Luku.3 Olion salaisuus
- Täällä sademetsäsä on vaikea liikkua, sanoi Jack.
-Niin on, vastasi Joe ja Richard samaan aikaan.
Oppaan nimi oli Leonardo. Hän tuntee Amatsonin sademetsän meilkein kokonaan.
- Kohta alkaa hämärtää, sanoi Leonardo.
- Leiriydymmekö tähän? Richard arveli.
- Kyllä, Leonardo vastasi.
Vihdoinkin alkoi aamu sarastaa.
- Tuo oli varmasti elämäni pisin yö, Jack valitti.
- Lähdetään heti kunhan olemme syöneet, Richard komensi.
Ja niin he tekivät. Nelikko jatkoi matkaa läpi viidakon. Matka oli pitkä ja raskas koska reitti ei ollut helppo kulkuista. He näkivät monia käärmeitä ja muita eläimiä.
- Noniin olemme perillä, Leonardo sanoi.
- Hyvä nyt viritetään syötti pedolle ja laitetaan san viereen kameran laukaisijan jotta saamme siitä
kuvan, Richard sanoi.
Niin he virittivät ansan. Alkoi taas hämärtää. He pystyttivät telttanasa vähän matkan päähän ansasta.Yön pimeydessä kuului kaikenlaisia ääniä. Mutta lopulta tuli aamu.
-Lähdetään heti katsomaan ansaa, Richard huusi innoissaan.
Leonardo jäi leiriin tekemään ruokaa. Richard, Joe, ja Jack lähtivät katsomaan ansaa.
- Katsokaa joku on syönyt syötin, Joe huusi.
- Katsotaan onko kamera ottanut kuvan, Jack sanoi.
Kamera oli tottavie ottanut kuvan, mutta se ei ollut se peto mitä he etsivät. Se oli vain tavallinen tiikeri. Richard, Joe Ja Jack virittivät toisenkin ansan. He palasivat leiriin synkistyneinä.
- Ei masennuta. Täytyy olla kärsivällinen, Richard sanoi.
- Totta, Joe ja Jack huusivat yhteen ääneen.
- Hyvä että tulitte, Leonardo huusi hädissään.
- Mikä hätänä, Richard kummasteli.
- Se villipeto kävi täällä, Leonardo huusi.
- Mahtavaa! Lähtään jäljittämään se eläin! Richard huusi.
Niin he lähtivät nopeasti matkaan. He löysivät jäljet nopeasti. Jäljet johtivat viidakkoon.
- Tuolla se on, Joe kuiskasi ettei peto kuulisi.
- Se menee jonnekkin luolaan, Joe sanoi.
- Katsokaa sillä on pentuja tuolla luolassa, Richard kuiskasi.
- Sen takia se siis hyökkäsi sen tutkimusmatkailijan kimppuun, Joe arveli.
- Jätetään se rauhaan, Richard sanoi.
- Mutta eikös meidän pitänyt napata se, Joe kummasteli.
- Ei. Näin on parempi, Richard sanoi.
-Niin on, vastasi Joe ja Richard samaan aikaan.
Oppaan nimi oli Leonardo. Hän tuntee Amatsonin sademetsän meilkein kokonaan.
- Kohta alkaa hämärtää, sanoi Leonardo.
- Leiriydymmekö tähän? Richard arveli.
- Kyllä, Leonardo vastasi.
Vihdoinkin alkoi aamu sarastaa.
- Tuo oli varmasti elämäni pisin yö, Jack valitti.
- Lähdetään heti kunhan olemme syöneet, Richard komensi.
Ja niin he tekivät. Nelikko jatkoi matkaa läpi viidakon. Matka oli pitkä ja raskas koska reitti ei ollut helppo kulkuista. He näkivät monia käärmeitä ja muita eläimiä.
- Noniin olemme perillä, Leonardo sanoi.
- Hyvä nyt viritetään syötti pedolle ja laitetaan san viereen kameran laukaisijan jotta saamme siitä
kuvan, Richard sanoi.
Niin he virittivät ansan. Alkoi taas hämärtää. He pystyttivät telttanasa vähän matkan päähän ansasta.Yön pimeydessä kuului kaikenlaisia ääniä. Mutta lopulta tuli aamu.
-Lähdetään heti katsomaan ansaa, Richard huusi innoissaan.
Leonardo jäi leiriin tekemään ruokaa. Richard, Joe, ja Jack lähtivät katsomaan ansaa.
- Katsokaa joku on syönyt syötin, Joe huusi.
- Katsotaan onko kamera ottanut kuvan, Jack sanoi.
Kamera oli tottavie ottanut kuvan, mutta se ei ollut se peto mitä he etsivät. Se oli vain tavallinen tiikeri. Richard, Joe Ja Jack virittivät toisenkin ansan. He palasivat leiriin synkistyneinä.
- Ei masennuta. Täytyy olla kärsivällinen, Richard sanoi.
- Totta, Joe ja Jack huusivat yhteen ääneen.
- Hyvä että tulitte, Leonardo huusi hädissään.
- Mikä hätänä, Richard kummasteli.
- Se villipeto kävi täällä, Leonardo huusi.
- Mahtavaa! Lähtään jäljittämään se eläin! Richard huusi.
Niin he lähtivät nopeasti matkaan. He löysivät jäljet nopeasti. Jäljet johtivat viidakkoon.
- Tuolla se on, Joe kuiskasi ettei peto kuulisi.
- Se menee jonnekkin luolaan, Joe sanoi.
- Katsokaa sillä on pentuja tuolla luolassa, Richard kuiskasi.
- Sen takia se siis hyökkäsi sen tutkimusmatkailijan kimppuun, Joe arveli.
- Jätetään se rauhaan, Richard sanoi.
- Mutta eikös meidän pitänyt napata se, Joe kummasteli.
- Ei. Näin on parempi, Richard sanoi.
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin