Puheviestintä on todella tärkeä työkalu sosiaalisessa kanssakäymisessä, koulussa ja jopa myös työelämässä. SInun pitää osata soveltaa tietojasi ja taitojasi eri tilanteissa kuten kun pidät esitelmää luokkasi edessä tai valmistaudut työhaastatteluun

Puheviestinnässä tärkeää on sanojen painotus, puheen nopeus, äänensävy, tiettyjen sanojen käyttö ja miltä äänesi kuulostaa

Sanojen painotus: Jos puhuja haluaa että hänen puheestaan jää joku asia päähän hän painottaa sitä ja toistaa stiä sanaa useasti muttei liikaa. Kuten jos puhuja haluaa painottaa kuinka tärkeää on ympäristöystävällisyys hän painottaa sanaa ympäristöystävällinen eli sanoo sen hieman kovempaa muttei ala huutamaan. Jos puhettaan ei osaa oikein painottaa voi puheesta tulla aggressiivinen eikä puheesta jää mieleen muuta kuinka ärsyttävä puhujasta voi tulla

Puheen nopeus: Jos puhuja puhuu aivan liian nopeasti on puheesta vaikea saada selvää ja se näyttää puhujan hermostuneisuuden. Jos puhuja puhuu liian hitaasti on vaikea pysyä puhujan perässä koska ajatukset harhailevat silloin. Puhujan puheen nopeuden pitäisi olla rauhallinen ja selkeä

Äänensävy: Äänensävy on kanssa tärkeä puhujalla. Jos puhuja huutaa tai sönköttää jotain puheessaan voi puhujaa olla ärsyttävä kuunnella. Puhujan äänensävyn pitäisi olla lempeä tai voimakas

Tiettyjen sanojen käyttö: Puhujan tiettyjen sanojen käytöllä tarkoitan puhujan sanojen käyttöä kuten käyttääkö hän puhekieltä ja käyttääkö puhuja hienompia sanoja kuten luukadosta osteoporoosi. Se saa puhujan vaikuttamaan viisaammalta

Äänen kuulostavuus: Miltä äänesi kuulostaa muiden mielestä. On helpompi esimerkiksi totella möreää mies ääntä kuin heleää naisääntä

1. Esittää asiansa selvästi ja antaa myös itsevarman kuvan itsestään. Hyvä puhuja myös pitää asiansa mielenkiintoisena loppuun asti. Hyvä puhuja käyttää myös esimerkkejä menestyneistä henkilöistä luodakseen sellaisen ilmapiirin että minä pystyn siihen

2. Ääni, puhenopeus, tilankäyttö, ja myös muu nonverbaalinen viestintä. 
Tämä johtuu siintä, että yleensä moni keskittyy enemmän siihen puhujaan ja millaisen roolin hän ottaa puhuessaan

3. Puhujana olen aika ailahtelevainen. Pystyn pitämään kyllä mielenkiinnon puheessani ja keskittymisen kovalla äänelläni sekä jos pidän esitelmää kuten power pointissa on esitelmäni lyhyitä, mutta ytimekkäitä sekä seillä on paljon kuvia. Olen huono siinä, että miten otan tilan haltuuni ja miten otan yhteyden yleisöön sekä siinä etten jaarittele. Näytän kanssa aika epävarmalle välillä kun en näe kunnolla mitä esitelmässäni lukee jolloin joudun muuttamaan asentoani näkeäkseni paremmin

4. Nonverbaaliikka on viestinnän osa joka perustuu henkilöiden kehonkieleen. 
Erittelen miten puhuja valitsee asentonsa, miten hän heiluttaa käsiään, mihin hänen katseensa menee ja miten hän ottaa tilan haltuun. Nonverbaliikka on erittäin tärkeää sillä sillä annetaan ensivaikutelma ja monesti voi huomata millainen ihminen on sen perusteella kuten onko hän ujo.
5. Pitää katsekontakti yleisössä tai ylhäällä jottei hän vaikuta pelokkaalta tai mietteliäältä vaan etsii sen ajatuksen sieltä ylhäältä. Tilaa kannattaa myös käyttäää hyväkseen vaikka kävelemällä

6. Verrataan tekstien asioiden ja ilmiöiden yhtäläisyyksiä ja eroja.

7. Jos se vaikka on samalta henkilöltä voidaan verrata niiden asiayhteyksiä ja millaisen vaikutelman ne antavat kirjoittajasta tai puhujasta. Kontekstia voi myös verrata. 

8. Käytetään vertailusanoja: kuin, toisaalta, puolestaan, mutta, sen sijaan ja mainitaan yleensä kaksi eri haastattelua mistä löytyy eroja tai yhtäläisyyksiä
9. Siinä pitää tuoda omia havaintoja esille ja antaa lukijan tietää miten olet päätynyt kyseiseen havaintoon. Havainto on vaikka kun huomaat että puhuja on paljon rennompi toisessa haastattelussa , kuin toisessa. Perustelu taas on sitten se kun perustelet miksi puhuja vaikutti rennommalta vaikka kirjallisessa haastattelussa kuin videohaastattelussa. Ja se johtuu siintö koska hänellä oli enemmän aikaa vastata kysymyksiin ja hän on voinut valmistautua paremmin siihen. 

10. Ensimmäisellä viittauskerralla sen pitää sisältää täydelliset perustiedot: kirjoittaja, julkaisupaikka, julkaisuaika, otsikko ja aihe. Ensimmäisen viittauksen jälkeen voi alkaa viittaamaan kirjoittajan sukunimellä tai haastattelun nimellä

11.
Kuvan lukemisessa pitää huomioida kuvan konteksti eli mikä on kuvan tarkoitus tai mitä siinä tapahtuu. Sitten millainen kuva on että onko se valokuva, piirros vai maalaus. Sitten kuvasta pitää huomioida kuvakoko eli onko kuva lähikuva tai vaikka kokokuva. Kuvasta voi myös yrittää etsiä syvempää tarkoitusta

12. aineisto avataan tutkien kontekstia, rakennetta ja kieltä. Konteksti kertoo mitä tekstissä kerrotaan. Rakenne kertoo miten kirjoittaja kirjoittaa tekstin ja käyttääkö hän pitkiä lauseita ja kuvaileeko paljon. Kieli kertoo miten puhuja kertoo tilanteesta, käyttääkö puhekieltä vai kirjakieltä. Puhekieltä käytetään yleensä napakoissa

13. Hyvä puhuja luo aluksi saman lähtökohdan yleisöön ja ottaa yleisöön yhteyttä heittämällä vitsin tai muuta. Jotta hyvä puhuja pitäisi ihmisten mielenkiinnon yllä ei hän jaarittele turhia vaan pitää puheen lyhyenä ja käyttää vaikka paljon kuvia jos pitää esitelmää. Hyvä puhuja vetoaa kanssa ihmisten tunteisiin vaikka kertomalla miten hän kokee jotain asiaa kohtaan

 Eetos: Puhujan persoona vaikuttaa uskommeko hänen asiaan ja miten otamme sen vastaan. Jos pidämme puhujaa hyvänä ihmisenä uskomme mielellämme hänen asiansa. Puheessa tämä näkyi sillä, kun hän otti pienellä huumorilla yhteyden yleisöön heti alussa

Paatos: Kuulijoiden tunteet vaikuttaa paljon hänen keskittymisensä puheeseen. Jos kuulijaa alkaa ärsyttämään tai kuulija alkaa vihaamaan puhujaa niin hän ei ota sanomaa vastaan, mutta jos tunteemme ovat positiivisia puhujaa kohtaan kuuntelemme hänen sanomaansa. Puheessa kun puhuja sai yleisön alussa nauramaan, niin hän sai positiivisen kuvan itsestään

Logos: Arvioidaan loogisia väittämiä eli argumentteja. Puhujan pitää olla tiedossa kuulijoita edellä, koska hänen pitää tietää pohjaltaan samat asiat kuin kuulija ja lisätä niihin lisää faktaa. Puheessa tämä näkyi sillä, kun hän kertoi vertauskuvin elämästään lukiossa

14. Puheen onnistumisen voi varmistaa kertaamalla puhetta itsekseen peilin edessä ja katsomalla omaa elehdintäänsä. Puhetta voi myös esittää perheelleen tai tuttava piirille. Tärkein asia kuitenkin puheen onnistumisessa on se, että uskot itse siihen ja siihen että pystyt pitämään sen kuten kuvittelet ja se meneen hyvin

15. 
Attention Need Satisfaction Visualization Action

Attention: Huomion herättäminen yleisössä

Need: Tarve eli puheen pitää olla sellainen että se saa yleisössä tarpeen vaikka alkaa kierrättämään

Satisfaction: Esittää ratkaisu jolla voi tyydyttää sen tarpeen joka herää yleisössä

Visualization: Näyttää kuvia muutoksesta tai kuvailee kuinka paljon muutos vaikuttaa

Action: Rohkaisee yleisöä toimimaan tai muuttumaan

ANSVA-kaavaa käytetään hyvään puheen perustana

16.
Informatiivista mainontaa 
Yhteiskunnallista mainontaa 
Mielikuvamainontaa 
Sokkimainontaa 
Viraalista mainontaa 
Vastamainontaa 
Kuluttajamainonta 
Yritysmainonta 
Viraalista mainontaa 
Mainonnan tehtävä on myydä tuotetta, palvelua, tapahtumaa, aatetta 

17. Mitä myydään?
Kuka/mikä myy?
Kelle kohdistetaan?
Kuka mitä kenelle miten konteksti
18. Visuaalisuus, värit ,valot ,varjot, kuvakoot, shokeeraavuus, äänet ja tiedotustyylit

19. Ryhmätöissä tai keskusteluissa olevia rooleja joita ihmisillä on. Esimerkiksi johtaja joka hoitaa hommaa, myötäilijä joka ei sano omaa mielipidettään, hauskuuttaja joka vitsailee vain tai kriittinen tarkastelija joka on hyvä tai paha asia riippuen tyylistä. 
Yksilökeskeinen: Keskittyy yhden henkilön työhön ja rooliin
Tehtäväkeskeinen: Keskittyy tehtävän tekemiseen pistettyyn työhön ja kuinka hyvin onnistuu
Ryhmäkeskeinen: Keskittyy ryhmän dynamiikkaan ja kuinka hyvin ryhmä toimii keskenään

20. Ryhmätöissä työn teko maksimoituu, saadaan erilaisia näkökulmia tai mielipiteitä ja ihmisten kanssa sosiaalinen kanssakäyminen joka lisää viihtyisyyttä

21. Äänimaailma, leikkaukset, kuvakulma, kuvakoko ja taustamusiikki