Tarinat

”Joskus maahanmuuttajille suomen kielen puhuminen on stressaavaa”

teksti: Ulla Koukkari-Anttonen

”Joskus maahanmuuttajille suomen kielen puhuminen on stressaavaa”

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa kokeiltiin syksyllä 2017 hieman erilaista tapaa tukea maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Heillä oli mahdollisuus saada mentori koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja-, sosiaali- ja terveysalan tai nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaopiskelijoista. Mentoreille järjestettiin kahden päivän mittainen valmennus sekä alku-, väli- ja lopputapaaminen mentoritavan kanssa. Itse mentorointiprosessi kesti muutaman kuukauden.

Abbas on 19-vuotias nuori mies Afganistanista. Hän opiskeli syksyllä 2017 perusopetuksen ryhmässä, mutta jatkaa nyt opintojaan lukiossa. Hän lähti mukaan mentorointiin, koska halusi tutustua enemmän ihmisten kanssa sekä päästä mu-kaan yhteiskuntaan. Odotuksissa oli oppia suomea lisää keskustelemalla toisen nuoren kanssa.

Uuden ihmisen kanssa on aina vähän vaikea aluksi tietää, mistä asioista voi keskustella. Oman mentorinsa kanssa Abbas keskusteli ihan tavallisista arkipäivän asioista, kuten koulusta.

Kaikki viestintä mentorin kanssa käytiin suomeksi ja pääasiassa WhatsApp-viestien välityksellä. Tämä osoittautui parhaaksi ratkaisuksi, koska sekä Abbas että mentori olivat kiireisiä. Kerran viikossa kuitenkin viestiteltiin. Tämä sopi Abba-sille, mutta hän ymmärtää, että kaikki eivät tykkää vain viestien kirjoittamisesta.

He yrittivät myös tavata mentorin kanssa, mutta aikataulut menivät aina ristiin.

Kielellisiä ongelmia ei mentoroinnissa juuri ollut. Abbas kertoo, että hänen men-torinsa osasi kirjoittaa selkeästi ja hänen oli helppo ymmärtää. Yhdessä tekemi-nen olisi ollut hyvä juttu, ja sitä Abbas jäi omassa mentoriprosessissa kaipaamaan.

Abbas on siitä onnekas, ettei mentori ollut hänen ensimmäinen suomalaiskontaktinsa. Hänellä on useita suomalaisia kavereita. Mentoriltaan hän sai tietää esi-merkiksi suomalaisista syntymäpäivistä ja siitä, mitä sankarille voi ostaa lahjaksi ja miten eri-ikäiset synttäreitä juhlivat. Lisäksi hän sai vastauksia arjen kysymyksiin.

Mitä sitten mentori voi oppia tällaisesta? Abbas toivoo, että hänen mentorinsa oppi ymmärtämään ainakin sen, että kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlai-sia, vaikka kieli ja kulttuuri olisivatkin erilaisia. Tuleville mentoreille hän haluaa sanoa, että joskus maahanmuuttajille suomen kielen puhuminen voi olla stressaavaa. Siksi olisi hyvä, että mentori aktiivisesti alkaisi jutella ja keksisi jutunaiheita eikä odottaisi maahanmuuttajan aloitetta.

Mentorointihankkeeseen Abbasilla on hyviä kehittämisideoita. Hän ehdottaa, että pari ensimmäistä kertaa osallistujat vain tutustuisivat ja tekisivät jotain yhdessä, esimerkiksi pelaisivat pelejä. Silloin jää särkyisi ja itse mentorointi olisi helpompi aloittaa. Mentoriparit voisi jakaa vasta sen jälkeen, kun on jo tutustuttu.

Sekä mentorilla että mentoroitavalla pitää olla kiinnostusta ja motivaatiota mento-rointiin, muuten kontakti varmasti katkeaa nopeasti. Joillekin hänen ystävilleen kävi niin, että mentori lopetti alun jälkeen. Alussa on hyvä sopia, miten mentoroinnissa toimitaan. Molemmilla on kuitenkin oma opiskelu ja elämä, joten yhtei-set säännöt ovat tärkeitä.

"Mentorin avulla sopeutuminen Suomeen on helpompaa”

teksti: Ulla Koukkari-Anttonen 

"Mentorin avulla sopeutuminen Suomeen on helpompaa”

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa kokeiltiin syksyllä 2017 hieman erilaista tapaa tukea maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Heillä oli mahdollisuus saada mentori koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja-, sosiaali- ja terveysalan tai nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaopiskelijoista. Mentoreille järjestettiin kahden päivän mittainen valmennus sekä alku-, väli- ja lopputapaaminen mentoritavan kanssa. Itse mentorointiprosessi kesti muutaman kuukauden.

Thaimaalainen 49-vuotias Intawaa on opiskellut ja toiminut aiemmin kirjanpitä-jänä kotimaassaan. Nyt Suomessa hän opiskelee lähihoitajaksi. Intawaa halusi tutustua suomalaisiin ja siksi hän lähti mukaan mentoroitavaksi. Lisäksi hän halusi puhua ja lähettää viestejä suomeksi kehittääkseen kielitaitoaan ja erityisesti ammattisanastoaan, johon hän koki tarvitsevansa apua. Mentorilta hän halusi kysyä neuvoja myös työharjoitteluasioihin.

 Mentori = turvallinen tuki ja arkikaveri

Mentorilleen Intawaalla oli ennakkoon pari toivetta: että tämä jaksaisi kärsivälli-sesti kuunnella hänen suomeaan ja pystyisi ymmärtämään hänen tilannettaan. Mentoroinnin alkaminen jännitti jonkin verran, sillä ennen prosessin alku hän ei tiennyt, kuka ja millainen henkilö mentoriksi on tulossa. Hän kuitenkin luotti, että mentoriksi valikoituu hyvä tyyppi.

 Kommunikointi mentorin kanssa ei tuntunut vaikealta. Intawaan mentori vastasi aina heti, kun hän kysyi jotain. Hän osasi puhua hitaasti ja tarvittaessa toistaa asian uudestaan. Keskustelut ja kirjallinen viestintä käytiin suomeksi, vaikka he molemmat osasivat myös englantia ja Intawaa käyttää englantia kotikielenään. Intawaan toinen kotimaa on nyt Suomi, ja siksi hänen täytyy käyttää myös sen kieltä. 

Aluksi Intawaa pelkäsi häiritsevänsä mentoria ja tämän yksityiselämää, kun hän lähetti viestejä. He kuitenkin keskustelivat asiasta eikä mentori kokenut tulevansa häirityksi, vaan päinvastoin kehotti kysymään tarpeen tullen. Puheeksi ottamalla ennakkokäsitys siis poistui eikä mentoroitavan pelättyä ongelmaa edes ollut olemassa.

Intawaan mielestä mentorointiprosessi on hyvä, varsinkin jos maahanmuuttajalla ei ole suomalaisia kontakteja. Mentori auttoi Intawaa myös konkreettisesti. ”Mentori vastasi kysymyksiini ja neuvoi monissa asioissa. Kouluasioiden lisäksi keskustelimme tavallisista elämän asioista ja perheestä. Mentorilla oli hyvä asenne ja hän ymmärsi maahanmuuttajaa”, Intawaa kertoi.

Intawaa arvelee, että mentori oppi prosessin aikana, miten maahanmuuttajan kanssa voi keskustella – sekä thaimaalaisia tapoja. Normaalisti Intawaa on ujo eikä kovin puhelias, mutta mentorin kanssa oli helppo keskustella ja keskustelut olivat laadukkaita. Mentori tuntui hänestä läheiseltä, ja siksi tältä oli helppo kysyä asioita. He olivat yhteydessä lähinnä Whatsappilla ja sähköpostitse. Lisäksi he tapasivat muutaman kerran koulussa ja silloin keskustelut olivat varsin pitkiä. He olivat yhteydessä prosessin alussa viikoittain ja lopulta noin joka toinen viikkoa. Edelleenkin Intawaa ja mentori ovat yhteydessä toistensa kanssa, vaikka varsi-nainen mentorointiprosessi on päättynyt.

Maahanmuuttajaopiskelijat, rohkeasti mukaan vain! 

Tuleville mentoreille ja mentoroitaville Intawaan viesti on, että tämä on hyvä ja hyödyllinen kokemus. Joskus maahanmuuttajan on vaikea tietää, mitkä asiat suomalaisessa kulttuurissa ovat oikein ja mitkä väärin, mutta mentorilta niistä voi kysyä. Mentori tietää myös salassapitovelvollisuutensa, joten keskustelut ovat luottamuksellisia.

”Mentorin avulla sopeutuminen uuteen maahan voi olla helpompaa” Intawaa sa-noo. ”Se, että käytännössä saa tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja ihmisiin, on eri asia kuin lukea asioista paperilta. Maahanmuuttajat tuntevat usein yksinäisyyttä, joten mentori voi auttaa siinäkin asiassa.” Tällainen projekti pitäisi Intawaan mielestä ollakin heti uusille maahan tulijoille.

Maahanmuuttajaopiskelijoiden mentori: ”Kokemus toi varmuutta työskentelyyn”

teksti: Ulla Koukkari-Anttonen

Maahanmuuttajaopiskelijoiden mentori: ”Kokemus toi varmuutta työskentelyyn”

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa järjestettiin lukuvuoden 2017-2018 aikana koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaopiskelijoille, sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaopiskelijoille erilainen tapa oppia ohjaamista ja monikulttuurisuutta. He toimivat maahanmuuttajaopiskelijoiden mentoreina osana Maahanmuuttajan mentorointi toisella asteella -hankkeen toimintamallia. Malliin sisältyi kaksipäiväinen valmennus mentoroinnista ja monikulttuurisuudesta sekä itse mentorointiprosessi, joka kesti muutaman kuukauden. 

20-vuotias Tomi on käynyt lukion ja opiskelee parhaillaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan perustutkintoa. Samalla hän myös tekee Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogin ensimmäisen vuoden opintoja. Työssäoppimispaikkana on ollut Valkeakoskella Sorrilan koulu. Samalla paikkakunnalla järjestettiin yhdessä paikallisten maahanmuuttajien, nuorisotoimen ja seurakunnan kanssa projekti, jonka ideana oli tutustuttaa paikalliset maahanmuuttajat paikkakuntaan ja toisiinsa elokuvan teon merkeissä. 

”Pidin hirveästi tuosta projektista, jossa olin mukana. Siksi halusin osallistua myös tähän maahanmuuttajan mentorointiin, koska aiempi kokemus maahanmuuttajien parissa tehtävästä työstä oli niin mukava.”
 Tomi perustelee mentoriksi ryhtymistään. ”Odotin, että puhuminen ja yhteisen kielen löytäminen olisi vaikeampaa, kuin mitä se oikeasti olikaan. Toivoin, että saan uuden juttelukumppanin ja saan tietää enemmän, minkälaista on olla maahanmuuttaja Suomessa.” 

Miten puhuminen sujui? 

Pienenä pelkona Tomilla oli vain se, kuinka puhuminen sujuu ja muistaako hän pitää yhteyttä. Itse mentorointityö ei jännittänyt, mutta hieman se, ketä hän tulee mentoroimaan. Kaksi-päiväisessä valmennuksessa Tomi oppi enemmän monikulttuurisuudesta ja mitä kaikkea se oikeastaan sisältää. Mentorointi käsitteenä tuli myös enemmän tutuksi.

Kontaktin saaminen omaan mentoroitavaan ei ollut vaikeaa. WhatsAppin kautta he keskustelivat joka viikko. Tomi tutustui mentoroitavan taustoihin ja siihen, miten hänen sopeutumis-prosessinsa Suomessa on mennyt. Mentoroitavalle oli vaikeaa ymmärtää joitakin suomalaisia murresanoja ja lyhenteitä, joten Tomi joutui välillä ihan tosissaan miettimään, miten asian voisi sanoa ymmärrettävämmin. Välillä auttoi, kun puhui kirjakielisemmin. 

Keskustelua, kontaktointia ja kuulumisia

Prosessia Tomi kuvailee antoisaksi ja sopivan pituiseksi. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijoiden mentorointi kesti noin kolme kuukautta. Tukea hän sai toisilta mentoreilta ja ohjaavilta opettajilta. 

”Pystyin antamaan hänelle vahvuutta ja itsevarmuutta suomen kieleen.” Tomi toteaa kysyttäessä, mitä mentoroitava hänen mielestään tästä prosessista sai. Itse hän puolestaan oppi mentoroitavan kulttuurista ja sai tietää, millaista on olla maahanmuuttaja. 

Tomin mielestä mentorointi sopii hyvin nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijoille. 

”Mentorointi sopii oikein hyvin koulutukseen, koska tällä alalla varmasti tulee vastaan tilanteita, joissa ollaan tekemisissä maahanmuuttajien kanssa. Minun on helpompi tästä lähtien toimia ulkomaalaistaustaisten kanssa.” Tomi toteaa. 

”Tulevaisuudessa voin hyödyntää uutta osaamistani työelämässä. Tiedän, mistä keskustella maahanmuuttajien kanssa sekä miten ja millä tavalla puhua heidän kanssaan. Voin myös ha-keutua maahanmuuttajatyöhön, kun minulla on varmuutta heidän kanssaan työskentelemiseen.”  

Mukaan vaan mentoroimaan! 

Tuleville mentoreille Tomi haluaa kertoa, että yhteyttä on helppo pitää WhatsAppilla, mutta hän suosittelee vahvasti myös kasvokkain tapahtuvia tapaamisia. Siten pääsee paremmin tutustumaan. Hän neuvoo kyselemään kuulumisia, mutta tutustumaan myös pintaa syvemmältä. 

”Keskustelkaa paljon; aina, kun on vähänkin aikaa!” Tomi rohkaisee. ”Mukaan mentoriksi kannattaa lähteä, koska mentorointi oli kivaa, siinä sai uusia tuttavia ja hyvää kokemusta tulevaisuutta varten!”

Oppilaitosyhteistyöllä maahanmuuttajamentoriprosessiin

Oppilaitosyhteistyöllä maahanmuuttajamentoriprosessiin

27.8.2018 8:00
Ulla Koukkari-Anttonen

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa, Karstulan Evankelisessa Opistossa ja Jyväskylän palvelualan opistossa kokeiltiin syksyllä 2017 hieman erilaista tapaa tukea maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Heillä oli mahdollisuus saada mentori koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja-, sosiaali- ja terveysalan tai nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaopiskeli-joista. 

Mentoreille järjestettiin kahden päivän mittainen valmennus sekä alku-, väli- ja lopputapaaminen mentoritavan kanssa. Itse mentorointiprosessi kesti muutaman kuukauden.

”Halusin paljon tietoa Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista” 

17-vuotias nuori nainen, Hasina, on kotoisin Afganistanista, jossa hän opiskeli peruskoulussa. Suomessa Kyyjärvellä hän jatkoi perusopetuksessa 8. ja 9. luokan ajan. Nyt hän opiskelee Karstulan Evankelisella Opistolla hoiva-avustajalinjalla. 

Hasinan mentori Gradiassa, Jyväskylässä. Mentoroinnin odotuksista hän kertoo, että halusi paljon tietoa Suomesta ja sen kulttuurista. Lisäksi hän toivoi itselleen uutta ystävää ja mahdollisuutta oppia lisää suomen kieltä. Ennakkoon mentorointi myös jännitti, koska onhan mentori aivan uusi tuttavuus.

Mentoroinnin haasteeksi tuli mentoriparin fyysinen etäisyys. Hasina ei tavannut mentoriaan kertaakaan ja siksi kommunikointi ja tutustuminen tuntuivat välillä vaikealta. Järjestetyissä tapaamisissa he olivat yhteydessä Skypellä, muutoin WhatsAppilla. 

Kaikki viestintä suomen kielellä

Kaikki viestintä mentorin kanssa tapahtui suomeksi, mikä tuntui Hasinasta joskus vaikealta, koska hän kokee, ettei osaa suomea vielä niin hyvin. Google-kääntäjä onneksi auttoi vaikeuksissa. 

Koko mentorointiprosessia Hasina luonnehtii aika hyväksi. Hän oppi lisää kieltä ja sai konkreettista tietoa asiaan, josta kysyi mentorilta. Mentori etsi Hasinan pyynnöstä kielikursseja Jyväskylästä. Lisäksi he tutustuivat viestittelemällä toisiinsa. 

Tuleville mentoreille ja mentoroitaville Hasina haluaa sanoa, että WhatsApp-viestit ovat hyviä yhteydenpidossa. Suomen kielen harjoittelu ja Suomi-tietouden lisääminen ovat hänen mielestään mentoroinnissa tärkeitä asioita. Hasinalle oli tärkeää, että hänen mentorinsa oli samaa sukupuolta kuin hän itse. Hän itse toivoi sitä, ja toive huomioitiin, kun mentoria hänelle valittiin.