Luvun 13 tehtävät

L13/A1. Oikein vai väärin?

Valitse pareista oikeat vaihtoehdot.

Kehitystä, jossa saman lajin populaatiot muuttuvat perimältään erilaisiksi, sanotaan lajiutumiseksi.
Kehitystä, jossa saman lajin populaatiot muuttuvat perimältään erilaisiksi, sanotaan mikroevoluutioksi.

Allopatrinen lajiutuminen tapahtuu maantieteellisessä eristäytyneisyydessä.
Sympatrinen lajiutuminen tapahtuu maantieteellisessä eristäytyneisyydessä.

Maantieteellinen isolaatio tarkoittaa että eri lajit elävät eri alueilla.
Maantieteellinen isolaatio tarkoittaa että lajin joku populaatio elää eristyksissä lajin muista populaatiosta.

Sympatrinen lajiutuminen tapahtuu ilman maantieteellistä isolaatiota.
Sympatrinen lajiutuminen tapahtuu ilman muuntelua.

Sopeutumislevittäytymisessä uusia kehityslinjoja tai lajeja syntyy yhdestä kantamuodosta.
Sopeutumislevittäytymisessä uusia kehityslinjoja tai lajeja syntyy monesta eri kantamuodosta.

Kalojen ja pingviinien samanlainen ruumiin muoto johtuu konvergenttisesta evoluutiosta.
Kalojen ja pingviinien samanlainen ruumiin muoto johtuu sukulaisuussuhteesta.
Roskapostituksen esto
Valitse mikä tahansa numero, joka on suurempi kuin 2.

L13/B1. Evoluutiota

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen


a) Nimeä kuvien eläinlajit. Mihin selkärankaisryhmiin ohessa olevat eläinlajit kuuluvat?
b) Mitä yhteistä on niiden rakenteessa ja ulkonäössä?
c) Eri eliöryhmiin kuuluvat eliölajit voivat kehittyä ulkomuodoltaan toisiaan muistuttaviksi, vaikka niillä ei ole samaa kantamuotoa. Miksi nämä lajit ovat kehittyneet samantapaisiksi?
d) Millä nimellä tätä evoluutiotyyppiä kutsutaan?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

L13/B2. Lisääntymisesteet

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Teeri ja metso ovat molemmat Suomessa tavattavia metsäkanalintulajeja. Teeriä tavataan kosteissa kangasmetsissä ja suoalueitten reunoilla. Teeren soidinmenot ajoittuvat maalis- ja huhtikuulle. Metson elinympäristö on vaihteleva havu- tai sekametsä rämeineen ja niiden ryhmäsoidin ajoittuu maalis-toukokuulle.

Koirasteeren ja koirasmetson erottaminen toisistaan on lintuja harrastavalle helppoa, mutta naarasteeri ja naarasmetso ovat melko samannäköisiä keskenään.

Yleensä eri lajia olevat yksilöt eivät pysty lisääntymään keskenään, koska hedelmöitystä ei tapahdu, hedelmöitys ei johda jälkeläisen syntymään tai syntyvät risteymät ovat itse lisääntymiskyvyttömiä.

Joskus teeri ja metso kuitenkin risteytyvät luonnossa. Metson ja teeren lajiristeymä korpimetso on elinkelpoinen vaikkakin lisääntymiskyvytön eli steriili.

a. Miksi teeri ja metso risteytyvät joskus keskenään?

b. Miksi metso ja teeri pysyvät eri lajeina?

c. Millä eri tavoin luonto pyrkii estämään eri lajien risteytymisen keskenään?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

L13/B3. Koevoluutio

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen



a) Mikä hyönteislaji on kuvan jäljittelijälaji?
b) Mitä hyönteislajia (mallilaji) se jäljittelee värityksensä suhteen?
c) Mitä hyötyä ko. tapauksessa jäljittelijälajille on matkia toista lajia?
d) Ko. ilmiön nimitys on mimikry. Mitä tällä biologisella käsitteellä tarkoitetaan?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

L13/C1. Mikro- ja makroevoluutio

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Saimaannorppa, laatokannorppa ja itämerennorppa ovat norpan (Phoca hispida) alalajeja. Itämerennorppa (Phoca hispida botnica) on norpan alalaji samoin kuin saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) ja laatokannorppa (Phoca hispida ladogensis).

Viimeisen jääkauden jälkeen saimaannorppa jäi eristyksiin Saimaaseen (8000 - 9000 tuhatta vuotta sitten). Suomenlahden pohjukasta kuroutui erilleen Laatokka, jonne jääneistä norpista kehittyi yksi norpan alalajeista, laatokannorppa. Itämeressä elää itämerennorppa. Norpat ovat olleet eristyneinä toisistaan evolutiivisesti katsottuna vielä vasta lyhyen ajan, joten ne ovat keskenään alalajeja. Erilaiset elinympäristöt muokkaavat alalajeja edelleen toisistaan poikkeaviksi. Nämä kolme norpan alalajia muistuttavat toisiaan hyvin paljon. Eroja kuitenkin löytyy mm. ruumiin pituudessa ja painossa, kuutin värissä sekä kallon pituudessa.

a. Mitä tarkoitetaan geenivirralla ja isolaatiolla?
b. Mikä estää norppapopulaatioiden välisen geenivirran?
c. Miten Itämeri, Saimaa ja Laatokka eroavat toisistaan norppien elinympäristönä? Miten tämä on vaikuttanut eri alueilla elävien norppien alalajien perimään ja kehittymiseen?
d. Mitä tarkoitetaan mikroevoluutiolla? Miten se ilmenee norppien evoluutiossa?
e. Tarkastele norpan alalajien tieteellisiä nimiä. Miten niistä voidaan päätellä, että ne kuuluvat samaan lajiin? Miten tieteellisestä nimestä ilmenee se, että ne ovat keskenään alalajeja?
f. Ota selvää, mitä tarkoitetaan makroevoluutiolla.
g. Voivatko norpan alalajit kehittyä omiksi lajeikseen joskus tulevaisuudessa? Perustele.
h. Miten voidaan varmistaa, että ko. alalajit kuuluvat vielä samaan lajiin?
i. Saimaannorppa on endeeminen alalaji. Ota selvää, mitä tämä tarkoittaa.

j. Katso video saimaannorpasta ja vastaa:
- Mitkä tekijät ovat kehittäneet saimaannorpasta hieman erilaisen meressä eläviin norppiin verrattuna?
- Mitä asiat uhkaavat saimaannorpan tulevaisuutta?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

L13/C2. Evoluutio Madagaskarilla

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Madagaskar sijaitsee Intian valtameressä noin 640 kilometrin päässä Afrikan itärannikosta. Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari Grönlannin, Uuden-Guinean ja Borneon jälkeen. Madagaskar irtosi Afrikan mantereesta noin 165 miljoonaa vuotta sitten ja Intian mantereesta 85 miljoonaa vuotta myöhemmin.

Lähes kaikki Madagaskarin eläin- ja kasvilajeista ovat kotoperäisiä. Saarelle on kehittynyt erikoistunut puoliapinalajisto, johon kuuluvat muun muassa makit, lorit, indrit ja sormieläimet. Eriskummallisimpia saaren eliöitä ovat ehkä piilottelevat pikkunisäkkäät, tanrekit. Ehkä viitisenkymmentä miljoonaa vuotta sitten yhden tanrekkilajin yksilöitä ajautui ajopuun tai kasvilautan mukana Afrikasta Madagaskarin saarelle. Saarella ei tuolloin ilmeisesti ollut maanisäkkäitä. Tanrekit menestyivät sopeutuen saaren eri elinympäristöihin ja lajiutuivat moniksi lajeiksi. Madagaskarin tanrekit erikoistuivat kukin omaan ekologiseen lokeroonsa ja kehittyivät samantapaisiksi muilla mantereilla elävien eläinten kanssa.

Osa tanrekilajeista muistuttaakin hämmästyttävän paljon päästäistä, opossumia, hiirtä, siiliä tai saukkoa. Nykyään tanrekilajeista kolmisenkymmentä elää Madagaskarilla, mutta Afrikan mantereella niitä elää vain kolme lajia.


a. Mitä tarkoitetaan kotoperäisillä lajeilla?

b. Miksi kotoperäisiä lajeja tavataan yleensä valtamerten saarilla?

c. Tutustu johonkin Madagaskarin eläimistön erikoisuuksiin, esimerkiksi fossaan, indriin tai ai-aihin. Kuvaile tarkastelemasi lajin ulkonäköä, levinneisyyttä ja elintapoja.

d. Minkälaisia eläimiä tanrekit ovat? Miksi tanrekit menestyivät Madagaskarilla?

e. Siilitanreki on yksi esimerkkilaji saaren tanrekilajeista. Sillä on piikit ja se kiertyy palloksi sitä uhattaessa. Se muistuttaa todella paljon tavallista siiliä. Kuvailtu ilmiö tunnetaan nimellä konvergenttinen evoluutio. Mitä se tarkoittaa?

f. Millä nimellä biologiassa kutsutaan ilmiötä, jossa yhdestä kantalajista kehittyy varsin nopeasti useita eri lajeja?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

L13/C3. Kirjoahvenet (YO-tehtävä K-2013)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Itä-Afrikassa sijaitsevassa Malawi-järvessä on noin 400 eri kirjoahvenlajia. Näiden pienten, kirkasväristen kalojen otaksutaan polveutuvan yhteisestä kantamuodosta.

a) Viimeisten 700 000 vuoden aikana Malawi-järven vedenpinta on laskenut välillä pitkiksi
ajoiksi, jolloin järvi on ollut jakaantuneena useiksi pienemmiksi järviksi. Miten tämä on
vaikuttanut kirjoahventen lajiutumiskehitykseen? (3 p.)


b) Monet lajit muistuttavat paljon toisiaan ja eroavat vain värikuvioiltaan. Miten eri lajit säi-
lyvät risteytymättä keskenään? (2 p.)


c) Miten voidaan selvittää, että kahden eri populaation kalat kuuluvat eri lajeihin? (1 p.)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen