Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemisen ohjelma

Oppilaiden suojaaminen kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta Metsäkylän Yhtenäiskoulussa

1. Kiusaamisen ja väkivallan määrittely

Koulukiusaaminen on tapahtumasarja, jossa yksi tai useampi henkilö alista psyykkisesti tai fyysisesti, suoraan tai epäsuoraan, toista henkilöä toistuvasti.

Kiusaaminen on sitä, kun
  • yhdelle ja samalle henkilölle aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä
  • pahaa mieltä aiheuttavat joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua.
Kiusaaminen voi olla fyysistä, henkistä tai niin sanottua hiljaista kiusaamista. Kiusaaminen voi tapahtua myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai puhelimen sovelluksilla.

Kiusaaminen voi saada monia muotoja, se voi olla esimerkiksi:
  • nimittelyä, pilkkaamista, toiselle nauramista
  • tönimistä, tuuppimista, lyömistä, potkimista
  • ulkopuolelle jättämistä, syrjimistä
  • ilkeiden lappujen lähettämistä
  • ilkeiden juttujen, juorujen tai valheiden levittämistä
  • toisen tavaroiden ottamista, hävittämistä, piilottamista tai rikkomista
  • Internetissä tapahtuvaa loukkaamista, esim. toisen kuvien laittamista nettiin ilman lupaa
  • ilkeiden tai uhkaavien tekstiviestien, Whatsapp-viestien tai sähköpostien lähettämistä
  • kiusaamista sosiaalisessa mediassa
2. Häirinnän määrittely

Häirinnän ei tarvitse olla jatkuvaa eikä se välttämättä kohdistu heikompaan. Häirintä voidaan määritellä toiminnaksi, joka ei ole kiusaamista eikä väkivaltaa, jolloin se on toiseen henkilöön kohdistuvaa häirintää.

3. Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisy

Kouluun luodaan kiusaamista ja väkivaltaista käyttäytymistä vastustava asenne. Tähän asenteeseen voidaan vaikuttaa oppilashuollon yhteisöllisin toimenpitein. Jokainen ryhmän jäsen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kiusaamiseen omassa ympäristössään.

Tärkeää on saada koko luokka toimimaan kiusaamista vastaan ja saada kiusaamisen hiljaiset hyväksyjät kiusatun puolustajiksi. Kiusatun puolustaminen voi olla myös tuen antamista kiusatulle sanomalla hänelle jotain mukavaa, ottamalla hänet mukaan esim. ryhmätöissä tai kehottamalla kiusaajia lopettamaan.

Kun oppilas näkee kiusaamista, hän kertoo siitä aikuiselle sekä kotona että koulussa. Kiusaamisesta voi kertoa vanhemmille, opettajalle, rehtorille, tukioppilaille, koulunkäynnin ohjaajalle, oppilashuollon henkilökunnalle.

Luokanopettaja tai -ohjaaja on avainasemassa luodessaan luokkahenkeä, joka ehkäisee kiusaamista. Luokanopettajan tai -ohjaajan johdolla luokka laatii yhdessä luokan säännöt.

Opetushenkilökunta tarkkailee luokkien sosiaalisia suhteita päivittäisessä koulutyössä. Ainakin kerran lukuvuodessa tilannetta kartoitetaan kyselylomakkeella. Ensimmäisen, neljännen ja seitsemännen luokan oppilaille pidetään KiVa-tunteja, jossa kiusaamista käsitellään. Aihetta voidaan tarpeen mukaan käsitellä muillakin luokkatasoilla ja eri oppiaineissa.

Erityisoppilaiden integrointi opettaa erilaisuuden hyväksymistä ja vaihtelevat työskentelyryhmät auttavat tutustumaan moniin kavereihin.

Muita koulussa huomioitavia asioita:
  • Opettajan on mentävä ajoissa tunneille, jotta tilaisuuksia kiusaamiseen ehkäistään.
  • Opettajan on syytä selvittää oppilaan runsaiden tai yllättävien toistuvien poissaolojen syitä. Taustalla saattaa olla kiusaamista.
  • Koulun turvallinen ja kannustava ilmapiiri kaikille oppilaille
  • Selkeät rajat ja koko kouluyhteisön sitoutuminen kiusaamisen vähentämiseen
  • Välituntivalvonta
  • Kyselyt, luokkien ilmapiirikartoitukset
  • Kummioppilaiden toiminta 1.-2.-luokan oppilaille
  • Rohkaistaan oppilaita ja vanhempia kertomaan kiusaamisesta
  • Tiedetään, miten kiusaamistilanteissa toimitaan ja että kiusaamista ei hyväksytä (nollatoleranssi)
Oppilas- ja opiskeluhuollon lainsäädännössä painotetaan yhteisöllisiä tavoitteita koko koulun tasolle. Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisy on yhteisöllisen oppilashuoltotyön tehtävä Metsäkylän Yhtenäiskoulussa.

4. Miten voi tunnistaa kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan?

Koulun henkilökunta:
Kiusatuksi joutuminen voi näkyä monenlaisina merkkeinä tai oireina. Esimerkiksi koulussa oppilas viettää välitunnit toistuvasti yksin tai hän on haluton lähtemään ollenkaan välitunnille. Hän saattaa myös koulupäivän jälkeen jäädä koulun alueelle viivyttelemään lähtemättä heti kotimatkalle. Oppilaan poissaolot koulusta saattavat lisääntyä tai hän vaikuttaa ahdistuneelta tai surumieliseltä. Koulumenestys saattaa äkillisesti romahtaa ilman selvää syytä. Kiusaamisesta voi kertoa myös se, että luokkatoverit esimerkiksi nauravat toistuvasti oppilaan vastauksille tai eivät valitse häntä ryhmätöihin tai joukkueisiin. Kiusaamiseen pitää puuttua myös tilanteissa, joissa kiusattu itse vähättelee asiaa tai sanoo, ettei se häntä haittaa.

Huoltajat:
Kotona näkyviä merkkejä voivat olla lapsen ahdistuneisuus ja alakuloisuus, univaikeudet tai psykosomaattiset oireet kuten päänsärky tai vatsakipu. Nuori voi osoittaa yllättäen, ettei halua mennä kouluun, tai hän alkaa kulkea sinne uutta reittiä tai haluaa koulumatkalle mukaan saattajan. Myös se, ettei nuori puhu kavereista eikä tuo heitä kotiin, saattaa kertoa kiusaamisesta. Nuoresta huolissaan olevan vanhemman pitää - sen lisäksi, että keskustelee nuoren kanssa – ottaa aina yhteyttä kouluun.

5. Ohjeita opetushenkilökunnalle kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan ilmetessä:
  • Jos ilmoitus kiusaamisesta tulee koulun henkilökunnalle >> yhteys kiusatun/kiusaajan luokanopettajaa tai -ohjaajaan
  • luokanopettaja/ohjaaja selvittää/hoitaa aina ensin itse kiusaamisen taustat ja arvioi onko kyseessä toistuva kiusaaminen. >> Jos tilanne ei ratkea luokanopettajan/ohjaajaan toimin, ottaa hän yhteyden Kiva-tiimiin
  • KiVa-tiimi ottaa kiusaamistapauksen selvitettäväkseen Kiva-käytänteen mukaan. Jokainen opettaja voi tutustua Kiva-kansioon, jossa on systemaattinen ohjeistus ja kiusaamisen selvittelyn etenemisen vaiheet. 
6. Kiusaamisen käsittelyn menetelmiä

KiVa-koulu KiVa-koulukäsittelyn eteneminen
1) Keskustelut; KiVa-tiimi keskustelee kiusaamisen osapuolien kanssa yhdessä ja erikseen tarvittaessa useamman kerran. Keskusteluissa tehdään sopimuksia kiusaamisen loppumiseksi, ja niiden noudattamista seurataan. Jokaisesta tapaamisesta ja keskustelusta tehdään kirjalliset muistiinpanot. KiVa-tiimi on jo prosessin alkuvaiheessa yhteydessä kiusaamistapauksen osapuolten huoltajiin.

2) Seuranta; Kiva-tiimi ja luokanvalvoja hoitavat seurannan keskustelemalla kiusatun ja kiusaajien kanssa tapauskohtaisesti yhdessä ja/tai erikseen ja varmistaa, että kiusaaminen on loppunut.

3) Jos kiusaaminen kuitenkin jatkuu; KiVa-tiimi ottaa asian uudelleen käsittelyynsä. Tiimin kokoontumisiin voidaan pyytää rehtori paikalle. Tarvittaessa huoltajat kutsutaan mukaan. Mikäli ilmenee, että kiusaaminen kaikesta edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta jatkuu, toimitaan seuraavasti:
  • Informoidaan luokanvalvojaa / KiVa-tiimiä
  • Informoidaan rehtoria, joka ottaa tarvittaessa asian esiin OH:ssa.
  • Kiusaajat puhutetaan yhdessä KiVa-tiimin ja rehtorin kanssa
  • Informoidaan huoltajia
  • Tarvittaessa sovitaan koululle palaveri asianosaisten ja huoltajien kesken
  • Tarvittaessa tehdään rikosilmoitus/tutkintapyyntö poliisille 
Verso, eli vertaissovittelu
Koulussa on käytössä Verso-sovittelu. Verso on vertaissovittelua, jossa isommat oppilaat sovittelevat pienempien oppilaiden mielipahatilanteita. Sovittelijoita on luokilta 59. Versosovittelijat ovat saaneet koulutuksen sovittelijoiksi. Heitä ohjaavat opettajat. Versosovitteluista laaditaan muistioita, joita sovittelijat seuraavat.

Tukioppilastoiminta on peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Tukioppilaat Metsäkylän Yhtenäiskoulussa koulutetaan yhdeksännen luokan oppilaista. Tukioppilaaksi haetaan, kun oppilaat valitsevat yhden tunnin koulun oman valinnaisen yhdeksännen vuosiluokan aikana. Tukioppilastoiminta on vertaistukea: nuoret tukevat toisiaan keskustelemalla ja järjestämällä yhteistä toimintaa.

Rehtori voi sovitella oppilaiden välisiä ristiriitatilanteita tarpeen mukaan opettajien tai oppilashuollon henkilökunnan aloitteesta.

7. Käyttäytymisen kasvatusportaat

Metsäkylän Yhtenäiskoulussa  Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemisen suunnitelmista ja niiden toteutuksesta huolimatta, voidaan kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa ehkäistä tai rajoittaa myös kasvatuksen portailla.

7.1. Opettajan ohjauskeskustelu
  • Opettaja tai ohjaaja huomaa rikkeen/ei toivotun käytöksen ja puhuttaa oppilaan tilanteesta.
  • Opettaja merkitsee asian oppilaan Wilman tuntimerkintöjen kohdalle. Jos kyse on välituntikäytöksestä, merkitään ohjauskeskustelu välituntimerkinnäksi.
  • (ei laiteta merkintää ainakaan aina)
7.2. Käytöskoulu 
  • Rikkeen/ei toivotun käytöksen toistuessa, opettaja tai ohjaaja lähettää luokanvalvojalle asiasta viestin. 
  • Luokanvalvoja pitää oppilaalle käytöskoulun kouluaikana. 
  • Luokanvalvoja merkitsee Wilmaan pidetyn käytöskoulun  >> tuntimerkintä
7.3. Seuraavat portaat ovat rinnakkaisia:
A. Kasvatuskeskustelu 
  • Kun käytöskoulua on jo kaksi kertaa pidetty ja ei toivottu käytös jatkuu tai jos rike on vakavampi.
  • Opettaja tai ohjaaja tekee kasvatuskeskustelulähetteen. 
  • Kasvatuskeskusteluopettaja pitää kasvatuskeskustelun. 
  • Soitetaan kotiin ja täytetään kasvatuskeskustelulomake. 
  • Kasvatuskeskustelun pitäjä merkitsee Wilmaan. 
B. Rehtorin puhuttelu
  • Kun kasvatuskeskustelu on määrätty toistuvasti tai rikkeen laatu edellyttää.
C. Jälki-istunto
  • Määrätään vakavammissa rikkeissä tai jos edeltävät kasvatustoimet eivät ole riittäneet. 
  • Opettajille jälki-istunnon valvontavuorot ovat listan mukaan.  
7.4. Koulupäivän keskeytys

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

7.5. Oppilaan ja huoltajan yhteistyön palaveri

Kutsutaan oppilas huoltajineen koululle keskustelemaan oppilaan toistuvista opetukseen tai kasvatukseen liittyvistä ongelmista. Palaveriin kutsutaan luokanvalvoja aina, mutta voi olla joku aineenopettaja, erityisopettaja tai tarpeen vaatiessa apulaisrehtori tai rehtori. Yksin opettajan ei kannata ko palaveria järjestää.

Palaveri etenee seuraavasti:
  • todetaan tilanne
  • oppilas nimeää itselleen tavoitteita asian/käytöksen ongelman korjaamiseksi.
  • Seurantapalaveri pidetään tarpeen mukaan. Seurantapalavereita voi olla tämän jälkeenkin useita tai yksi.
  • Jos tilanne ei ole muuttunut tavoitteelliseen suuntaan, tiivistetään yhteisten tapaamisten aikataulua ja tavoitteen asettelua
7.6. Oppilaan työpäivien lyhentäminen

Mikäli oppilaan käyttäytyminen tai opiskelu ei edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen muutu toivottuun suuntaan, voidaan oppilaan koulupäivää lyhentää. Siirrytään Perusopetuslain 18§:n 3.momentin mukaisiin toimenpiteisiin, ts oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin perusopetuslaissa ja sen nojalla säädetään.

7.7. Kirjallinen varoitus

Mikäli oppilaan käyttäytyminen ei parane aikaisempien toimenpiteiden vuoksi, rehtori voi antaa oppilaalle kirjallisen varoituksen. Ennen oppilaalle annettavaa kirjallista varoitusta ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

7.8. Määräaikainen erottaminen

Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.

8. Mitä kiusaamisesta häirinnästä tai väkivallasta voi seurata?

Jatkuvan uhan alla elävät kiusatut lapset kokevat turvattomuutta ja voivat huonosti: heillä esiintyy mm. masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, itsetuhoisuutta ja koulupoissaoloja enemmän kuin ikätovereillaan. Osalla kiusatuista kokemukset heijastuvat myös myöhempään elämään pitkäkestoisina vaikutuksina, kuten masennuksena, huonona itsetuntoja ja vaikeutena luottaa muihin ihmisiin. Näiltä negatiivisilta vaikutuksilta voi suojata vastavuoroinen ystävyyssuhde tai jokin vertaisryhmä koulussa tai sen ulkopuolella, jossa lapsi voi kokea hyväksyntää.

Sekä kiusatun että kiusaajan kannalta on kuitenkin tärkeää, että kiusaaminen lopetetaan. Kiusatuksi joutumisen tiedetään olevan erittäin pysyvää vuodesta toiseen, ellei tilanteeseen puututa.

Kiusaaminen on riski myös kiusaajalle. Jos kiusaaja saa jatkaa kiusaamista ilman, että siihen puututaan, on hänellä riski kasvaa aikuiseksi, joka on taipuvainen aggressiiviseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Lapset ja nuoret eivät välttämättä ”kasva eroon” kiusaamisesta.

Kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää myös muiden oppilaiden kannalta. Koulussa tapahtuva kiusaaminen vaikuttaa moniin muihinkin oppilaisiin ja heidän hyvinvointiinsa.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä