3. Jätteet

Hukummeko roskaan?

yhteinen_ymparisto__yhdyskuntajate.pngMe kaikki tuotamme jätettä joka päivä. Ruoasta jää tähteitä ja pakkausjätettä. Ostamme tuotteita, joista vähintäänkin pakkaukset päätyvät roskiin. Kulutamme tulostuspaperia ja vaihdamme mustepatruunoita. Peliohjaimesta loppuvat paristot, jolloin vanhoista tulee jätettä. Pitkällä aikavälillä suurin osa ympärillämme olevista tavaroista muuttuu lopulta jätteeksi. Jätteen tuottamista emme voi täysin välttää niin kauan kuin olemme elossa.

Yhdyskuntajätteeksi kutsutaan niitä jätteitä, joita kotitaloudet ja kunnalliset toiminnot, kuten koulut ja virastot tuottavat. Suomessa tällaista jätettä syntyy yli 500 kg asukasta kohden. Tästä määrästä noin 300 kg on varsinaista kotitalousjätettä. Vielä huomattavasti enemmän jätettä syntyy kaivostoiminnassa, teollisuudessa ja rakentamisessa.  

Vaikka emme voi estää kaiken jätteen syntyä, voimme kuitenkin vaikuttaa merkittävästi sekä syntyvän jätteen määrään että niiden käsittelyyn. Kestävän kehityksen mukaisesti jätettä ei pidä syntyä enempää kuin sitä hajoaa tai sitä pystytään hävittämään. Meillä kaikilla on vastuu omalta osaltamme huolehtia siitä, että jätteemme eivät pilaa tulevien sukupolvien maailmaa.

Jäte on ongelma silloin, kun se pilaa ympäristöä. Useissa tapauksissa jäte on raaka-aine, jota voidaan käyttää hyödyksi. Esimerkiksi metalliromu ei ole jätettä, kun sitä käytetään uuden metallin valmistukseen. Silloin romu on louhittua malmia selvästi parempaa raaka-ainetta.

Jätelaki

BI9_jatteet_etusijaperiaate.pngSuomessa jätehuollon perustana on jätelaki. Tässä laissa määritellään jätteeksi sellainen esine tai aine, jonka haltija on poistanut käytöstä. Jätteen haltija on kuka tahansa, joka on jätteen tuottanut. Esimerkiksi sinä olet jätteen haltija, kun pöydälläsi on sipsipussi, jonka juuri olet tyhjentänyt. Jätteen haltija on aina velvollinen huolehtimaan hallussaan olevasta jätteestä.

Kuinka jätteestä sitten pitää huolehtia? Tätä ohjeistaa nykyisen jätelain (Luku 2, 8§) ns. etusijajärjestys. Sen mukaan:

  • Ensisijaisesti on vähennettävä jätteen määrää ja haitallisuutta.
  • Jos jätettä syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä jäte.
  • Ellei kierrätys ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä muulla tavoin, esimerkiksi energiana
  • Jäte voidaan sijoittaa kaatopaikalle tai loppukäsitellä muulla tavoin vain, jos hyödyntäminen ei ole mahdollista.

Jätelain tavoite on, että kaatopaikalle käsittelemättömänä päätyvää jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Laki asettaa jätteen määrää vähentäviä velvoitteita tuotteiden koko elinkaareen tuotteiden valmistuksesta niiden kuljetuksiin, kauppaan ja aina kuluttajan toimintaan asti. Jätelaki esimerkiksi velvoittaa tavaroiden valmistajien huolehtimaan siitä, että tuotteet ovat kestäviä, korjattavia ja uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä.

Jätelaki ohjaa jätteiden käsittelyä jätemaksujen avulla. Tavalliset kotitaloudet maksavat yleensä jätemaksuja sen mukaan, kuinka suuri kiinteistön jäteastia on ja kuinka usein sitä tyhjennetään. Kotitalous säästää, kun jätettä syntyy vähän. Silloin astia voi olla pieni, ja tyhjennystä tarvitaan harvoin. Vain kaatopaikalle päätyvästä jätteestä peritään jätemaksuja, ei uudelleenkäytettävistä ja kierrätettävistä jätteistä. Siksi kierrättäminen on jätteen tuottajalle aina kannattavaa myös taloudellisesti.

Kuluta harkiten

Jätettä ei synny, ellei ole kulutusta. Mitä enemmän tavaroita ja ruokaa kulutetaan, sitä enemmän jätettä syntyy. Kun kulutuksesta syntyvän jätteen määrää arvioidaan, on otettava huomioon tuotteen koko elinkaari aina raaka-aineiden hankinnasta tuotteen käytöstä poistumiseen. Kulutuksen vaikutukset ympäristöön ovat sen verran laajoja ja monimutkaisia, että niitä käsitellään omassa kappaleessaan "Kulutus, ympäristö ja etiikka."  Se, kuinka voit vaikuttaa kulutuksen seurauksena syntyvän jätteen määrään, on kuitenkin tiivistettävissä seuraaviin, yksinkertaisiin periaatteisiin:
  • Hankit tavaroita vain tarpeeseen
  • Tuotteet ovat korkealaatuisia, kestäviä ja korjattavia
  • Tuotteiden valmistukseen on käytetty kierrätysmateriaaleja
  • Huolehdit tuotteen uudelleenkäytöstä tai kierrätyksestä

Kierrätä jätteet

Ne jätteet, joita ei voi käyttää uudelleen, on mahdollisuuksien mukaan kierrätettävä. Kotitalouksissa syntyvistä jätteistä suurin osa on kierrätettävää. Kierrätykseen kelpaavat:shutterstock_71232259.jpg
  • paperi
  • biojäte
  • pahvi ja kartonki
  • lasi
  • metalli
  • pantilliset juomapakkaukset
  • osa muovituotteista

Suurin osa kodeissa syntyvistä kierrätettävistä jätteistä voidaan viedä jätepisteeseen, jollainen löytyy usein kauppojen läheisyydestä. Siellä on omat laatikot paperille, pahville, lasille ja pienmetallille. Joissakin jätepisteissä on myös muovinkeräysastia, sekä oma astia vaaralliseksi jätteeksi luokiteltaville paristoille.

Jäteasemat ovat paikkoja, joihin voi viedä lähes mitä tahansa kotona syntyvää jätettä. Esimerkiksi auton akkua, rikkinäistä pesukonetta tai vanhoja huonekaluja ei voi viedä jätepisteeseen, mutta jäteasemalle voi. Sinne tuotavista jätteistä ainoastaan kierrätyskelvottomasta kaatopaikkajätteestä peritään jätemaksua, kaiken muun voi tuoda ilmaiseksi.

 

Kompostointi

yhteinen_ymparisto_shutterstock_112127528_peda.jpgKompostointi tarkoittaa eloperäisen jätteen hajottamista mikrobien ja selkärangattomien eläinten avulla. Kompostoitavaa, eloperäistä jätettä ovat kaikki ruoantähteet, huokoiset paperit sekä puutarhajäte. Esimerkiksi ruoanlaitossa syntyvät perunan- ja munankuoret, sekä lihankäsittelyssä erotetut, syömäkelvottomat osat kuuluvat kompostiin. Myös munakennot voidaan silputa biojätteen sekaan kompostoitavaksi. Isokokoiset luut hajoavat niin hitaasti, että niitä ei kannata kompostiin laittaa.

Ruoantähteiden kompostointia varten on oltava sellainen kompostori, johon esimerkiksi myyrät eivät pääse. Jos kompostorissa on lämpöeristys, se voi toimia talvellakin, tai ainakin suurimman osan vuotta. Lämpöeristämättömässä kompostissa hajoaminen hidastuu lämpötilan alentuessa, ja jäätyneessä kompostissa hajoamista ei tapahdu lainkaan.

Jotta komposti toimisi, siihen on tultava uutta jätettä riittävän usein. Sen lisäksi siihen on lisättävä riittävä määrä ilmavuutta parantavaa seosainetta, kuten oksasilppua. Kun komposti toimii hyvin, sen lämpötila kohoaa jopa 60 - 70 asteeseen. Tällöin jäte hajoaa hyvin nopeasti, ja sen tilavuus putoaa jopa kolme neljäsosaa. Sitä mukaa, kun jäte hajoaa, on syntynyttä kompostimultaa tyhjennettävä, jotta komposti pysyy riittävän ilmavana ja toimivana. Syntynyttä kompostimultaa on syytä jälkikompostoida ulkona ennen kuin sitä käytetään maanparannusaineena kukkapenkeissä ja kasvimaalla.

Jos kiinteistössä on piha- ja puutarha-alueita, silloin syntyy puutarhajätettä, josta myös on huolehdittava. Sille voidaan perustaa oma komposti. Puutarhajäte voidaan kompostoida esimerkiksi avoimessa häkkikompostissa, tai vaikka sopivasti ladottuna aumana avomaalla. Tällaisessa kompostissa hajoaminen on usein hidasta, sillä puutarhajätteessä on yleensä liian vähän mikrobien tarvitsemia typpiyhdisteitä. Puutarhajätekompostin toimintaa voidaan kiihdyttää lisäämällä siihen esimerkiksi kananlantaa tai nokkosvettä.

Eloperäisten jätteiden kompostointi kannattaa. Varsin suuri osa kotitalouksien jätteistä on kompostoituvaa, joten erottelemalla biojätteet kompostiin voidaan merkittävästi pienentää jätteiden keräykseen menevän jätteen määrää. Tällöin selvitään pienemmillä astioilla ja harvemmilla tyhjennyksillä. Samalla päästään jäteastioiden hajuhaitoista.

 

Vaarallinen jäte

yhteinen_ymparisto_patterit_shutterstock_146709218.jpgOsa ihmisen tuottamasta jätteestä on niin vaarallista ihmiselle ja ympäristölle, että sitä ei voida varastoida tavalliselle kaatopaikalle, eikä myöskään polttaa tavallisissa uuneissa. Tällainen vaarallinen jäte on kerättävä erikseen, tehtävä vaarattomaksi erityismenetelmin ja mahdollisesti varastoitava erityiselle, ympäristöstä eristetylle kaatopaikalle. Tällaisia jätteitä ovat esimerkiksi:
  • loisteputket ja energiansäästölamput (ei led-lamput)
  • lääkkeet
  • jäteöljyt
  • paristot ja akut
  • maalit ja lakat
  • painekyllästetty puu
Vaaralliset jätteet on aina kotona lajiteltava ja vietävä niille sopiviin keräyspisteisiin. Vanhat lääkkeet ja elohopeaa sisältävät kuumemittarit voi viedä apteekkiin. Paristoille on jätepisteillä usein oma keräysastiansa. Muiden vaarallisten jätteiden osalta oikea paikka löytyy jäteasemalta. Näidenkin jätteiden vieminen on aina maksutonta.