Rehevöitymisen vaikutukset eliöstöön

Ravinteiden määrän lisääntymisen voi havaita ensimmäisenä rantakasvillisuuden runsastumisena. Rehevöitynyt ranta.JPG Rantavyöhykkeen järviruo'ot, -kortteet ja -kaislat muodostavat laajenevia kasvustoja. Myös samenevaa vettä sietävät kelluslehtiset kasvit, kuten lumme, ulpukka ja uistinvita lisääntyvät. Kasvillisuuteen  voi ilmestyä lajeja, jotka menestyvät ainoastaan rehevissä vesistöissä. Tällaisia ovat esimerkiksi osmankäämi, pinnalla kelluva  pikkulimaska sekä matalan veden pohjassa kasvavat ärviät.

Runsastuva kasvillisuus ja kasvava planktonin määrä hyödyttävät monia selkärangattomia. Kasvillisuuden seassa kuhisee kotiloita, malluaisia, juotikkaita, vesimittareita ja monia muita. Näiden joukossa saattaa myös olla järvisyyhyä aiheuttava mikroskooppisen pieni imumato.

Rehevässä järvessä runsastuvat sellaiset kalat, jotka hyötyvät vesiselkärangattomien lisääntymisestä ja sietävät heikentynyttä happitilannetta. Tällaisia ovat särki, lahna, pasuri ja monet muut särkikalat. Linnuista rehevien järvien menestyjiä ovat esimerkiksi silkkiuikku, nokikana, tavi ja tukkasotka. 

Kun järvi rehevöityy, monet karun järven lajit katoavat. Kasveista esimerkiksi pohjalla kasvava nuottaruoho häviää, kun valoa ei samean veden läpi tule tarpeeksi. Lohikalat häviävät, sillä ne eivät siedä vähähappista vettä. Linnustosta kuikka katoaa, kun se ei enää näe saalistaa kaloja sameassa vedessä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä