Työskentelyn erittely

Tässä projektissa lähdin tekemään kehitystyötä Vesileppis Sporttileirille. Jaoin kehittämistyön kolmeen osioon oman leiriohjaajakokemuksen ja leirin rehtorin kanssa käydyn keskustelun myötä. Nämä osiot olivat koulutusmateriaalit ohjaajille, leirin käytäntöjen kehittäminen ja markkinointi. Ohjaajien koulutusmateriaaleihin kuului koulutus ohjaajien aloituspalaveriin sekä leikkipankki. Leirin käytänteisiin puolestaan kuului käyttäytymisohjeiden ja runko-ohjelman luominen. Markkinoinnissa loin markkinointisuunnitelman, somemarkkinointimateriaaleja ja suunnittelin koulukiertueen sisällön. Projektissa omat kehitykseni tavoitteet liittyivät pedagogisen tiedon hyödyntämiseen ja jakamiseen, sekä markkinointiin savutettavuuden näkökulmasta. Osaamistavoitteet eli oman kehittymiseni tavoitteet projektille olivat:
- Osaan yhdistää pedagogisesti perustellut toimintatavat osaksi toimintaympäristöä leirin ja sen ohjaajien toimintatapojen kautta.
- Osaan perustellen jakaa pedagogista tietoa ohjaajille.
- Osaan huomioida savutettavuuden markkinoinnissa.

Ennen projektini aloittamista, olin pohtinut vajaan vuoden erilaisia toteutusideoita. Alkuperäinen suunnitelmani oli lähteä tekemään ohjaajakoulutusta Varkauden Tarmon Taitoluistelijoille, mutta sillä yhteydenpito oli seuran muutosten myötä haastavaa, täytyi pohtia jotain muuta. Työskennellessäni Vesileppis Sporttileirillä vararehtorina kesäkuussa 2025, keskustelimme leirin rehtorin Reetta Nenosen kanssa Vesileppis Sporttileirin kehittämistarpeista. Leiristä tulisi saada entistä turvallisempi ja tavoittavampi. Keskustelun jälkeen jäin pohtimaan kehittämistyön tärkeyttä ja sitä, kuinka opinnoissani oppimani teoriat ja toimintatavat voisivat hyödyttää oman työskentelyni lisäksi koko leiriä. Mietin, kuinka voisin asiaan vaikuttaa ja löysin yhteyden oman OA3 projektini ja kehittämistyön välille. Lähestymistapani oli lähtökohtaisesti oman asiantuntijuuteni tarjoamista yhteisön hyväksi, mutta projektin loputtua huomasin syventäneeni ymmärrystä opetusvuorovaikutuksesta, käyttäytymisen tukemisesta ja saavutettavuudesta.

Aloitin projektini tarkemman suunnittelun heinäkuussa 2025. Palaveerasin Reetan kanssa heinäkuun lopulla tarkemmista toiveista leirin kehittämiseksi. Sen pohjalta loin suunnitelman ja hyväksytin sen sekä opintojakson vastuuhenkilöillä että Reetalla. Aloitin projektini varsinaisen työstämisen elokuun puolessa välissä 2025 ja työstin projektiani kaksi kuukautta palauttaen projektin raportteineen lokakuussa 2025. Aloitin projektini työstämisen luomalla leirille toimintaohjeet ja muokkaamalla leirin löyhän aikataulutuksen yhtenäiseksi runko-ohjelmaksi jokaiselle ruokailuryhmälle erikseen. Toimintaohjeet ja runko-ohjelma olivat osaltaan perustana ohjaajakoulutukselle, jonka loin seuraavaksi. Sen jälkeen loin markkinointisuunnitelmat ja -materiaalit, ja lopuksi vielä kokosin leikkipankin. Ajatukseni alunperin oli tehdä liikuntaleikeistä leikkipankki, mutta koska löytämälläni sivustolla oli laajasti ja tarkasti eritelty ja ohjattu erilaisia liikuntaleikkejä, päätin linkata sen leikkipankkiini ja koota ohjaajille käyttöön tutustumis- ja ryhmäytymisleikkejä liikuntaleikkien sijaan.

Ohjaajakoulutuksen materiaaleja tulen käyttämään toukokuussa 2026 ohjaajakoulutuksessa Leppävirralla. Ohjaajakoulutus kestää noin 1-1,5 tuntia ja siinä käydään läpi myös leirin perusasiota leirirehtorin Reetan toimesta. Omassa osuudessani käyn diojeni mukaisessa järjestyksessä niiden asioita. Pysähdymme yhdessä keskustelemaan, käytettävästä ajasta riippuen, ohjaajien kohtaamien haastavasti käyttäytyneiden lapsten ja/tai kuuntelemamme podcas-jakson osan pohjalta siitä, kuinka haastavasti käyttäytyvien lasten toiminnan taustalla on aina jotain vaikuttavia tekijöitä, ja kuinka voimme ottaa sen ohjaajina toiminnassamme huomioon. Diojen teorian ohella tuon puheessani esille käytännön esimerkkejä leiriarjesta, jotta ohjaajat ymmärtävät teoriaosiden yhteyden leiriarkeen ja voivat hyödyntää ymmärrystään työssään. Koulutuksessa tulee olemaan noin 20 vähintään 16-vuotiasta ohjaajaa.

Teoreettinen taustoitus ja projektin kytkeminen siihen

Valitsin projektin pohjaksi kaksi opetusvuorovaikutukseen liittyvää teoriaa School-Wide Positive Behavior Interventions and Support (SWBPIS) ja Teaching throught interaction (TTI). SWBPIS:llä on vahvakäyttäytymispsykologinen, ekologinen systeemiteoreettinen ja sosiaalisen oppimisen teorian mukainen teoriapohja (Itla, 2023). Lisäksi sen suomalainen sovellus ProKoulu on todettu vaikuttavaksi toimintamalliksi vaikuttavuustutkimuksessa (Karjalainen ym., 2023). SWPBIS, nimensä mukaisesti, on suunniteltu vaikuttamaan koko koulun tasoisesti, positiivisen vahvistamisen kautta, oppilaiden myönteiseen käytökseen. Käytännössä yhteisössä pohditaan arvot, toimintatavat ja toimintaohjeet. Tämän jälkeen oppilaille opetetaan oikeaa käytöstä oppimistuokioiden muodossa, mutta erityisesti jokapäiväisessä kouluarjessa. Tärkeää on, että kaikilla koulun aikuisilla on samat toimintaohjeet. Oppilaat saavat toimintaohjeiden mukaisesta käytöksestä sanallisen ja konkreettisen positiivisen palautteen. Konkreettisia onnistumisen merkkejä (esim. prokortteja) voidaan kerätä luokan yhteiseen pottiin, ja tietyn määrän täyttyessä luokka voi yhdessä tehdä jotain oppilaiden päättämää mukavaa toimintaa. (Savolainen ym., 2023). Sovelsin tätä kaikkea leiriympäristöön. Käytännössä SWPBIS näkyy projektissani erityisesti yhteisesti sovittuina käytänteinä ja positiivisen palautteen korostamisena. Nämä tulevat esille ohjaajakoulutuksessa ja jokaisen ohjaajan tulisi muistuttaa ja palkita positiivisella palautteella toimintaohjeiden mukaisesta käytöksestä leirin aikana. Koska minulla on monivuotisen Vesileppis Sporttileiri -ohjaajakokemukseni myötä ymmärrys yhteisön arvoista ja toimintatavoista, oli helppoa muotoilla leirille neljä koko leirin yhteistä toimintaohjetta.

Projektissani TTI näkyi erityisesti leirin käytännön toimintatavoissa ja siten ohjaajakoulutuksessa. Vaikka leiritoiminta on lasten lomatoimintaa, siellä myös opitaan uusia liikuntataitoja ja leiriläisenä oloa. Sen vuoksi, koin tärkeäksi, että ohjaajat tulevat tietoiseksi, millä tavalla he leiriläisiä ohjaavat. TTI:n osa-alueet tunnetuki, toiminnan organisointi ja oppimista ohjaava tuki (Hamre ym., 2013), luovat myös osaltaan leirin turvallisuutta erityisesti lapsen turvan tunteen muodossa. Leirin runko-ohjelma on suunniteltu tukemaan ohjaajien toiminnan organisointia ja kykyä keskittyä ohjaustilanteessa vuorovaikutukseen leiriläisten kanssa toiminnan suunnittelun sijaan. Leikkipankkiin on puolestaan laitettu leikkejä myös tutustumiseen, sillä se vaikuttaa tunnetuen osa-alueeseen leiriläisten keskinäisten suhteiden ja ryhmän ilmapiirin kautta.

Projektin aikana huomasin näiden kahden teorian samankaltaisuuksia. Vaikka SWPBIS on tarkoitettu nimenomaan käyttäytymisen ohjaamiseen ja TTI on yleisesti opetusvuorovaikutusta kuvaava teoria, on niissä samoja piirteitä. SWPBIS:n käyttäytymisen ohjaamisen keinot ja TTI:n oppimista ohjaava tuen keinot ovat täysin samat mallintaminen, tukeminen, positiivisen palautteen antaminen ja dialogisuus. TTI vain on muutakin kuin käyttäytymisen opettamista. TTI:n toiminnan organisointi puolestaan vastaa ainakin struktuurin, tehokkuuden ja tavoitteellisuuden osalta SWPBIS:n keinoja tukea käytöstä. Voisikin sanoa, että opin projektin aikana, että SWPBIS on käyttäytymisen opettamiseen erikoistunut toimintamalli, joka myötäilee yleisesti vuorovaikutuksen kautta opettamiseen pyrkivän TTI:n käytäntöjä.

Työskentelyn reflektointi

Työskennellessäni huomasin kahden projektin osa-alueen, leirin käytäntöjen kehittämisen ja ohjaajien koulutuksen, linkittyvän vahvasti toisiinsa, sillä ohjaajakoulutusta olisi ollut vaikeaa luoda, mikäli leirin käytännöt eivät olisi olleet ennen sitä selkeät, vaikka ohjaajakoulutukseen liittyikin myös muuta toimintatapojen lisäksi. Jotta leirin käytännöt tulevat osaksi leiriarkea, on ohjaajien toteuttettava toimintaansa niiden mukaisesti. On mielenkiintoista seurata, onko ohjaajakoulutuksella merkitystä kesän 2026 leiriin. Tämän myötä löysin yhtäläisyyksiä ja ymmärsin käytännössä, laajempaa näkökulmaa siitä, kuinka koko koulun ProKoulu -toimintamallin (Karjalainen ym., 2023) fideliteetti kouluissa riippuu kouluhenkilökunnan kouluttamisesta ja ohjaamisesta toimintamallin toteuttamiseen sekä sitoutumisesta siihen. Jotta toimintaa voidaan kehittää, on organisaation toimijat koulutettava toteuttamaan työtään eritavalla.

Sovelsin valitsemiani teorioita leiriympäristöön, sekä leirin toimintatapojen kehittämisen, että ohjaajien koulutuksen myötä. Etsin siis asioiden (leiri ja leiriläiset), kokemusten (ohjaajakokemukseni) ja tiedon (teoriat) välisiä yhteyksiä. Tämä osa-alue kehitti asiantuntijuuttani siten, että opin käytännössä soveltamaan teoreettista tietoa käytännön työskentelyyn. Tämä on merkittävä osa opettajan työtä, sillä opettajalla tulee olla tieteellistä osaamista juuri löytää ja soveltaa sopivia, tuoreimpia ja vaikuttavia teorieettisia toimintatapoja työssään.

Projektin osa-alueena markkinointi oli verrattaen kahteen muuhun erilainen ja asiantuntijuuttani haastava. Valitsin markkinoinnin näkökulmaksi saavutettavuuden, sillä koin sillä olevan merkitystä myös pedagogisena asiantuntijana esimerkiksi oppimateriaalien esittämisen kautta. Huomioin itse markkinointimateriaaleissa kognitiivista ja fyysistä saavutettavuutta tiedon palastelun, selkeiden kirjaisintyylien ja kuvien korkeakontrastisuuden kautta (Papunet, 2019). Tein myös saavutettavuusohjeita, jotta saavutettavuus huomioitaisiin myös materiaalia jakaessa vaikkapa videoiden tekstityksen kautta. Saavutettavuuteen perehtymisen myötä materiaalien teko sujui hyvin. Asiantuntijuuttani haastavaa oli ennen materiaalien suunnittelua pohtia markkinointisuunnitelmaa, sillä se on hieman oman asiantuntijuuteni ulkopuolella, ja markkinoinnin toteuttamisen resursseista ei ollut tarkempaa tietoa. Esimerkiksi varmuutta koulukiertueen järjestymiseen ei ole, mutta nyt heillä on materiaalit ja hahmotelma koulukiertueesta valmiina, mikäli resursseja sen toteuttamiseen on. Markkinoinnin perusteisiin ja Vesileppis Sporttileirin aikaisempaan markkinointiaikatauluun tutustumisen myötä sain luotua joustavan ja todennäköisesti toimivan markkinointisuunnitelman somemarkkinointiin. Markkinointi itsessään ei ole osa opettajankoulutusta, mutta saavutettavuudesta olen oppinut esimerkiksi erityispedagogiikan opinnoissa. Markkinointi tuntui vaikealta edes aloittaa, kun puolestaan saavutettavuutta pohtiessani tiesin, mistä lähteä liikkelle, mistä saan lisätietoa ja mitä tulee ainakin ottaa huomioon. Näiden haastavuuden erojen myötä huomasin sen, että minulle on kehittynyt juuri koulutus- ja kasvatusalan asiantuntijuutta opintojeni aikana. 

Uskon projektin toteuttamisesta olevan hyötyä Vesileppis Sporttileirille, ja olen todennäköisesti itse myös viemässä suunnitelmia käytäntöön ainakin ohjaajakoulutuksen osalta. Uskon projektini tukevan lasten ja nuorten liikuntaa, sillä projektini tuotokset mahdollistavat lasten ja nuorten tietoisuutta liikuntamahdollisuuksista ja positiiviset toimintatavat leirillä tukevat liikunnan ilon ja siten liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Tämä on merkittävää sillä, yhteiskunnassa keskustellaan paljon lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ja sen vaikutuksista esimerkiksi kansanterveyteen. Opin itse erilaisten vuorovaikutukseen pohjaavien pedagogisten teorioiden yhtäläisyyksistä ja soveltamismahdollisuuksista koulun ulkopuolisten toimijoiden käytäntöihin omaa ohjaajuutta suuremmalla organisaatiotasolla. Lisäksi kehitin omaa asiantuntijuuttani markkinoinnin osalta ja materiaalien saavutettavuuden eri tasojen ymmärtämisen kautta.

Itsearviointi

Mielestäni saavutinkin projektissa itselleni asettamat kehittymistavoitteet erinomaisesti (5). Projektin aikana yhdistin pedagogisesti perustellut toimintatavat (TTI ja SWBPIS) osaksi Sporttileirin toimintaa niin leirin käytäntöjen, kuin ohjaajien toimintatapojen ohjaamisen kautta. Koen, että ohjaajakoulutukseni sisältö jakaa perustellen pedagogista tietoa ohjaajille. Lisäksi osasin markkinoinnissa, tavoitteeni mukaisesti, ottaa huomioon saavutettavuuden. Markkinointi perustui saavutettavuudelle.

Mielestäni saavutin opintojakson tavoitteet kokonaisuudessaan arvosanan hyvä (3) arvoisesti. Valitsin projektin ensisijaisesti tarjoaamaan asiantuntijuuttani yhteisön hyväksi. Opin kuitenkin projektin aikana paremmin soveltamaan jo suurinpiirtein omaamaani tietoa käytäntöön leirin toimintatapojen ja ohjaajakoulutuksen, sekä markkinoinnin saavutettavuuden myötä. Lisäksi opin uutta tietoa markkinoinista ja hyödynsin sitä käytännössä. Projektin lähtökohta oli yhteisön tarve. Lisäksi se on mielestäni yhteiskunnallisesti motivoitu juuri lasten liikunnan vähentymisen vuoksi. Taustoitin projektiani vahvoilla teorioilla ja se kytkeytyy keskeisesti toimintaan, sillä työskentelyni lähtökohta oli teoriat. Raportoinnissa tarkastelin projektin toteutumista, omaa ja työelämäympäristön tavoitteiden täyttymistä ja oppimista perustellen ja hieman pohtien. Käytin lähteitä projektin lähtökohtien ja toiminnan tukena, mutta vain hieman lopputuloksen tarkastelussa ja pohdinnassa. Suunnittelin toimintani erinomaisesti tukemaan leirin kehitystyötä ja omia osaamistavoitteitani. Projektissa oma kehittymisen vaade tuntui kuitenkin myös hieman vaikealta hahmottaa, sillä kyseessä on ymmärrykseni mukaan lähtökohtaisesti oman asiantuntijuuden tarjoaminen yhteisölle, mutta samalla kuitenkin myös oman asiantuntijuutensa kehittäminen. En lähtisi tarjoamaan yhteisölle työpanostani ja asiantuntijuuttani, jos tietäisin siinä olevan suuria kehittämistarpeita. Siten oma kehittymiseni oli markkinointia lukuunottamatta pääasiassa hallitsemani tiedon muistelua ja uudelleen muokaamista (toimintatavoiksi ja materiaaleiksi), oivalluksia ja tarkennuksia jo jokseenkin hallittuun aiheeseen (esim. ProKoulun fideliteetti) sekä osaltaan omien toimivaksi havaittujen tapojen (SWPBIS) tuominen koko yhteisön työntekijöiden käyttöön. En ollut ymmärtänyt projektia suunnitellessani, että arviointikriteerien mukaan projekti olisi ollut tarkoitus toteuttaa jossain itselle vieraassa ympäristössä ja vierailla toimintatavoilla. Ajattelin projektia siitä lähtökohdasta, että kyseessä oli oman asiantuntijuuden tarjoaminen yhteisön hyväksi. Olen tarkastellut prosessiin vaikuttaneita seikkoja ja oppimistani jokseenkin reflektoiden.

Antaisin itselleni opintojaksosta arvosanan 3.

En ole käyttänyt tekoälytyökaluja tehtävässä.

Lähteet:

Hamre, B. K., Pianta, R. C., Downer, J. T., DeCoster, J., Mashburn A. J., Jones, S. M. ym. (2013). Teaching through interactions: Testing a developmental framework of teacher effectiveness in over 4,000 classrooms. The Elementary School Journal 113 (4), 461–487.

Itla - Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. (2023). Prokoulu -toimintamalli. https://itla.fi/menetelmapankki/prokoulu/ (luettu 14.10.2025)

Karjalainen, P., Backman, H., & Heikkilä, L. (2023). ProKoulu-toimintamalli (Schoolwide Positive Behavioral Interventions and Supports): Toimintamalli ala- ja yläkouluikäisten lasten ja nuorten käytösongelmien vähentämiseksi ja positiivisen käyttäytymisen vahvistamiseksi koulussa (1. arvio). Kasvun tuki -aikakauslehti, 3(1). https://doi.org/10.61259/kt.130485

Papunet (2019a). Saavutettavuus. http://papunet.net/saavutettavuus (luettu 16.9.2025)

Savolainen, H., Närhi, V., & Savolainen, P. (2019). Myönteisten käyttäytymismallien tukeminen opetuksessa. Oppimisen vaikeudet.