Arvoperspektiivi tarkoittaa, että henkilöiden koko kertoo heidän sosiaalisesta, poliittisesta tai uskonnollisesta asemastaan.
Arvoperspektiivi oli käytössä Egyptin taiteessa, mutta myös Bysantin ja keskiajan kuvataiteessa. Toisaalta arvoperspektiiviä käytetään yhä esimerkiksi elokuvamainoksissa: pääosan esittäjät saatetaan kuvata muita isommassa koossa. Sama ilmiö toistuu myös iltapäivälehtien lööppi-julisteissa, joissa "tärkeimmät" uutiset saavat isomman pinta-alan kuin vähemmän tärkeät.
 

(kuvalähteet: https://www.amazon.com/Posters-USA-Episode-Poster-GLOSSY/dp/B0777SQBV7, https://yle.fi/uutiset/3-5497308)


Keskiajalla käytettiin päällekkäisyyttä ja kronologista perspektiiviä.



Renessanssiajalla kehitettiin keskeisperspektiivi.
Se kattaa yhden, kahden ja kolmen pakopisteen perspektiivit.

 
Camera obscura eli pimeä huone.

Seinällä olevasta pyöreästä aukosta heijastuu maisema vastapäiselle seinälle ylösalaisin.
Tätä käytettiin, jotta kuvista saataisiin pesrspektiivisesti todenmukaisia.
Siitä kehittyi kamera ja se vaikutti koko nykyiseen kuvaliseen kulttuuriin..! Tärkeä juttu siis :-)



Yhden katoamispisteen perspektiivi


https://fi.pinterest.com/pin/573927546237617242/



Leonardo da Vinci: Viimeinen ehtoollinen tai Pyhä ehtoollinen 1498.
Tilailluusio on tehty yhden katoamispisteen perspektiivin avulla.



Kahden katoamispisteen perspektiivi

Kun teoksessa kuvataan saman kohteen kahta eri puolta, on käytettävä kahden pakopisteen perspektiiviä.
Tällöin kohteen kumpikin puoli on katsojaan nähden eri kulmassa ja kummallakin on oma pakopisteensä.







Ferdinand Von Wright, Talvimaisema auringonlaskun aikaan, 1867.
Tämä teos hyödyntää kahden pakopisteen perspektiiviä, sillä rakennus on kuvattu viistosti.


Tärkeää huomattavaa 1 ja kahden katoamispisteen töissä:
- Horisontin korkeus määrittää katseen korkeuden.
Jos horisontti on kuva-alalla korkealla -> katselukulma on yläviisto. Jos horisontti on matalalla -> katselemme näkymää alaviistosta.
- Katsontasuunnasta loittonevat linjat näyttävät kohtaavan toisensa katoamispisteissä - ne siis voivat olla vinoja. Pystysuorat linjat sen sijaan pysyvät pystysuorina, olivatpa ne missä kohtaa kuva-alalla vain. Esim lyhtypylväät, aidantolpat, ikkunanpielet...
- Horisonttilinjat tai katoamispisteiden ei tarvitse olla kuva-alalla. Ne voivat olla siis paperin ulkopuolellakin! Näin on yleensä etenkin kahden pakopisteen perspektiivissä, eli kulmittaisessa näkymässä.

________________________________________________________________________________

Katoamispisteet ovat ylhäällä ja siksi katselukulma tuntuu olevan ylhäällä.


Kolmen katoamispisteen perspektiivi

Pakopisteitä voi olla maalauksessa myös kolme. Kolmen pakopisteen perspektiivissä kuvataso sijaitsee katsojaan nähden kaltevasti, joko horisontin ylä- tai alapuolella. Tällöin tarvitaan kolmas pakopiste pystysuoria linjoja varten. Kohteen ollessa horisonttilinjan yläpuolella, sen sivut suuntautuvat kohteen yläpuolella olevaan pisteeseen. Tätä kutsutaan sammakkoperspektiiviksi.



Lintuperspektiivi on kuvattu korkeasta näköpisteestä, jolloin katsoja näkee taulun aiheen horisonttilinjan tasolta ylhäältä alaspäin. Tällä tavoin kuvattuna mahtipontinenkin aihe voi näyttää pieneltä.

Ota huomioon, että pakopisteet voivat olla reilustikin paperisi ulkopuolella. Voit kiinnittää paperin pöytään teipillä ja laittaa myös pöytään teipin, johon merkitset pakopisteet. Mitä lähempänä paperia tai sen keskustaa pakopisteen ovat, sitä "jyrkempi" kuva on.