Jätevesien puhdistus

Suomen lainsäädäntö edellyttää että jätevesiä ei saa päästää puhdistamattomina vesistöihin. Esiselkiytysallas.JPG Tämä koskee paitsi teollisuuslaitoksia ja asutuskeskuksia, myös suurinta osaa niistä pienkiinteistöistä, jotka eivät ole kunnallisessa viemäriverkostossa. Vain sellaiset kiinteistöt, joissa vesi kannetaan sisään, ja joissa on vain kuivakäymälä, on vapautettu jätevesien puhdistusvelvoitteesta kevään 2016 jälkeen.

Ympäristön kannalta jätevesien puhdistus on hyvin tärkeää. Jätevedet sisältävät kasveja lannoittavia ravinteita, kuten typpeä ja fosforia, joten ne aiheuttavat rehevöitymistä. Lisäksi niissä on hajoamatonta eloperäistä ainesta, joka lisää hapenkulutusta vesistöissä, ja siten altistaa talviselle happikadolle. Viemärivedet sisältävät myös ulosteperäisiä bakteereita, jotka ovat riski terveydelle esimerkiksi uimarannoilla.

Yhdyskuntien jätevedet puhdistetaan jätevedenpuhdistamoilla, joita on Suomessa yhteensä noin 540. Nykyiset puhdistamot poistavat jätevesien eloperäisestä aineksesta 97 %, fosforista 96 % ja typestä 56 %. Puhdistuksessa voidaan karkeasti erottaa kolme prosessia:
  1. Mekaaninen puhdistus. Karkeammat ainekset erotetaan suodattamalla jätevesi ns. välpän lävitse. Selkeytyksissä jätevettä pidetään suurissa altaissa, jolloin vettä raskaammat ainekset saadaan erotettua.
  2. Kemiallinen puhdistus. Jäteveteen lisätään kemikaaleja (ferrisulfaatti ja kalkki) ravinteiden saostamiseksi ja erottamiseksi vedestä.
  3. Biologinen puhdistus. Jäteveteen lisätään mikrobeja, jotka "syövät" eloperäistä ainesta. Samalla jätevettä ilmastetaan, jotta mikrobit saavat riittävästi happea.
Puhdistusprosessin jälkeen jätevesi johdetaan vesistöön. Puhdistuksessa erotettu kiinteä aines kompostoidaan ja käytetään kasvualustana viherrakentamisessa.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä