Suomen sisävedet ja Itämeri pilaantuvat herkästi

Sisävedet ovat olennainen osa suomalaista luontoa. Maassamme on yli 56 000 yli hehtaarin kokoista järveä, ja pienempiä lampia löytyy jopa yli 300 000. On satoja jokia ja tuhansia puroja. Maamme pinta-alasta lähes 10 % on vesistöjen peitossa. Sisävesien suuri lukumäärä ei kuitenkaan tee niistä kestäviä ympäristön pilaantumista vastaan. Itse asiassa Suomen sisävedet ovat varsin alttiita pilaantumiselle.

Mataluus on tyypillinen piirre maamme järville. Sen vuoksi niiden vesimääräkin on pieni, yhteensä noin 235 km3. Esimerkiksi Laatokassa on yksistään neljä kertaa enemmän vettä kuin kaikissa Suomen järvissä yhteensä. Pienestä vesimäärästä johtuen järvemme ovat alttiita säiden ja sademäärien vaihtelulle sekä ympäristöstä tulevalle kuormitukselle

Sisävedet ja osa Itämerestä on talvella jääkannen peittämiä. Tämäkin lisää vesistöjen  pilaantumisherkkyyttä, sillä ilmassa olevaa happea ei talvella pääse jään läpi veteen. Keväisin taas sulamisvedet tuovat vesistöihin runsaasti maalta peräisin olevaa kuormitusta.

Yksi maamme sisävesille tyypillinen piirre on rikkonaisuus. Sen johdosta rantaviiva on pitkä suhteessa vesistöjen pinta-alaan ja tilavuuteen. Myös tämä lisää rannalta tulevan kuormituksen määrää. Kun asutuskin on keskittynyt rannoille, ei ole ihme, että noin viidennes Suomen sisävesistä on kunnoltaan tyydyttäviä tai sitä heikompia. 

Itämeri on matala sisämeri, jolla on laaja valuma-alue. Tällä valuma-alueella asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä, ja alueella on paljon teollisuutta. Itämeren luonto onkin erityisen haavoittuvainen. 


Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä