Tehtävä 1

Ikätasolta toiselle kulkeva jatkumo

Ensivilkaisulta ilmastoa ja sen muutosta käsittelevät tekstit ovat eräänlainen läpileikkaus siitä, miten lukutaito kehittyy luokka-aste luokka-asteelta ja millaisia tekstejä eri luokka-asteilla käytetään. Toisaalta ne ovat myös konkreettinen esimerkki  opetussuunnitelmaan kirjatusta tekstilajien jatkumosta, joka kulkee aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja eteenpäin. Jatkumossa kuljetaan mm. suullisesta ja visuaalisesta kirjoitettuun ja yksinkertaisesta monimutkaiseen tekstimaailmaan ja arkipäiväisestä ja läheisestä yhteiskunnalliseen ja akateemiseen lukutaitoon. Jatkumo ja toisaalta tekstiesimerkit kuvaavat sitä, kuinka lukutaito kehittyy tiedon kertomisesta kriittiseen tiedon hankintaan sekä peruslukutaidosta tiedon kriittiseen arviointiin.

Esimerkkiteksteissä läheisintä, yksinkertaisinta ja arkipäiväisintä ja suullista tekstilajia edustaa Pikku Kakkosen sääapplikaatio, jossa jokapäiväisestä ilmiöstä, säästä, kerrotaan audiovisuaalisten keinojen kautta. Pääpaino on tiedon kertomisessa: kun ulkona paistaa aurinko, ei tuule ja taivas on pilvetön, on hyvä sää ulkoleikkeihin. Jatkumon keskeltä löytyy muun muassa ilmastonmuutosta käsittelevä kuunnelma, joka peruslukutaidon lisäksi vaatii jo ymmärtävää lukutaitoa ja kykyä soveltaa omia ajatuksia tekstin tulkintaan.

Jatkumon loppupäässä peruslukutaidon ja ymmärtävän lukutaidon lisäksi vaaditaan jo arvioivaa ja kriittistä lukutaitoa. Näitä taitoja vaativia tekstilajeja edustavat muun muassa uutiset sekä sosiaalisen median päivitykset. Tekstilajit ovat käsitteellisesti jo haastavampia ja niiden syvä tulkitseminen vaatii tietoa eri tekstilajien tyylistä, kohderyhmästä ja moniäänisyydestä sekä kykyä analysoida tekstien tarkoitusta ja näkökulmaa. Vaativampien tekstien tulkintataidot ovat yhä selkeämmin yhteydessä myös yhteiskunnassa toimimiseen, vaikuttamiseen ja toisaalta kulttuuriseen lukutaitoon.

Monilukutaitoa moninaisten tekstien äärellä

Minna-Riitta Luukka korostaa videoesityksessään, että monilukutaidon taustalla on laaja tekstikäsitys. Laajan tekstikäsityksen mukaan kirjoitettujen tekstien lisäksi teksteiksi luetaan kuvaa, liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävät merkityskokonaisuudet. Esimerkkitekstit edustavatkin lähes koko tekstien kirjoa. Joukossa on kuunnelma, uutisia, video, peli, tietokirjateksti ja sosiaalisen median päivityksiä.

Laajan tekstikäsityksen myötä ei liene ihme, että eri ilmaisumuotojen tunteminen on yksi monilukutaidon osa-alue, jonka Luukka mainitsee videoesityksessään. Esimerkkitekstienkin lukeminen vaatii kykyä tulkita monenlaisten tekstien keinoja rakentaa merkityksiä. Esimerkiksi uutisen kohdalla oppilas voi oppia, millainen uutinen on tekstilajina. Toisaalta pidemmällä oleva oppija voi tarkkailla uutisen näkökulmaa ja uutisessa kuuluvia ääniä ja sitä, millaisia merkityksiä uutiskuva tekstikokonaisuuteen luo. Kuunnelma puolestaan vaatii kaunokirjallisten tekstien tulkintavälineitä ja sen ymmärtämistä, että fiktiivinenkään teksti ei aina ole täysin irrallaan oikeasta maailmasta, vaan sekin voi toimia vaikuttamisen välineenä ja ajatusten herättäjänä.

Yhtenä lukutaidon osa-alueena Luukka mainitsee eri välineiden, eri tilanteiden ja tavoitteiden tuntemisen tekstin merkityksen muodostumisessa. Tekstilajikäytänteiden ymmärtämisen lisäksi tekstinäytteissä korostuukin kontekstin ja tekstin julkaisupaikan vaikutus tekstin rakenteeseen. On hyvä huomata, että esimerkiksi sosiaalisen median päivitysten kieli on erilaista kuin tiedeuutisen. Tekstit antavat mahdollisuuksia tarkastella sitä, millaista kielenkäyttötaitoa erilaiset kontekstit tai tekstilajit vaativat.

Yhtenä lukutaidon osa-alueena teksteissä korostuu myös oppijan aiemman osaamisen tarpeellisuus. Tekstit eivät avaudu oppilaalle ainoastaan tekstien tai tekstilajien käytänteiden tuntemuksen valossa, vaan tekstejä lukevan ja tulkitsevan oppilaan on aktivoitava aiemmin opittu tieto ilmastonmuutoksesta, sen torjumisesta ja toisaalta yksilön vaikutusmahdollisuuksista.

Kielitietoisuuden kautta syvemmälle teksteihin

Videoilla kävi useaan otteeseen ilmi, että edellä kuvaamani monilukutaidon osa-alueet toimivat kielitietoisen ajattelun ja pedagogiikan lähtökohtana. Kielitietoinen pedagogiikka rakentuu Sanna Mustosen ja  Eija Aallon esityksen mukaan muun muassa sitä, että opettaja huomioi oppilaan kielelliset resurssit, tuntee oman aineensa kielenkäytön piirteet, rakentaa kielellisiä jatkumoita opetuksessa, tukee osallisuutta ja monipuolista kielellisten resurssien käyttöä.

Kuten aiemmin jo totesin moni esimerkkiteksti vaatii aikaisemmin opitun hyödyntämistä. Kielitietoisessa opetuksessakin on hyvä huomioida aikaisemmat kielenkäytön rerussit ja oppilaiden monikielisyys. Esimerkkitekstien kautta maantiedon tunnilla opitut tekstikäytänteet ja nii sanottu “maantiedon kieli” on helppo ja luonnollista aktivoida ennen uuden oppimista. Erityisesti äidinkielen opettajana näen tärkeänä, että esimerkiksi uusia tekstilajitaitoja, kirjoittamista tai lukemista syvennetään jo olemassa olevan tiedon pohjalta. On vaikea esimerkiksi kirjoittaa aiheesta, josta ei ennestään tiedä mitään.

Kiinnostavaa mielestäni myös on, että moni esimerkkiteksteistä käsittelee tavalla tai toisella ihmisten osallistumista ja vaikuttamista. Erityisesti uutisissa lapset ja nuoret on asetettu aktiivisiksi toimijoiksi, mikä asettaa käsiteltävän aiheen oppilaiden tasolle. Tekstit kutsuvat jo aiheidenkin puolesta tarkkailemaan aihetta oppilaiden näkökulmasta, heidät osallistaen.

Mustosen ja Eija Aallon lisäksi kielitietoisesta opetuksesta puhuu Minna Harmanen artikkelissaan Kieli- ja tekstitietoisuutta kouluun! Kielitietoinen koulu ja äidinkielen ja kirjallisuuden opetus. Harmasen mukaan kielitietoisuuden näkökulma ohjaa laajentamaan oppilaiden kielimaailmaa ja kielellistä identiteettiä. Koulun tehtävä on tuoda oppilaiden luettavaksi erilaisia tekstejä myös oppilaiden arkipäivän ulkopuolelta ja tarkastella myös muita kuin arkipäiväisiä kielimuotoja. Uusien kielimuotojen tarkastelulle esimerkkitekstit tarjoavat hyviä lähtökohtia. Esimerkiksi uutisten kautta voi tutustua myös monimutkaisiin tekstilajeihin.

Tehtävä 2: Tuntisuunnitelma kielitietoisen pedagogiikan pohjalta

Luokka: 8. lk

Teema: Vaikuttaminen

Tunnin aihe: Miten minä voin vaikuttaa ja ilmaista mielipiteeni?

Oppitunnin kesto: 2x45 min.

Aiemmin opittua: Millaisia vaikuttavia tekstilajeja on? Mitä on vaikuttaminen? Mitä tarkoittaa oma mielipide? Miten mielipidettä perustellaan?

Tavoitteet:

• Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa, myös koulun ulkopuolisissa, vuorovaikutustilanteissa
• Ohjata oppilasta kehittämään tekstien ymmärtämisessä, tulkinnassa ja analysoimisessa tarvittavia strategioita ja metakognitiivisia taitoja sekä taitoa arvioida oman lukemisensa kehittämistarpeita
• Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin.
• Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä
• Harjoitellaan tiedon soveltamista.

 

1. Aloitus:
• Oppilaat tarkkailevat somepäivityksiä seuraavien pohdintakysymysten avulla.

Mistä tekstilajista on kysymys? Millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella on päivitysten mukaan? Mitä muita seurauksia tiedät? Mitä päivityksissä pyritään tekemään ilmastonmuutoksen estämiseksi? Mitä muita keinoja tiedät? Kenelle päivitykset on suunnattu? Mikä on päivitysten tavoite? Mihin niillä pyritään?

2. Uutisen tarkkaileminen

• Oppilaat lukevat Turun Sanomien uutisen Ilmastonmuutos toisi Suomelle ehkä lämpöä, tulvia ja tuholaisia – arktiset lajit ovat heikoilla ja keräävät muistiinpanoihin tietoja, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen.
• Jatkokysymyksenä oppilaat soveltavat keräämäänsä tietoa ja pohtivat, miten nämä muutokset tulevat vaikuttamaan heidän elämäänsä tulevaisuudessa.

3.Ilmastonmuutoksen taistelijat:

• Oppilaille esitellään uutinen, jossa kerrotaan 15-vuotiasata Greta Thunbergista.  Tekstiä ei tarkastella välttämättä kielen näkökulmasta, vaan teksti toimii esimerkkinä vaikuttamisesta ja nuorista, jotka haluavat vaikuttaa. Uutisen yhteydessä voi puhua myös viraali-ilmiöistä ja niiden vaikutuksesta mediankäyttäjiin.

4. Kirjoitetaan vaikuttava puheet ryhmissä

• Oppilaat kirjoittavat pareittain tai pienissä ryhmissä pienet vaikuttavat puheet tunnilla käsitellyn pohjalta.
• Kirjoittakaa n. 3-5 minuuttia kestävä puhe, jossa pyritte vakuuttamaan kuulijat siitä, miksi ilmastonmuutos täytyisi ottaa vakavammin. Miettikää, ketkä ovat kuulijoitanne. Pidättekö puheen luokkatovereille vai esimerkiksi hallitukselle? Esitelkää puheessanne ongelma, kertokaa perusteluja, miksi ongelmaanne pitää puuttua, ja esittäkää ratkaisuja.
• Puheen suunnittelun ja pitämisen tueksi oppilaille voisi antaa aloitusfraaseja, rakennemalleja ja esimerkkejä, jotta jokaisen on helppo tarttua työhön.

Arviointi: Oppilaat esittävät puheet toisilleen pienemmissä ryhmissä. Puheista tehdään itse- ja vertaisarvioinnit. Opettaja antaa palautetta suunnitelmista ja kommentoi vertais- ja itsearviointeja.