Työelämässä verkko-opetukseen ja –palavereihin käyttämiäni sovelluksia ovat muun muassa Abobe Connect, Skype for Business, Moodle, OneDrive ja blogit.

Jos kyseessä on suullinen opetustilanne, jossa opettajalla on aktiivinen rooli, on mielestäni paras vaihtoehto Adobe Connect. Jos taas viestintätilanne on tasavertainen tai palaveri, toimii Skype paremmin. Skypeä hyödynnän muun muassa opinnäyteohjauksissa. Opinnäytetyövaiheessa opiskelijat asuvat yleensä jo aivan eri puolilla Suomea, joten tapaaminen ei läheskään aina ole mahdollista. Silti moni haluaa yksipuolisen sähköpostipalautteen sijaan keskustella opinnäytetyönsä etenemisestä. Tähän Skype soveltuu erinomaisesti.

Jos harjoittelemme kirjallista verkkoviestintää, pidän Moodlesta. Sinne on helppo koota kurssiohjeistukset ja tehtäväpalautukset. Keskustelukursseihin Moodle on hieman kömpelö, sillä innokkaista viestiketjuista tulee helposti massiivista sekamelskaa. Silti se toimii keskustelukurssin pohjana mielestäni Optimaa paremmin. Verkkokeskustelu Moodlessa on myös aikuisille mielestäni hyvä harjoitus, sillä se on ympäristönä epämuodollisempi kuin Facebook. Tällöin keskustelu käydään asiatekstillä ja saadaan hyvää harjoitusta muun muassa työelämän sähköpostikirjoitteluja varten. Dialogista kirjallista keskusteluviestintää ei mielestäni voi koskaan harjoitella liikaa.

OneDrive (tai Google Docs) soveltuu hyvin yhteiskirjoittamisen ja yhteisen tiedon luomisen välineeksi. Monille aikuisopiskelijoille yhteiskirjoittaminen on vielä outoa, huolimatta siitä, että useat hankehakemukset, artikkelit yms. tehdään tänä päivänä yhteiskirjoittamisen avulla.

Julkisen kirjoittamisen ja mediakirjoittamisen oppeja sekä oman asiantuntijuutensa testaamista varten on mielestäni toimivin sovellus julkinen blogialusta. Moni tekee oppimistehtävät usein vain opettajaa ja arviointia varten. Työelämässä myös julkisten tekstien rooli korostuu. Integroitu viestintä jakaa tiedotusvastuuta aiempaa laajemmin ja kirjoitettu asiantuntijateksti toimii usein myös henkilön oman ammatillisen statuksen näyttönä asiantuntijatyössä.

Oman näkemykseni mukaan kirjoittaminen on tärkeä osa oppimista. Minun opetuksessani jokainen kirjoittaa. Olen perehtynyt lukihäiriöisten haasteisiin ja pyrin tukemaan heitä tekstien teossa. Ammattikorkeakoulussa pitämälläni printtimediakurssilla oli vuosittain mukana lukihäiriöisiä opiskelijoita. Heille mediatekstit ovat pitkiä asiantuntijatekstejä helpompia ja mielekkäämpiä kirjoittaa. Mielestäni on tärkeää, että into kirjoittamiseen löytyy jonkun itselle merkityksellisen tekstityypin kautta. Kaikki eivät elämänsä aikana tee väitöskirjaa, mutta mediatiedotteen tekee 2000-luvulla yhä useampi asiantuntijatyössä oleva henkilö.

Heikon kirjoittamisen paras tukimuoto on se, että kirjoittaa paljon. Tähän blogi on hyvä väline. Tärkeintä on tekstien jatkumo, mutta yksi teksti voi olla hyvin lyhyt. Kokemuksen kautta rohkeus yleensä karttuu ja osaamisen myötä tekstitkin yleensä pitenevät.