Rehevöityminen on ongelma, jonka suuri osa suomalaisista on voinut itse havaita. Mökkirannat ovat kasvaneet umpeen, uimarannat muuttuneet mutaisiksi ja limaisiksi, ja sinileväesiintymistä varoitellaan. Koska monet meistä asuvat tai viettävät vapaa-aikaa vesistöjen läheisyydessä, ja kaikki tuottavat jätevettä, on meillä kaikilla mahdollista vaikuttaa tähän ongelmaan. Tavallisen kansalaisen on vesistöjen suojelemiseksi muistettava esimerkiksi seuraavat perusasiat: 

• Älä päästä jätteitä tai jätevettä vesistöön. Veneissä ja rantasaunoissakin syntyvä jätevesi on puhdistettava.
• Matonpesu ja muu pyykkäys on syytä tehdä paikoilla, joiden jätevedet puhdistetaan. Perinteinen mattopyykki laiturilla lisää ravinteita vesistössä.
• Suosi kuivakäymälöitä.
• Valitse fosfaatittomia pesuaineita.

Suomessa syntyy jätevettä keskimäärin 320 litraa vuorokaudessa asukasta kohti. Tästä osa on yritysten ja yhteisöjen tuottamaa, osa puhdistamoille päätyviä sadevesiä. Siitä huolimatta meillä jokaisella on mahdollista vaikuttaa myös yhdyskuntajätevesien syntyyn.

• Käytä vettä säästeliäästi. Mitä enemmän kulutat vettä, sitä enemmän tuotat jätevettä.
• Älä pidä wc-pönttöä kaatopaikkana. Esimerkiksi ruoantähteet kuuluvat kompostiin. Viemäriin päätyvät, wc-paperia kestävämmät esineet voivat haitata puhdistamon toimintaa.
• Lääkkeet ja kemikaalit viedään vaarallisille jätteille tarkoitettuihin paikkoihin, kuten apteekkiin (lääkkeet) ja jäteasemalle. Vieraita kemikaaleja ei pidä päästää viemäriin.