöin kannattaa kuitenkin tehtävää ohjeistettaessa nimetä tavoite yhdessä ja kirjoittaa se valmiiksi monisteelle. Harjoituksesta jää opiskelijalle lopuksi konkreettinen “muistilappu”, jos se toteutetaan perinteisesti paperille. Tällöin karttaan voidaan myös kirjoittaa esimerkiksi tärkeitä yhteystietoja ja päivämääriä ylös.
- Opiskelija nimeää opinto- ja urapolkuaan (tai laajemmin elämäänsä) koskevan tavoitteen, jota kohti haluaa ohjauksen aikana ja sen jälkeen edetä (esim. tietty ammatti tai koulutusala, uuden työpaikan saaminen, opintosuunnitelmien selkeytyminen, mielekkään harrastuksen löytyminen).
- Pohditaan yhdessä tavoitteen saavuttamiseen liittyviä välivaiheita ja opiskelija kirjoittaa nämä karttaan “reitin” varrelle. Ohjaaja voi auttaa tavoitteen pilkkomisessa pieniin osiin. Tässä kohtaa kannattaa olla mahdollisimman konkreettinen ja pohtia yhdessä esimerkiksi käytännön aikataulua eri välivaiheille.
- Ennakoidaan tavoitteen saavuttamiseen liittyviä haasteita tai hidastavia tekijöitä (esim. taloudelliset resurssit, aikataulu, työtilanne halutulla alalla, opintojen ja perheen yhteen sovittaminen). Opiskelija kirjoittaa tai piirtää haastavat kohdat karttaan. Niiden yhteyteen voi keksiä ja piirtää myös “kiertotien” esteistä selviämiseksi. Samalla voidaan keskustella varasuunnitelmista.
- Lopuksi pohditaan, millaiset vahvuudet auttavat opiskelijaa eteenpäin haasteiden kohdalla ja keneltä voi saada apua ja kannustusta matkan varrella. Nämä voimavarat kirjataan niin ikään karttaan reitin varrelle.
Lisäkysymyksiä ohjaajalle harjoituksen purkamiseen:
- Mistä sinä haaveilet? Millaisia muita asioita näet tulevaisuudessasi? Miten nämä asiat sopivat yhteen tavoitteesi kanssa (esimerkiksi 1, 3 tai 5 vuoden päästä)?
- Jos mielessäsi on useita koulutus- tai uravaihtoehtoja, mikä tuntuisi sinusta tällä hetkellä mielenkiintoisimmalta? Entä mitkä olisivat mielestäsi toimivia varasuunnitelmia?
- Kuka tai ketkä auttavat sinua tavoitteesi saavuttamisessa? Keneltä saat tukea ja apua?
- Mikä saattaisi haitata tai hidastaa tavoitteesi saavuttamista? Mikä saattaisi estää sinua liikkumasta eteenpäin kohti tavoitteittasi? Esimerkkeinä:
taloudelliset esteet, asuminen, perheasiat, omat ajatukset, omat tunteet, vitkuttelu, taitojen puute, mitä taitoja tarvitsisit, pääsykokeet, koulumenestys, työkokemus, työmarkkinatilanne, käytännön syyt, lainsäädäntö, jne.
→Keskustelkaa tavoista selvitä opiskelijan kuvaamista haasteista. - Mitkä vahvuutesi auttavat sinua tavoitteen saavuttamisessa ja haasteiden kohtaamisessa? (Jos tähän vastaaminen on hankalaa, suosittele opiskelijalle Palautetta osaamisestani -harjoitusta)
- Millaisista ajatuksista saat voimaa? Millaiset ajatukset auttavat sinua työskentelemään kohti tavoitettasi?
- Miltä sinusta tuntuu, kun saavutat tavoitteesi? Kenelle kertoisit ensimmäisenä onnistumisistasi? Miten hän reagoisi? Miten haluaisit juhlistaa onnistumistasi?
Kartta kohti tavoitteitani -harjoituksessa pääset suunnittelemaan konkreettisesti tulevaisuutesi koulutus- ja urapolkua. Harjoituksessa pohdit tavoitettasi, sen saavuttamista edistäviä askeleita sekä mahdollisia haasteita tai hidasteita matkan varrella. Voit lisäksi pohtia, millaiset vahvuudet auttavat sinua eteenpäin esteiden kohdalla ja keneltä voisit saada apua ja kannustusta matkan varrella. (Jos tähän vastaaminen on hankalaa, suosittelemme Palautetta osaamisestani -harjoitusta)
Pohdi, millaisia käytännön välivaiheita tavoitteesi saavuttaminen edellyttää. Nyt on lupa olla luova: kirjoita tai piirrä kartasta oman näköisesi. Voit pohtia tavoitteen saavuttamisen välivaiheita esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
- Mistä asioista sinun tulee hankkia lisätietoa?
- Millaisia asioita sinun täytyy tehdä, millä aikataululla ja missä järjestyksessä, jotta saavutat tavoitteesi?
- Millaisia haasteita saatat kohdata työskennellessäsi tavoitteesi saavuttamiseksi? Miten ratkaiset haasteet?
- Millaiset ajatukset auttavat sinua matkallasi kohti tavoitetta? Millaiset ajatukset haittaavat työskentelyäsi?
- Millaisia taitoja sinun tulee harjoitella? Keneltä saat apua? Mistä vahvuuksistasi hyötyisit kussakin välivaiheessa?
Taustaa:
Harjoitus perustuu Vance R. Peavyn sosiodynaamisen ja konstruktivistisen ohjausteorian mapping-menetelmään sekä Borgenin ja Amundsonin (1996) tiekartta -harjoitteeseen, joka on esitelty Norman E. Amundsonin teoksessa Aktiivinen ohjaus – Opas uraohjauksen ammattilaisille (2005, 39).
Muita samantyyppisiä ohjausharjoituksia löytyy suomeksi täältä ja englanniksi täältä.
Muistorasia – eletyn elämän pienoisnäyttämö
Muistorasia on
- Yksilön elämänhistorian, -tyylin tai -vaiheen visuaalisoiva luova teos.
- Yksilön visuaalinen muistomaailma, jossa henkilökohtainen kokemus tulee näkyväksi ja ylittää ns. virallisen historiatiedon.
Muistorasian voi rakentaa mihin tahansa laatikon tapaiseen, jossa on riittävän tukevat seinät esineiden ja kuvien kiinnittämistä varten.
Koulutusta muistorasian työstämiseen on saatavilla esimerkiksi Muistojen talosta.
Lähde: Muistorasia – eletyn elämän pienoisnäyttämö
Toimintaympäristöihin tutustuminen yhdessä, esimerkkinä Ympäristöluotsaus
Ympäristöluotsaus on Maaseudun Sivistysliiton kehittämä yhteisön aktivoimisen ja yhteisökehittämisen menetelmä, jonka tavoitteena on saada ihmiset katsomaan ja ymmärtämään omia ympäristöjään uusin silmin sekä herätellä omakohtaisia näkemyksiä, keskustelua ja vastuullista suhdetta ympäristöön.
Ympäristöluotsi innostava kanssakulkija ja ”vertaisihmettelijä”, joka on saanut koulutuksen luotsina toimimiseen. Ympäristöluotsiksi voi ryhtyä kuka tahansa motivoitunut henkilö koulutustaustasta riippumatta. Luotsin kanssa voi toteuttaa monia suunnitelmia, jotka muuten jäävät toteuttamatta eri tavoin vertaistukea tarvitsevilta henkilöiltä. Ympäristöluotsi voi olla toiminnan alullepanija, yhdessä toimija tai keskustelukumppani, tilanteesta ja sosiaalisesta tarpeesta riippuen.
Ympäristöluotsauksessa ympäristöä tarkastellaan kolmesta näkökulmasta:
- Luontoympäristö: Herkistät ihmisiä tarkkailemaan luontoa. Rohkaiset tutustumaan unohdettuihin paikkoihin. Lisäät sosiaalista hyvinvointia. Elävöität kylä- ja kaupunkikulttuuria. Edistät vastuun ottamista ympäristöasioissa. Koulutuksessa painotetaan elämyksellisyyteen ja luovuuteen tähtääviä ympäristökasvatuksen metodeja, joita voi soveltaa erilaisiin ympäristöluotsauksiin erilaisille ryhmille. Koulutuksen keskeisiä teemoja ovat
- Jokamiehenoikeudet ja luonnonympäristöt.
- Jokamiehen ja -naisen vastuu ja kestävä kehitys.
- Ihminen ja miljöö.
- Kauneus kuuluu kaikille.
- Sosiaalinen ympäristö: FOKUKSESSA PAIKALLISUUS, OSALLISTUMINEN JA AKTIIVINEN KANSALAISUUS ”Todellisuudessa aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamiseen vaikuttavat koko lähiympäristön, perheen, ystävien, koulutuksen, harrastusten ja niin edelleen, kautta opitut arvot, toimintatavat ja asenteet. Osallistumisen valmiudet opitaan paljolti osallistumalla.”
- Kulttuuriympäristö: Kotiseuduntuntemus, kulttuuriperintö, ympäristötaide, ITE-taide, yhteisöllisyys identiteetin luojana, rakennettu ympäristö, urbaanit jokamiehenoikeudet, viihtyvyydestä ja kulttuuriarvoista huolehtiminen, tasa-arvoinen mahdollisuus kauniiseen ympäristöön, uudet teknologiat ympäristön avartajina.
Lisätietoa ympäristöluotsauksesta ja siihen kouluttautumisesta täältä.
Liitteet:
Yhteisen toiminnan kautta tukeminen, esimerkkejä Norrvallasta
Opiskelijoiden osallisuutta ja toimijuutta on mahdollista tukea monenlaisen yhdessä tekemisen kautta sekä osana oppilaitoksen arjen toimintaa että järjestämällä erityisiä tapahtumia ja juhlia, joiden toteuttamisessa opiskelijat ovat mukana. Alla on esimerkkejä siitä, millaisin tavoin tätä tehdään Norrvallan kansanopistossa Vöyrillä.
Norrvallassa on lukuvuoden aikana paljon yhteisiä tapahtumia, joissa kaikki Norrvallan opiskelijat ovat mukana auttamassa ja kokemassa.
- Liikuntaviikkoja
- Teemapäiviä
- Keskustelutuokioita
- Speed dating -keskustelutunteja matkaopas -opiskelijoiden kanssa
- Kulturcafé-iltapäiviä vaihtelevin sisällöin muiden opiskelijaryhmien kanssa
- Työharjoittelujaksot olennaisena osana koulutusta (6vko / lukuvuosi). Henkilökohtaiset työpaikkaohjaajat vastaavat ohjauksesta yhdessä opettajan kanssa.Vastuun antaminen ja kantaminen fokuksena.
- Mentaalivalmentaja sekä vertaistukiryhmät ohjauksen tukena
Sara Riska, Norrvalla folkhögskola
MOD Moninaisuus - Oivallus - Dialogi
MOD- eli Moninaisuus - Oivallus - Dialogi -koulutus on erityinen kaksisuuntaisen integraation työmuoto, jolla voidaan tukea monipuolisesti osallistujien osallisuutta ja toimijuutta.
MOD-koulutus herättelee oivalluksiin ja antaa valmiuksia kohdata arjen moninaisuutta. Koulutuksen vaikutukset ulottuvat jokapäiväisen elämän kohtaamisiin sekä opiskelu- ja työelämän haastaviinkin vuorovaikutustilanteisiin. MOD-toiminta tulee Ruotsista ja sana mod tarkoittaa rohkeutta. Rohkeus voi olla monenlaista. Se voi olla vaikkapa rohkeutta käsitellä moninaisuuden teemoja tai rohkeutta toimia yhdenvertaisen yhteiskunnan hyväksi.
MOD-kurssilla on aina viisi sisältöteemaa:
- Avoimuus
- Ihmisoikeudet
- Itsetuntemus
- Moninaisuus, normit ja syrjimättömyys
- Mukaan ottaminen, osallisuus.
MOD-harjoite ihmisoikeuksien, moraalisen toiminnan ja sen rajoitteiden sekä kansalaistottelemattomuuden käsittelyyn löytyy täältä: http://uskontotuntiunelmia.blogspot.com/2020/04/etatehtava-nuori-kaukaisesta-maasta.html.
MOD esittely 2020 (ID 10273).pdf
MOD-koordinaatiovastuu on Seurakuntaopistolla.
Lisätieto MOD-koulutuksesta saat täältä.