Latinalaisen-Amerikan luonto
Latinalaisen-Amerikan eläimiä
Siellä asuu nisäkkäitä ja kaloja.
Siellä elää oma valaslaji, amazoninjokivalas eli inia. Muita joessa eläviä nisäkkäitä ovat muun muassa jättiläissaukko, joka voi saavuttaa jopa 20 kilogramman painon, sekä vesipussirotta eli pussisaukko ja rämemajava, eli nutria.
Tunnetuimpia lintuja ovat arapapukaijat, tukaanit ja kukkia pölyttävät kolibrit. Amazoniassa elää muihin sademetsäalueisiin verrattuna vähän suuria nisäkäslajeja. Erikoisimpia on kapybara eli vesisika, joka on maailman suurin jyrsijä.
Amazonin sademetsissä elää myös noin 30 apinalajia, vaikka Afrikan sademetsissä tavattavia suuria ihmisapinoita ei Etelä-Amerikassa olekaan. Jaguaari on Brasilian ja koko Etelä-Amerikan suurin kissaeläin.
Muita Etelä-Amerikan eläimiä ovat muummuassa lammas, laama ja alpakka.
Lähteet: Wikipedia
Liitteet:
Luonto
Brasilia, Guyana ja Venezuela sijaitsevat trooppisella vyöhykkeellä, jossa metsäalueet ovat suuria. Myös Amazonin sademetsä, joka on maailman suurin jäljellä oleva sademetsä.
Mantereen kuivin alue on Chilessä sijaitseva Atacaman aavikko.
Etelä-Amerikassa on myös Andien vuoristo joka sijaitsee Etelä-Amerikan länsireunalla.
Etelä-Amerikan ilmastolliset erot ovat suuret. Mantereen pohjoisosat kuuluvat pääasiassa trooppiseen vyöhykkeeseen ja eteläosa puolestaan kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseena
Pohjoisosan valtioissa, Venezuelassa, Guyanassa ja Brasiliassa laajat metsäalueet ovat tyypillisiä, johtuen maiden sijoittumisesta kostealle trooppiselle vyöhykkeelle. Esimerkiksi maailman suurin sademetsä Amazon sijaitsee trooppisella vyöhykkeellä. Nykyään laajoja alueita metsää on otettu maanviljelyn ja karjatilojen käyttöön. Koska sateiset ja kuivat kaudet vaihtelevat Etelä-Amerikan pohjoisosissa lehtipuut ovat siellä yleisiä. Vähäsateisilla alueilla taas piikkipensaikot ja kuivuneet puut ovat tyypillistä kasvillisuutta.
Eteläisen Etelä-Amerikan lauhkeilla alueilla on laajoja harvakseen kasvavia puita. Argentiinan Pampa on hyvä esimerkki tällaisesta alueesta. Lännessä sijaitsevassa Atacaman autiomaassa kasvillisuus on harvaa. Etelä-Chilessä on lauhkean vyöhykkeen sademetsää
Andien keskiosissa sade keskittyy metsiä kasvaville itärinteille. Vuoriston länsirinteiden kasvillisuus muodostuu pääasiassa piikkipensaista, mikä johtuu alueen kuivuudesta.
Amazonin sademetsä
- Pienenee
- Maailman suurin jäljellä oleva sademetsä
- Kasvaa ainutlaatuisia kasveja
- Sijaitsee trooppisella vyöhykkeellä
Andit
- Sijaitsee Etelä-Amerikan länsireunalla
- Vuoristoniityillä kasvatetaan lampaita, laamoja ja alpakoita
Atacaman aavikko
Atacama on aavikko Etelä-Amerikassa Tyynenmeren rannikolla.
-Sijaitsee pääosin Chilen pohjoisosassa, ja se ulottuu Perun ja Chilen rajan tuntumasta noin tuhat kilometriä etelään.
-Monesti Perun rannikkoaavikko erotetaan Perun aavikoksi, Sechuraksi.
-Atacamaa pidetään maapallon kuivimpana alueena. Eräillä paikoilla ei tiedetä sataneen yli 400 vuoteen.
Amazon joki
-Amazonin joki on noin 8600m pitkä.
-Maailman toisiksi suurin jokii
-Sijaitsee päiväntasaajan tuntumassa.
-Amazon-joen seuduilla on trooppisen kuuma ilmasto.
Amazon joesta etelään siirryttäessä tai ylöspäin vuorille noustessa ilmasto viilenee ja kasvillisuus muuttuu niukemmaksi.
Alkulähde Perun Andit
Laskupaikka Atlantti
Maat
Brasilia (62%)
Peru (16%)
Bolivia (12 %)
Kolumbia (7%)
Ecuador (3%)
Pituus 6 800 km
Lähteet:
Pisara 6
Wikipedia
https://fi.m.wikipedia.org/
wiki/Amerikan_maantiede
Kuvien lähteet:
Atacaman aavikko
https://www.momondo.fi/inspiroidu/matka-lahes-yliluonnollisiin-maailmankolkkiin/
Amazon joki
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=134975&nodeid=34352&contentlan=1&culture=fi-FI
Andien vuoristo
https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/luva-2017_18/biologia/suomi2/amerikkab/3eis2/kuvamappi/kuvia/andit-argentiina