Filippiinit
Pinta-ala: 300 000km2
Asukasluku: 108 milj.
Bruttokansantuote: 454 300 USD
Valuutta: Filippiinien peso
Pääkaupunki: Manila
YLEISTIETOA:
Filippiinien tasavalta on 7 107 saaren muodostama saarivaltio Kaakkois-Aasiassa. Suurin osa asukkaista asuu 11 saarella. Suurimpia saaria on Luzon ja Mindanao. Pääkaupunki Manila sijaitsee Luzon-saarella.
LUONTO:
Suurin osa saaristosta on vuoristoa. Maan korkein kohta on Mount Apo. Luzonin ja Mindanaon vuoristoalueilla kasvaa sademetsää. Sademetsissä on 500 eri lintulajia.
Maassa on 37 tulivuorta, jotka kaikki eivät ole kuitenkaan ole aktiivisia. Maanjäristykset ovat yleisiä koko maassa. Filippiinien eteläisillä saarilla vallitsee päiväntasaajan ilmasto eli sateita sataa ympäri vuoden. Keski- ja pohjoisosissa on trooppinen ilmasto. Elokuusta lokakuuhun esiintyy taifuuneiksi kutsuttuja hirmumyrskyjä. Pääkaupungissa vuoden kuumimman kuukauden huhtikuun, keskilämpötila on 33,5 astetta.
HISTORIA:
Saarten varhaisten asukkaiden uskotaan olleen negriittejä. Vuonna 1380 islamin levittäytyminen alkoi Sulusta ja Mindanaosta. Islamin mukana tuli hallintojärjestelmä.
Espanja:
Espanja valloitti saaret ja hallitsi niitä 300 vuotta. Saaret nimettiin Filip II:n mukaan.
Espanjalaiset toivat paljon uusia viljelyskasveja kuten perunan, chilin, tomaatin ja ananaksen. Roomalaiskatoliset perustivat maahan sairaaloita, yliopistoja ja kouluja.
Yhdysvallat:
Yhdysvallat aloittivat sodan vuonna 1899. Silloin Filippiinit olivat jo julistautuneen itsenäisiksi. Taistelu loppui vuonna 1901. Filippiiniläiset kärsivät tuhosta niin paljon että kun viimeiset löytyivät, kuolleita oli jo 600 000.
Toinen maailmansota:
Toisessa maailmansodassa Japani valloitti saaret. Japanilaiset syyllistyivät sotarikoksiin. Niistä tunnetuimmat ovat Bataanin kuolemanmarssi sekä Manilan verilöyly.
Sodan loppuvaiheessa Yhdysvallat valloitivat saaret takaisin mutta jo vuonna 1946 Filippiinit itsenäistyivät.
POLITIIKKA JA TALOUS:
Filippiinit ovat presidentillinen tasavalta, eli pääministeriä ei ole ollenkaan. Presidenttinä toimii Benigno Aquino III. Varapresidenttinä taas toimii Jejomar Binay.
Lähes kolmannes työvoimasta toimii maataloudesta. Riisi sekä maissi ovat yksiä väestön tärkeimpiä ravinnonlähteitä. Myös puuteollisuus on hyvin merkittävässä asemassa.
Muita tärkeitä teollisuusaloja on tekstiilit, elintarvikkeen jalostus sekä sähkötekniikka.
MUUTA MIELENKIINTOISTA:
Filippiniläisessä koulussa kuusi ensimmäistä luokkaa on pakollisia sekä ilmaisia. Seuraavat neljä luokka-astetta ovat myös ilmaisia muuta ei pakollisia.
Riisi on hyvin keskeinen ruoka Filippiineillä. Kyseessä ei ole ateria ellei tarjolla ole riisiä.
Filippiiniläisessä ruokakulttuurissa on paljon erikoisuuksia mm.
Balut-muna (eli muna jossa ankanpoikanen on jo lähes kuoriutunut), koiraliha, kalan päät, sian nahka ja erilaiset veriruoat.
Maan suosituin urheilulaji on koripallo. Filippiinien koripallojoukkue on sijoittunut MM-kilpailuissa pronssille. Filippiinit ovat myös osallistuneet olymppialaisiin vuodesta 1924 alkaen.
Suurin osa mitaleista on saatu nyrkkeilystä.
Asukasluku: 108 milj.
Bruttokansantuote: 454 300 USD
Valuutta: Filippiinien peso
Pääkaupunki: Manila
YLEISTIETOA:
Filippiinien tasavalta on 7 107 saaren muodostama saarivaltio Kaakkois-Aasiassa. Suurin osa asukkaista asuu 11 saarella. Suurimpia saaria on Luzon ja Mindanao. Pääkaupunki Manila sijaitsee Luzon-saarella.
LUONTO:
Suurin osa saaristosta on vuoristoa. Maan korkein kohta on Mount Apo. Luzonin ja Mindanaon vuoristoalueilla kasvaa sademetsää. Sademetsissä on 500 eri lintulajia.
Maassa on 37 tulivuorta, jotka kaikki eivät ole kuitenkaan ole aktiivisia. Maanjäristykset ovat yleisiä koko maassa. Filippiinien eteläisillä saarilla vallitsee päiväntasaajan ilmasto eli sateita sataa ympäri vuoden. Keski- ja pohjoisosissa on trooppinen ilmasto. Elokuusta lokakuuhun esiintyy taifuuneiksi kutsuttuja hirmumyrskyjä. Pääkaupungissa vuoden kuumimman kuukauden huhtikuun, keskilämpötila on 33,5 astetta.
HISTORIA:
Saarten varhaisten asukkaiden uskotaan olleen negriittejä. Vuonna 1380 islamin levittäytyminen alkoi Sulusta ja Mindanaosta. Islamin mukana tuli hallintojärjestelmä.
Espanja:
Espanja valloitti saaret ja hallitsi niitä 300 vuotta. Saaret nimettiin Filip II:n mukaan.
Espanjalaiset toivat paljon uusia viljelyskasveja kuten perunan, chilin, tomaatin ja ananaksen. Roomalaiskatoliset perustivat maahan sairaaloita, yliopistoja ja kouluja.
Yhdysvallat:
Yhdysvallat aloittivat sodan vuonna 1899. Silloin Filippiinit olivat jo julistautuneen itsenäisiksi. Taistelu loppui vuonna 1901. Filippiiniläiset kärsivät tuhosta niin paljon että kun viimeiset löytyivät, kuolleita oli jo 600 000.
Toinen maailmansota:
Toisessa maailmansodassa Japani valloitti saaret. Japanilaiset syyllistyivät sotarikoksiin. Niistä tunnetuimmat ovat Bataanin kuolemanmarssi sekä Manilan verilöyly.
Sodan loppuvaiheessa Yhdysvallat valloitivat saaret takaisin mutta jo vuonna 1946 Filippiinit itsenäistyivät.
POLITIIKKA JA TALOUS:
Filippiinit ovat presidentillinen tasavalta, eli pääministeriä ei ole ollenkaan. Presidenttinä toimii Benigno Aquino III. Varapresidenttinä taas toimii Jejomar Binay.
Lähes kolmannes työvoimasta toimii maataloudesta. Riisi sekä maissi ovat yksiä väestön tärkeimpiä ravinnonlähteitä. Myös puuteollisuus on hyvin merkittävässä asemassa.
Muita tärkeitä teollisuusaloja on tekstiilit, elintarvikkeen jalostus sekä sähkötekniikka.
MUUTA MIELENKIINTOISTA:
Filippiniläisessä koulussa kuusi ensimmäistä luokkaa on pakollisia sekä ilmaisia. Seuraavat neljä luokka-astetta ovat myös ilmaisia muuta ei pakollisia.
Riisi on hyvin keskeinen ruoka Filippiineillä. Kyseessä ei ole ateria ellei tarjolla ole riisiä.
Filippiiniläisessä ruokakulttuurissa on paljon erikoisuuksia mm.
Balut-muna (eli muna jossa ankanpoikanen on jo lähes kuoriutunut), koiraliha, kalan päät, sian nahka ja erilaiset veriruoat.
Maan suosituin urheilulaji on koripallo. Filippiinien koripallojoukkue on sijoittunut MM-kilpailuissa pronssille. Filippiinit ovat myös osallistuneet olymppialaisiin vuodesta 1924 alkaen.
Suurin osa mitaleista on saatu nyrkkeilystä.