Ylli 5B
lakka
Lakka on yksi tyypillisimmistä suokasveista. Sitä esiintyy rämeillä, nevoilla, korvissa kalliosoistumissa ja nummilla. Lakka on moni vuotinen kasvi.
kuva: cc search
kuva: lakan lehdet, cc search
lähteet: wikipedia
kuva: cc search
kuva: lakan lehdet, cc search
lähteet: wikipedia
lampaankääpä
Sieni kasvaa elokuun ja lokakuun välillä. Lampaankääpää kasvaa yleisimmin tuoreissa havu- ja sekametsissä Suomen keski- ja eteläosassa, mutta sitä tavataan aina napapiirillä asti. Lampaankääpää kasvaa myös kuusikkoisissa rinteissä. Laji on satoisa ja kasvaa usein suurina ryhminä. Vanhana sienet muuttuvat usein toukkaisiksi.
kuva: cc search
lähde: wikipedia
kuva: cc search
lähde: wikipedia
karpalo
Karpalo on soilla kasvava, maanmyötäinen suikertava varpu. Karpalot kypsyvät vasta syys-lokakuun vaihteessa. marjoja voi kerätä lumen tuloon asti.
kuva: cc search
kuva: karpalon lehdet, cc search
lähteet: wikipedia
kuva: cc search
kuva: karpalon lehdet, cc search
lähteet: wikipedia
kangasrousku
Kangasrousku eli kangassie on Suomessa yleinen ja erittäin runsassatoinenruokasieni. Kangasrousku on erittäin yleinen heinäkuusta lokakuuhun saakka.kangassieni kasvaa erityisesti kuivissa kangasmetsissä sekä kalliojäkäliköissä ja jopa rämeillä.
kuva: cc search
lähteet: wikipedia
kuva: cc search
lähteet: wikipedia
korvasieni
Korvasieni on yksi harvinaisimmista sieneista. Korvasienien luku kasvaa joka vuosi enemmän ja enemmän. Korvasieni kasvaa yleensä paikoissa joissa maa on rikkoutunut.
kuva: cc search
lähteet: wikipedia
kuva: cc search
lähteet: wikipedia
puolukka
Puolukasta on jalostettu Ruotsissa useita lajikkeita, joissa on isommat marjat ja suurempi sato kuin villissä puolukassa. Puolukka marjoo kaikenlaisissa metsissä. Puolukka on syötävä vaikka jotkut saatavat luulla sitä myrkylliseksi. Puolukka kukkii kesä-heinä(elo-)kuussa.
kuva: cc search
lähteet: wikipedia
kuva: puolukan lehdet, cc search
kuva: cc search
lähteet: wikipedia
kuva: puolukan lehdet, cc search
punakärpässieni
Punakärpässienen lakki on väriltään punainen ja siinä on valkoisia täpliä. Punakärpässieni on myrkyllinen. Se sisältää useita myrkyllisiä ja huumaavia aineita, joista tärkeimmät ovat iboteenihappo ja erityisesti sen hajoamistuot muskimoli. Sen sato kausi alkaa kesä-heinäkuun taitteesta pitkälle syksyyn.
kuva: cc search
lähteet: wikipedia ja kaveri
kuva: cc search
lähteet: wikipedia ja kaveri
vadelma
Tyypillisiä vadelman kasvupaikkoja ovat hakkuaukeat, ojan vierustat sekä kalliot. Se marjoo kesällä. Se on valokasvi.
kuva: cc search
Kuva: vadelman lehdet, cc search
Lähteet: wikipedia
kuva: cc search
Kuva: vadelman lehdet, cc search
Lähteet: wikipedia
karvarousku
Karvarouskun paras sato aika on syy- ja lokakuu. kasvaa koivu ja havu metsissä. Karvarouskua muistuttavia sieniä ovat soilla kasvava valkorousku.
kuva: cc search
lähteet: wikipedia
kuva: cc search
lähteet: wikipedia
Suppilovahvero
Kasvaa sammaleisissa havumetsissä useina ryppäinä. Satokausi on syys- ja lokakuussa. Suppilovahverossa on heltat.
Kuva: cc search
Lähteet: wikipedia
Kuva: cc searchLähteet: wikipedia
MUSTIKKA
Mustikka kasvaa kangasmetsissä. Mustikka on varjokasi. Mustikka kukkii toukokuusta heinäkuuhun. Se marjoo elokuusta lokakuuhun.
Kuva: cc search
Kuva: mustikan lehdet, cc search
Lähteet: wikipedia ja oppikirja
Kuva: cc search
Kuva: mustikan lehdet, cc search
Lähteet: wikipedia ja oppikirja
kantarelli
kantarelli on oikealta nimeltä keltavahvero. Kantarelli on kokonaan keltainen. Keltavahveron lakki on nuorena pallomainen vanhempanan suppilomainen. Kantarelli kasvaa valoisissa paikoissa, joissa maan pinta rikkoutunut. Keltavahvero kasvaa yleensä kuusien lähistöllä. Sen kasvu aika kesä-lokakuussa
liite: https://www.google.com/search?
ja kirja.
liite: https://www.google.com/search?
ja kirja.
Kantarelli
Kantarelli eli keltavahvero on suomen metsissä kasvava keltainen ja pitkä jalkainen sieni. Kantarelli kasvaa valoisissa paikoissa sekä paikoissa, jossa on maan rikkoutunut pinta. Se kasvaa yleensä koivujen lähellä. Se kasvaa kesä-lokakuussa. Keltavahveron lakki on nuorena pyöreä.
Mansikka
Mansikka kasvaa monen tyyppisessä maastossa. Paras maasto on multava hietamaa, lämmin tuulensuojainen, idän ja lännen välille avautuva rinne. Mansikka on valokasvi. Mansikka kukkii elokuussa. Mansikat kypsyvät juhannuksen jälkeen, heinäkuun alussa.
Kuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/219198/
Kuva: https://pixabay.com/fi/photos/mansikan-kukka-villimansikka-sulkea-7728/
Lähteet:
https://www.biolan.fi/artikkelit/mansikka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mansikat
http://mansikkakoskinen.fi/mansikka-aika-koska-mansikat-kypsyvat/