Viikko 46

Viikon vahvuutena on tarkasteltu sisukkuutta. On huomattu, että eri asiat vaativat eri ihmisiltä sisukkuutta. Se, mikä toiselle on helppoa ja käy käden käänteessä, voi vaatia joltakin toiselta paljon ponnistelua ja sisukkuutta. Toisilla tätä vahvuutta on jo luonnostaan paljon, toiset taas tarvitsevat vähän kannustusta.


Sisukkuutta osa tarvitsi kävelyyn kirjastolle satutunnille. Matkaa kertyi yhteen suuntaan 1km 100m. Matkanteon ratoksi mietittiin, kuinka paljon matkaa kertyi edestakaisin. Satutunnilla kuulimme tarinaa Pepistä ja haaksirikosta. Osa tarvitsi sisukkuutta avukseen jaksaakseen kuunnella tarinan alusta loppuun saakka, vaikka se vauhdikas ja hauska tarina olikin.


Liikunnan riemua koettiin jälleen liikuntatuokiolla. Käsikynkkähipassa harjoiteltiin toimimista yhteistyössä parin kanssa. Sen jälkeen liikuttiin eri tavoilla ja eri tasoja käyttäen musiikin soidessa. Piti kuitenkin kuuunnella tarkkaan, koska musiikki lakkaa. Silloin piti pysähtyä nopeasti paikoilleen. Samalla tuli kerrattua eskarissa harjoiteltuja kirjaimia A, I, O ja N. Uutena leikkinä opeteltiin koululaisten suosikkipeli "Hyllypallo". Loppurentoutuksena eskarit harjoittelivat liikkumatta olemista "Kurki ja sammakko" leikissä.

Monenlaista mukavaa tekemistä on tälläkin viikolla keksitty niin sisällä kuin ulkonakin.

Eskaritouhujen, leikin ja liikunnallisten touhujen vastapainoksi meillä aina ruokailun jälkeen lepohetki. Lepohetki on ollut toisinaan sadun kuuntelua siskonpedissä patjalla pötkötellen tai istuen. Joskus lepohetkellä laitetaan rauhallinen musiikki soimaan ja saa väritellä mandala-värityskuvaa tai katsella/lukea omaa kirjaa. Jokainen harjoittelee tunnistamaan, millä tavalla rauhoittuminen ja lepo onnistuisi itselle parhaiten. Yhteistä lepohetkelle on kuitenkin se, että silloin ei jutella, rampata hakemassa tavaroita tms., vaan pieni hetki ollaan ihan rauhassa ja hiljaa omien ajatusten kanssa. Lepohetken jälkeen jaksaa taas touhuta yhdessä muiden kanssa.



Tällä viikolla matematiikassa harjoiteltiin jälleen lukujonotaitoja ja lukumäärän laskemista yhteisten leikkien kautta. Numeroista harjoiteltiin kirjoittamaan numeroa kaksi. Se vaatikin kovasti sisukkuutta monelta, että sai numeron muodon oikeanlaiseksi.


Eskarin hammasdiagrammiin merkittiin lähteneiden hampaiden lukumäärä jokaisen nimen kohdalle. Keskusteltiin, että hampaidenlähdöstä ei voi kilpailla, mutta voidaan yhdessä iloita, kun joku lapsista saa laittaa uuden hampaan diagrammiin. Hauska seurata, miten hammastornit kasvavat eskarivuoden edetessä.


Villiviikunan eskarissa oli raivarin kesytystä. Keskusteltiin tunteista. Mietittiin, mistä ihmisessä näkee, kun hän on vihainen, iloinen tai surullinen. Kokeiltiin, miltä ja missä suuttumus tuntuu. Opittiin erilaisten tunteiden nimiä. Mietittiin yhdessä keinoja, miten kiukusta pääsee eroon.

Viikon päätteeksi sihistiin ja suhistiin. Harjoiteltiin S-kirjain ja maisteltiin sitä sanojen alusta.