Veri ja sydän
Veri
Veressä on verisoluja. Veri on punaista siksi, koska siinä on Punasoluja. Puna soluissa taas on Hemoglobiiniä, joka on verenpunaa. Punasolut kuljettavat happea keuhkoista sydämmeen ja siitä muualle kehoon. Punasolut kuljettavat myös Hiilidioksidia keuhkoihin. Veressä on myös valkosoluja, jotka tuhoavat viruksia ja muistavat tämän jälkeen miten taudilta puolustaudutaan. Muistisolujen toimintaan vaikuttaa myös rokotteet. Rokotteiden mukana tulee esim: kuolleita viiruksia mikä auttaa muistisoluja muistamaan miten rokotteen mukana tullutta viirusta vastaan taistellaan. Jos näitä viruksia tulee kehoon muistisolut tuhoavat ne niin nopeasti, että ihminen ei ehdi sairastua. Kuumeessa valkosolut toimivat nopeammin. Veressä on myös pienen pieniä verihiutaleita, jotka tulehduttavat Esim: auenneen polven.
Kuva 1
Veren reitti.
Verta sydämmeen lähtee vasemman puolisesta kammiosta Aorttaan. Aortta haarautuu verisuoniksi ja täsmennetysti valtimoiksi. Aortta kuljettaa verta ihmisen kehon osiin kuten jalkoihin. Veri tulee takaisin sydämmeen laskimoita pitkin. Veri ei menekkään suoraan takaisin ruuminosiin vaan se käy keuhkoissa hapetuttamassa itsensä. Tämä siis tarkoittaa, että verestä poistuu hiilidiokdidi jua tilalle tulee happea. Veri kuljettaa happea ja ravintoa soluille ja vie niistä haitalliset aineet.
Kuva 2
Verisuonet
Verisuonet ovat onttoja ja joustavia putkia. Jotkut verisuonista näkee ihon läpi. Esim: kädessä näkyy suuria verisuonia. Veri liikku verisuonissa aina yhteenh suuntaan. Valtimoista veri menee pitkin kehoa kaikkiin ruumiinosiin. Laskimoissa veri menee takaisin sydämmeen. Kaikkein pienimmät verisuonet ovat hiussuonia. Ne kuljettavat verta laskimoihin ja soluihin. Hiussolut ovat todella todella pieniä, joka tarkoittaa, että punasolut mahtuvat juuri ja juuri kulkemaan niissä.
Sydän
Sydän sijaitsee kylkiluiden suojassa keuhkojen välissä. Sydän kallistuu pikkaisen vasemmalle ja siitä tulee selitys, että sydän on vasemman rinnan alla. Sydän on ontto lihas, joka pumpaa verta. Sydämmessä on lokeroita. Niitä on 4. Kaksi eteistä ja kaksi kammiota. Eteisistä veri menee kammioihin. Kammioiden seinissä on todella vahvoja lihassoluja. Kun ne supistuvat veri sinkoaa verisuoniin ja niiden kautta joka kehon osaan. Aortta on kehon suurin verisuoni. Aortta on valtimo eli se vie verta sydämmestä kehoon. Laskimot kuljettavat verta eteisiin. Sydämmen pinnassa olevat sepelvaltimot tuovat happea ja ravintoa sydämmelle.
Kuinka sydän toimii ?
Sydän pitää lepotaon vain lyöntejen välissä. Sydämmen lyöntejä kutsutaan sykkeeksi. Syke tarkoittaa supistumis nopeutta. Sykkeen voi mitata, vaikka ranteen verisuonista. Syke voi olla, vaikka 90 kertaa minuutissa. Sydämmen toiminnan vaiheet. Veri tulee eteiseen. Veri siirtyy kammioihin ja Kammion lihassolut supistuvat ja veri lähtee kehoon.
Kuva 3
Kuva 4
Syke
Yläpaine eli suurempi lukemna syntyy, kun sydän supistuu. 114 on yläpainetta. Alapaine laskee sitä miten monta kertaa sydän lepää lyöntien välissä. Hyvä lyönti nopeus eli syke on esim: 90 kertaa minuutissa.
Lähteet kuva 1
https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/biologia/bi-toimela/ihminen/veri
Kuva 2 http://www.solunetti.fi/fi/histologia/verenkierto/
Kuva 3 https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/rakenne-ja-toiminta
Kuva 4https://www.hiihto-lehti.fi/kestavyysurheilija-treenaa-sydan-iskuun/
Veressä on verisoluja. Veri on punaista siksi, koska siinä on Punasoluja. Puna soluissa taas on Hemoglobiiniä, joka on verenpunaa. Punasolut kuljettavat happea keuhkoista sydämmeen ja siitä muualle kehoon. Punasolut kuljettavat myös Hiilidioksidia keuhkoihin. Veressä on myös valkosoluja, jotka tuhoavat viruksia ja muistavat tämän jälkeen miten taudilta puolustaudutaan. Muistisolujen toimintaan vaikuttaa myös rokotteet. Rokotteiden mukana tulee esim: kuolleita viiruksia mikä auttaa muistisoluja muistamaan miten rokotteen mukana tullutta viirusta vastaan taistellaan. Jos näitä viruksia tulee kehoon muistisolut tuhoavat ne niin nopeasti, että ihminen ei ehdi sairastua. Kuumeessa valkosolut toimivat nopeammin. Veressä on myös pienen pieniä verihiutaleita, jotka tulehduttavat Esim: auenneen polven.
Kuva 1
Veren reitti.
Verta sydämmeen lähtee vasemman puolisesta kammiosta Aorttaan. Aortta haarautuu verisuoniksi ja täsmennetysti valtimoiksi. Aortta kuljettaa verta ihmisen kehon osiin kuten jalkoihin. Veri tulee takaisin sydämmeen laskimoita pitkin. Veri ei menekkään suoraan takaisin ruuminosiin vaan se käy keuhkoissa hapetuttamassa itsensä. Tämä siis tarkoittaa, että verestä poistuu hiilidiokdidi jua tilalle tulee happea. Veri kuljettaa happea ja ravintoa soluille ja vie niistä haitalliset aineet.
Kuva 2
Verisuonet
Verisuonet ovat onttoja ja joustavia putkia. Jotkut verisuonista näkee ihon läpi. Esim: kädessä näkyy suuria verisuonia. Veri liikku verisuonissa aina yhteenh suuntaan. Valtimoista veri menee pitkin kehoa kaikkiin ruumiinosiin. Laskimoissa veri menee takaisin sydämmeen. Kaikkein pienimmät verisuonet ovat hiussuonia. Ne kuljettavat verta laskimoihin ja soluihin. Hiussolut ovat todella todella pieniä, joka tarkoittaa, että punasolut mahtuvat juuri ja juuri kulkemaan niissä.
Sydän
Sydän sijaitsee kylkiluiden suojassa keuhkojen välissä. Sydän kallistuu pikkaisen vasemmalle ja siitä tulee selitys, että sydän on vasemman rinnan alla. Sydän on ontto lihas, joka pumpaa verta. Sydämmessä on lokeroita. Niitä on 4. Kaksi eteistä ja kaksi kammiota. Eteisistä veri menee kammioihin. Kammioiden seinissä on todella vahvoja lihassoluja. Kun ne supistuvat veri sinkoaa verisuoniin ja niiden kautta joka kehon osaan. Aortta on kehon suurin verisuoni. Aortta on valtimo eli se vie verta sydämmestä kehoon. Laskimot kuljettavat verta eteisiin. Sydämmen pinnassa olevat sepelvaltimot tuovat happea ja ravintoa sydämmelle.
Kuinka sydän toimii ?
Sydän pitää lepotaon vain lyöntejen välissä. Sydämmen lyöntejä kutsutaan sykkeeksi. Syke tarkoittaa supistumis nopeutta. Sykkeen voi mitata, vaikka ranteen verisuonista. Syke voi olla, vaikka 90 kertaa minuutissa. Sydämmen toiminnan vaiheet. Veri tulee eteiseen. Veri siirtyy kammioihin ja Kammion lihassolut supistuvat ja veri lähtee kehoon.
Kuva 3
Kuva 4
Syke
Yläpaine eli suurempi lukemna syntyy, kun sydän supistuu. 114 on yläpainetta. Alapaine laskee sitä miten monta kertaa sydän lepää lyöntien välissä. Hyvä lyönti nopeus eli syke on esim: 90 kertaa minuutissa.
Lähteet kuva 1
https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/biologia/bi-toimela/ihminen/veri
Kuva 2 http://www.solunetti.fi/fi/histologia/verenkierto/
Kuva 3 https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/rakenne-ja-toiminta
Kuva 4https://www.hiihto-lehti.fi/kestavyysurheilija-treenaa-sydan-iskuun/