Kärppä
Levinneisyysalue
Kärppä on loistava kiipeilijä ja erinomainen uimari. Kärppä liikkuu monenlaisessa ympäristössä. Etenkin huippuvuosina sitä voi tavata lähes missä tahansa, mutta katovuosina esiintyminen keskittyy niittyjen ja metsäpeltojen reunamille, hakkuuaukkojen laitamiin ja järvien rannoille. Huonoina aikoina kärpät hakeutuvat sinne, mistä vielä löytyy hupenevista pikkunisäkäskannoista myyriä saaliiksi.
Kärppä tarvitsee saalista vuorokaudessa 40-70 grammaa eli noin 2-4 myyrää. Hyvinä myyrävuosina kärppä tappaa enemmän myyriä kuin itse jaksaa syödä, näin ollen kärppä on tärkeä saalislajin runsauden säätelijä. Huonompina myyrävuosina kärppä käyttää ravinnokseen myös liskoja, sammakoita, linnunmunia ja -poikasia, hyönteisiä ja jopa marjoja.
Elinympäristö
Kärppä on loistava kiipeilijä ja erinomainen uimari. Kärppä liikkuu monenlaisessa ympäristössä. Etenkin huippuvuosina sitä voi tavata lähes missä tahansa, mutta katovuosina esiintyminen keskittyy niittyjen ja metsäpeltojen reunamille, hakkuuaukkojen laitamiin ja järvien rannoille. Huonoina aikoina kärpät hakeutuvat sinne, mistä vielä löytyy hupenevista pikkunisäkäskannoista myyriä saaliiksi.
Elintavat ja ravinto
Kärppä tarvitsee saalista vuorokaudessa 40-70 grammaa eli noin 2-4 myyrää. Hyvinä myyrävuosina kärppä tappaa enemmän myyriä kuin itse jaksaa syödä, näin ollen kärppä on tärkeä saalislajin runsauden säätelijä. Huonompina myyrävuosina kärppä käyttää ravinnokseen myös liskoja, sammakoita, linnunmunia ja -poikasia, hyönteisiä ja jopa marjoja.
Lisääntyminen
Kärpän kiima-aika voi vaihdella kevättalvesta syksyyn. Varmimmin munasolut hedelmöittyvät keskikesän aikana. Kärpällä on viivästynyt sikiön kehitys eli poikaset syntyvät parittelua seuraavana keväänä. Kärppä saa kuukauden kantoajan jälkeen 3 -8 poikasta. Naaras huolehtii jälkeläisistä yksin.