≡ Navigointi

Tietoa luennoitsijoista

Luennoitsijoista

arto_salonen_hr.jpg Tavoitteena sivistys, elämän kukoistaminen
ja yhteiskuntaan päin avautuminen


Dosentti Arto O. Salonen

”Arto jättää yleisöönsä aina jäljen, joka ei voi olla vaikuttamatta
herättävästi,
jopa ravistavasti.”

Dosentti Arto O. Salonen on kiinnostunut elämän kukoistamisesta nyt ja tulevaisuudessa. Hänen tutkimustyönsä kohdistuu kestäviin elämäntapoihin ja kulttuuriin siirtymisen kysymyksiin. Hän uskoo ihmisten välisen vuorovaikutuksen tuomaan voimaan, joka auttaa kyseenalaistamaan olevaista. Lisätietoja: www.artosalonen.com

Ainutkertainen ihmisen elämä on määrittelemättömyydessään mittaamatonta. Sen keskiössä on omaksi itseksi tuleminen ja vastuullisen maailmasuhteen omaksuminen. Nykyaika uhkaa kuitenkin pirstaloittaa elämäämme näköalattomaksi mitättömyydeksi. Vieraannumme itsestämme ja toisistamme. Tarvitsemme toisiamme, sillä jokaisen ihmisen todellisuuden tulkinta on epätäydellinen. Oman elämän tekijäksi tuleminen alkaa siihen havahtumisesta, mitä oikeasti tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän hyvän elämän elämiseksi.

Nykyajan ihmisiltä edellytettävä sivistys on välttämätöntä ankkuroida sen varaan, mikä on hyvän elämän kannalta luovuttamatonta. Vastaansanomattomasti totta on, että ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa, ja ilman elinvoimaista ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa. Oman elämän liittäminen arkisilla valinnoilla osaksi itseä suurempaa kokonaisuutta voi kannatella elämää lisäämällä merkityksellisyyden kokemuksia. On myös kehitettävä tähän hetkeen liittyvän kokemuksen täyteyttä.

***********************************************************************************************************************

tahka_tiina_96px.jpg
Opetusneuvos Tiina Tähkä,
Opetushallitus

Uudet perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016.
Parhaillaan kirjoitetaan perusopetuksen paikallisia opetussuunnitelmia.
Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelu on vielä kesken ja etenee vauhdikkaasti.
Niin perusopetuksen kuin lukion perusteet muuttuvat nykyisistä. Mitkä ovat oleellisimmat muutokset?
Millä tavoin tulevat muutokset suuntaavat opetuksen kehittämistä? Millä tavoin opetus muuttuu?

***********************************************************************************************************************

PHarjunpää.jpg
Päivi Harjunpää,
observatorion päällikkö,
Helsingin observatorio







Tuon terveiset Helsingin observatoriolta. Helsingin yliopistomuseoon kuuluva tähtitieteen yleisökeskus toimii vuonna 1834 valmistuneessa C.L. Engelin suunnittelemassa observatoriorakennuksessa.

Aamupäivät tiistaista perjantaihin olemme varanneet kokonaan koululaisryhmien vierailuille. Vierailulla tutustutaan tähtitieteen kiehtovaan maailmaan Aurinkokuntasalissa ja Tähtisalissa, joissa saa käsityksen Aurinkokunnan ja maailmankaikkeuden rakenteesta sekä oman tähtitaivaamme ilmiöistä mm. kokeilemalla itse planeettana olemista tähteä ympäröivässä planeettakunnassa. Planetaariossa taas tutustutaan vapaasti keskustellen oppaamme johdolla kotipihan tähtitaivaaseen. Vierailulla pääsee myös kurkistamaan tähtitieteen ja talon historiaan vanhoine havaintolaitteineen ja tähtitorneineen.

Valo on korvaamaton viestintuoja maailmankaikkeutemme saloja selvitettäessä. Monipuolisen kuvan ympäristöstämme saamme hyödyntäen kaikkia sähkömagneettisen säteilyn spektrin aallonpituusalueita.

Toiminnastamme lisätietoja: www.observatorio.fi.

*********************************************************************************************************************

rsz_pasi__vahimaa.jpg

Pasi Vahimaa toimii Itä-Suomen yliopistossa teoreettisen optiikan professorina
ja Fotoniikan instituutin johtajana. Hänellä on 20 vuoden kokemus valosta ja
siihen liittyvästä tutkimuksesta sekä yliopistossa että teollisuudessa.
Hän on myös YK:n kansainvälisen valon vuoden Suomen kansallisen komitean
puheenjohtaja. Hän pitää fotoniikan alalla kansainvälisyyttä kaikkein suurimpana
voimavarana.

”Ei ole olemassa suomalaista fotoniikkaa – kaikki fotoniikka on kansainvälistä.”

YK on julistanut vuoden 2015 kansainväliseksi valon vuodeksi. Vuoden tarkoituksena on tuoda esiin valon merkitystä meidän elämässämme. Valon merkitys onkin hyvin moninainen lähtien siitä, että näkö on tärkein aisteistamme. Tai jos menemme vielä syvemmälle: valo mahdollistaa kasvien yhteyttämisen, joka mahdollistaa meidän ihmisten elämän täällä maan päällä. Prosessi, jota tiede ei osaa vielä jäljitellä – kasvit ovat meitä tässä vielä paljon edellä.

Fotoniikka tarkoittaa kaikkea valoon liittyvää tutkimusta. Lähtien valon tuottamisesta, ja mennen valon muokkaamisen kautta valon havaitsemiseen. Ja lisäksi käsittäen lukuisat valoa hyödyntävät sovellukset huoneiden valaisemisesta optisia kuituja hyödyntävään tietoliikenteeseen. Unohtamatta myöskään valoa taiteen ja yhteiskunnan kannalta hyvin merkittävänä osana.

Toisinaan fotoniikkaa ajatellaan osana fysiikkaa – onhan valoon liittyvät asiat selkeimmin oppikirjoissa juuri fysiikan osiossa yhdessä muun aaltoliikkeen kanssa. Tämä lähestyminen on kuitenkin varsin suppea. Ja aiemmin mainittu kasvien yhteyttäminen osoittaa valon kytkennän myös muihin koulujemme oppiaineisiin. Biologian lisäksi yhteys on hyvin läheinen myös kemiaan, koska monen materiaalien valoon liittyvät ominaisuudet liittyvät aineen kemiallisiin ominaisuuksiin. Ja toisaalta, uusia valoon liittyviä materiaaleja kehitetään nimenomaan kemian puolella. Jossa myös aineen rakennetta ja ominaisuuksia puolestaan tutkitaan fotoniikan keinoin.

Lisäksi fotoniikalla on hyvin merkittävä rooli myös lääketieteessä, jossa monet tutkimusmenetelmät pohjautuvat valoon. Esimerkkinä alalle tärkeä mikroskopia tai erilaisten valolla havaitsemiseen perustuvien merkkiaineiden käyttö diagnostiikassa. Ja samoin tietysti silmä, siihen liittyvät sairaudet, ja myös näön korjaaminen ovat osa fotoniikkaa.

Fotoniikalla on merkittävä rooli myös tietotekniikassa. Käytössämme olevat matkapuhelimet esimerkiksi nojaavat monessa osin fotoniikkaan. Niissä on näytöt, useimmissa kamera, valot, ja jopa sensoreita, jotka tunnistavat ympäröivän valaistuksen tai sen, onko puhelin korvalla, jolloin kosketusnäyttö pitää sammuttaa. Ja vaikka puhelimesta signaali lähtee langattomasti, niin itse asiassa ensimmäisestä tukiasemasta eteenpäin viesti liikkuu valona kuiduissa. Ja näiden valokuitujen huima kapasiteetti on mahdollistanut monet lasten ja nuorten elämää mullistavat uudet palvelut kuten YouTube.

Kaikkien näiden yhteissummana fotoniikka on maailmalla varsin merkittävä työllistäjä. Fotoniikan ala työllistää suoraan jo 700 000 ihmistä. Ja jos lasketaan mukaan myös fotoniikkaa suoraan soveltavat laitteet, työllistävä vaikutus on jo noin 2 miljoonaa ihmistä. Yksin Euroopassa fotoniikan markkinat ovat 60 miljardia euroa – suurempi kuin Suomen valtion budjetti. Ja Eurooppa onkin monella fotoniikan osa-alueella kaikkein merkittävin toimija. Esimerkkinä vaikka laserit ja lääketieteen optiset laitteet.

Silti maailmassa on fotoniikan alueella paljon tehtävää ja ratkaisemattomia ongelmia. On arvioitu, että maailmassa on yli 100 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia silmälaseja, vaikka he niitä tarvitsisivat. Lisäksi miljoonat lapset eivät voi käydä kouluaan tehokkaasti, koska heidän kotinsa ovat heikosti valaistuja eivätkä lapset siten voi iltaisin tehdä läksyjään. Tällaisilla asioilla on hyvin suuri merkitys koko yhteisölle ja sen kehitykselle.


jännittävä panoramakuva Pasista:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/3178102/360selffie2/360selffie.html








Takaisin INFOn alkuun
Takaisin kevätkoulutuspäivän etusivulle