Omat alkuaineeni

Ohje

Jokainen oppilas saa opettajalta kaksi alkuainetta, yhden metallin ja yhden epämetallin. Näistä tulee tunnilla opetetun pohjalta kirjoittaa essee, jossa vastataan alla olevan ohjeen mukaisesti esitettyihin kysymyksiin. Apuna saa käyttää kirjaa, vihkoa ja netistä löytyvää tietoa. Lue myös sivulta löytyvä ohje hyvästä essee-vastauksesta.

Työ tehdään kolmessa osassa, joista ensimmäisen osan ohje on tässä.

Tavoite on tehdä työ itsenäisesti, annettuun määräaikaan mennessä. Aloitamme työn yhdessä oppitunnilla, mutta oppilaan tehtävä on tehdä työ määräajassa valmiiksi.

Työn voi tehdä tietokoneella tai käsin konseptipaperille (saat sen opettajalta). Mikäli teet työn paperille, ota siitä lopuksi valokuva ja palauta se peda.netiin. Palauta myös alkuperäinen teksti opettajalle tarkastettavaksi.

OTSIKKO: Omat alkuaineeni XX ja YY

osa eli Johdanto

- Kerro alkuaineesi kemialliset merkit (1p) ja luokittele se (metalli vai epämetalli, 1p). Etsi tietoa alkuaineittesi ominaisuuksista (2p), esiintymisestä (2p) ja löytämisajankohdasta, nimen historiasta, käyttökohteista ja muusta kiinnostavasta (2p).

Etsi tietoa omasta kirjastasi, luokasta löytyvistä materiaaleista sekä internetistä (tutki myös peda.netin videolinkit). Kirjaa ylös lähteet! Yht. 8 p

- Esitä molempien alkuaineiden elektronikuoren rakenne (2p) Selitä se myös sanallisesti. (2p), Yht. 4p

Piirrä elektronikuorirakenteet vihkoosi ja ota niistä kuva. Jos kuvan liitäminen työhösi ei onnistu, voit palauttaa ne myös erikseen.

- Selvitä alkuaineiden sijaiti jaksollisessa järjestelmässä (2p) , nimeä pääryhmän (1p) ja kerro sen ryhmälle yhteisistä kemialliset ominaisuudet (2p). Yht 5 p.

-yleinen kieliasu ja lähteet 1p.

Voit ensin etsiä tarvittavat tiedot (muista ottaa lähteet talteen!) omaan dokumenttiinsa tai vihkoosi. Sen jälkeen tiedot kasataan kokonaisuudeksi.

Työ kirjoitetaan esseevastauksena eli vältä ranskalaisia viivoja ja käytä kokonaisia lauseita. Tarkista oikeinkirjoitus ja käytä mahdollisimman hyvää kieltä. Lopuksi tarkista vielä, että tekstin pohjalta asian ymmärtäisi sellainenkin henkilö, joka ei tiedä asiasta ennalta mitään.

Yht. 18 / 18 p (ensimmäinen osa)

Ohje esseevastauksen kirjoittamisesta

1. Tutki tehtävä ja kysymykset tarkasti. Varmista, että olet ymmärtänyt kysymyksen oikein. Tässä tehtävässä valitse otsikoksi omat alkuaineesi.

2. Suunnittele esseevastauksesi. Hyvän esseevastauksen perustana on hyvä suunnitelma! Tee suunnitelma omalla tavallasi. Suunnitelma voi olla esimerkiksi asialista(ranskalaisin viivoin!) kaavio, ajatuskartta tai käsitekartta. Merkitse numeroilla, missä järjestyksessä kirjoitat eri asiat ja niitä tukevat yksityiskohdat. Kokeessa suunnitteluvaihe voi aktivoida muistiasi ja palauttaa mieleesi asiaan liittyviä tietoja.

3. Kirjoita esseevastaus. Kun kirjoitat esseevastausta, ajattele kirjoittavasi lukijalle, joka ei tiedä asiasta mitään, mutta odottaa asiapitoista tekstiä! Vastaa suoraan kysymykseen selkeästi ja kiertelemättä.

Alleviivaa käyttämäsi käsitteet. Selitä eli määrittele käyttämäsi käsitteet. Voit käyttää myös kuvia tai kaavioita (esim.atomin rakenne) Kerro esimerkkejä.

Kirjoita omin sanoin, asiatyylillä ja kokonaisin lausein. Omin sanoin kirjoittaminen on paljon arvokkaampaa kuin ulkoa opeteltujen oppikirjamääritelmien toistaminen. Sovella äidinkielen tunneilla opittuja asioita. Kirjoita yksi aihe yhteen kappaleeseen.

Vältä puhekieltä, luetteloita, väliotsikoita ja tikkukirjaimia. Osoita, että osaat ja varmista, että opettaja vakuuttuu osaamisestasi!

Esimerkki esseevastauksesta

Tässä hyvin lyhyt esimerkki. Voit tehdä huomattavastikin pidemmän vastauksen, mutta kirjoita se löytämäsi tietojen pohjalta. Älä kopio teskstiä suoraan!

Vety

Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine, mutta Maan pinnalta ja ilmakehästä sitä ei löydy alkuaineena. Alkuaineena se esiintyy aina kahden vedyn muodostamana molekyylinä.

Vedyn kemiallinen merkki on H ja se tulee englannin kielen sanasta hydrogen. Vety on alkuaine eli se koostuu vain vetyatomeista.

Vetyatomissa on yksi protoni ja yksi elektroni. Ytimessä voi olla myös neutroneja eli varauksettomia hiukkasia. Niiden määrä voi vaihdella ja silloin puhutaan isotooppista. Vety sijaitsee jaksollisen järjestelmän ensimmäisessä pääryhmässä eli alkalimetalleissa.

Alkalimetallit on herkästi reagoivia, koska niillä on vain yksi elektroni ulkokuorella. Vedyllä on elektroni vain ensimmäisellä K-kuorella, joten se kuuluu ensimmäiseen jaksoon. Vety reagoi helposti muiden aineiden kanssa. Esimerkiksi hapen kanssa se reagoi räjähtämällä. Silloin syntyy vettä.

Vetyä on helppo valmistaa epäjalon metallin ja hapon reaktiolla. Vety on kevein alkuaine ja sen vuoksi sitä ei esiinny ilmakehän alaosissa lainkaan.

Vety on aina sitoutuneena erilaisiin yhdisteisiin eli useamman alkuaineen muodostamiin molekyyleihin tai suoloihin. Tulevaisuudessa vedyn avulla voidaan tuottaa saasteetonta energiaa esim.autoihin. Vielä on kuitenkin ratkaisematta sen turvallinen säilytyttäminen.