2. Ilmastonmuutos

Mikä ilmastonmuutos?

Maapallon historian aikana ilmastossa on ollut hyvin erilaisia vaiheita. Välillä ilmasto on ollut selvästi nykyistä kylmempi. Noina jääkausiaikoina jäätiköt ovat peittäneet laajoja alueita napa-alueiden ulkopuolella. Maapallolla on ollut myös nykyistä lämpimämpiä jaksoja. Esimerkiksi hiilikaudella, 360 - 350 miljoonaa vuotta sitten ilmasto oli hyvin kostea ja lämmin. Noina aikoina vallinneesta runsaasta kasvillisuudesta syntyi suuria kivihiilikerrostumia. Maapallon ilmaston vaihtelu on siis luonnollista. Siihen vaikuttavat monet seikat, kuten maapallon kiertoradan muodon vaihtelu, akselin kaltevuuden vaihtelu, ilmakehän kaasukoostumus ja suuret tulivuorenpurkaukset. Se ilmastonmuutos, joka nyt on käynnissä, ei kuitenkaan ole pelkästään luonnollista vaihtelua. Tämä muutos on ihmistoiminnan aiheuttama, ja aikaisempia ilmastonmuutoksia huomattavasti nopeampi.

Kokonaisuutena maapallon ilmasto on lämpenemässä. 1900-luvun alkuun verrattuna ilmasto on nyt vajaan asteen lämpimämpi. Alueellinen vaihtelu on kuitenkin suurta. Joillakin alueilla ilmasto saattaa kylmetäkin. Sateisuus lisääntyy monilla alueilla, mutta toisilla alueilla kuivuus pahenee. Monet ilmakehän ääri-ilmiöt lisääntyvät. Esimerkiksi trooppisia hirmumyrskyjä syntyy enemmän, kun meret ovat lämpimämpiä. Tulvia aiheuttavia rankkasateita tulee joillakin alueilla. Suomessa on todennäköistä, että lauhat, sateiset talvet yleistyvät

Katso käyrä maapallon alailmakehän lämpötilan muutoksesta.


yht_ymp_earth_hour_shutterstock_98960702_peda.jpg
"Earth hour" on maailmanlaajuinen kampanja, jossa tunnin ajaksi sammutetaan valot. Tällä pyritään kiinnittämään huomiota ilmastonmuutoksen haitallisiin seurauksiin.

 

Palautuskansio

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kasvihuoneilmiö

yhteinen_ymparisto_kasvihuone_ja_maapallo-ST.jpg
Maapallolle tulee jatkuvasti lämpöenergiaa säteilynä auringosta. Tämä suurelta osin lyhytaaltoinen säteily tunkeutuu ilmakehän läpi ja lämmittää maata ja ilmaa. Samalla maapallolta karkaa lämpöä pitkäaaltoisena säteilynä avaruuteen. Osa tuosta pitkäaaltoisesta säteilystä törmää ilmakehässä oleviin kaasuihin, kuten vesihöyryyn, hiilidioksidiin ja metaaniin. Tämä osa lämpöenergiasta ei karkaakaan avaruuteen, vaan pysyy ilmakehässä. Tämä on täysin luonnollinen ilmiö, ja ilman sitä elämä ei olisi maapallolla mahdollista. 

Voit havaita tämän kasvihuoneilmiön itsekin. Esimerkiksi talvella, kun taivas on yöllä tähtikirkas, yöstä tulee kylmä. Tuolloin lämpö pääsee karkaamaan avaruuteen. Sen sijaan pilviset yöt ovat lauhoja, koska karkaava lämpösäteily törmää pilvien vesihöyryyn.

Ilmastonmuutoksen syyt

yhteinen_ymparisto_kasvihuoneilmio.png Ihmistoiminta voimistaa maapallon luonnollista kasvihuoneilmiötä siten, että lähtösäteilyä pidättävien kasvihuonekaasujen pitoisuus kasvaa. Kun fossiilisia hiilivarastoja, kuten kivihiiltä, öljyä ja maakaasua, poltetaan, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Fossiiliset polttoaineet ovat tällä hetkellä selvästi tärkeimpiä energianlähteitä sähköntuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä.  Myös metsien hakkuut ja kasvillisuuden väheneminen lisäävät hiilidioksidipitoisuutta, sillä palamisen ja lahoamisen myötä kasveissa ollut hiili vapautuu ilmakehään. Nykyisin metsiä hakataan selvästi enemmän kuin ne ehtivät uudistua, ja monilla alueilla eroosio on köyhdyttänyt kasvillisuutta.

Metaani (CH4) on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Sitä vapautuu, kun eloperäinen aines mätänee hapettomissa oloissa. Esimerkiksi riisinviljely aiheuttaa metaanipäästöjä, kun märkien riisipeltojen mudassa kasvijätteet mätänevät. Kaatopaikoilla eloperäistä ainesta hautautuu kasvavien kasojen uumeniin, jolloin jätteet hapen puutteessa mätänevät. Kaatopaikat ovatkin merkittäviä metaanin lähteitä. Myös karjatalous tuottaa runsaasti metaania. Sitä syntyy märehtijöiden suolistossa ja vähähappisessa lietelannassa. 

Muita ihmistoiminnasta ilmakehään vapautuvia kasvihuonekaasuja ovat dityppioksidi (N2O), otsoni (O3) sekä halogenoidut hiilivedyt. Mitä enemmän näitä kaasuja kertyy ilmakehään, sitä enemmän ne estävät lämmön karkaamista avaruuteen. 
 

Ilmastonmuutoksen palautekehät

Yksi ilmastonmuutoksen huolestuttavimmista ilmiöistä on, että se voi alkaa voimistaa itseään. Kun kasvillisuus lämpenemisen vuoksi vähenee, niistä vapautunut hiilidioksidi lämmittää ilmakehää entistä enemmän. Lämpimään meriveteen voi liueta vähemmän hiilidioksidia kuin kylmään. Kun meri siis ilmaston lämpenemisen myötä lämpenee, yhä vähemmän hiilidioksidia poistuu, mikä kiihdyttää lämpenemistä. Kylmien merien pohjiin ja Siperian ikiroutaan on sitoutunut valtavia määriä metaania. Lämpenemisen myötä yhä suurempi osa noista varastoista voi karata ilmakehään.

yhteinen_ymparisto_shutterstock_95917255.jpgMyös jäätiköiden sulaminen synnyttää ilmiötä voimistavan palautekehän. Jää ja lumi heijastaa auringon säteilyä avaruuteen. Mitä pienemmiksi jäätiköt kutistuvat, sitä suurempi osa napa-alueille tulevasta säteilystä lämmittää maata, vettä ja ilmaa. Tämä taas kiihdyttää jäätiköiden sulamista edelleen.


Ilmastonmuutoksen seuraukset

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat hyvin erilaisia maapallon eri alueilla. Suomessa on todennäköistä, että sademäärät lisääntyvät ja talvet leudontuvat. Tällaiset muutokset eivät vielä merkittävästi uhkaa elämää Suomessa. Eliölajisto muuttuu, pohjoisen Lapin metsänraja kohoaa korkeammalle, ja maatalouden vyöhykkeet muuttuvat. On mahdollista, että maassamme voidaan tulevaisuudessa viljellä esimerkiksi maissia, jolle tällä hetkellä ilmasto on liian viileä. 

Lajiston muuttumisesta voi seurata monenlaisia, vaikeasti ennustettavia ongelmia. Monet pohjoiset lajit voivat kuolla sukupuuttoon samalla kun eteläiset lajit leviävät. Tulokaslajit voivat muuttaa ekosysteemeitä merkittävästi. Monet eteläiset kasvitaudit ja tuholaiset voivat levitä. Sateisuuden lisääntyessä myös tulvat voimistuvat.

Monilla muilla alueilla maapallolla muutokset ovat vielä vakavampia. Ilmaston lämpeneminen sulattaa esimerkiksi Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköitä. Niistä vapautuva vesimassa nostaa merenpintaa, jolloin monet alavat alueet, tiheään asutut rannikot ja valtamerten saaret ovat uhattuina. Vielä jäätiköiden vesimassoja enemmän merenpintaa nostaa itse veden lämpeneminen. Kun vesi lämpenee, sen tilavuus kasvaa lämpölaajenemisen seurauksena, jolloin merenpinta nousee.

Kuumuus pahentaa monien alueiden kuivuutta. Suuret aavikot leviävät laajemmiksi, jolloin niiden reunamilla olevien ihmistenkin on muutettava. Monilla alueilla jo nyt merkittävä pula vedestä pahenee entisestään. Toisilla alueilla sateet ja myrskyt voimistuvat.

elaimet_jaakarhu_shutterstock_43510282_peda.jpg

Jääkarhu on ilmastonmuutoksen symboli. Kuva on tietokonemanipulaatio.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutos on koko maailmaa koskettava ongelma. Siksi sen hillitseminenkin on koko maailman ja jokaisen ihmisen asia.
Globaalissa mittakaavassa ilmastonmuutosta voidaan hillitä kansainvälisin sopimuksin. Ensimmäinen kansainvälinen ilmastosopimus laadittiin vuonna 1992. Sen jälkeen sopimuksia on edelleen tarkennettu ja laajennettu Kiotossa 1999, Kööpenhaminassa 2009, Etelä-Afrikan Durbanissa 2011 ja Qatarin Dohassa 2012. Kokousten tavoitteena on ollut velvoittaa eri maat alentamaan hiilidioksidipäästöjään, tai ainakin vakiinnuttamaan ne sopivaksi katsotulle tasolle. Ongelmana kokouksissa on ollut paitsi selkeiden ja sitovien päätösten puuttuminen, myös se, että osa maista ei ole sopimuksia allekirjoittanut. Näiden maiden joukossa ovat maailman suurimmat hiilidioksidipäästöjen tuottajat USA ja Kiina.

Yksi ilmastokokousten saavutus päästöjen alentamiseksi on niin sanottu päästökauppajärjestelmä. Se tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöjä tuottavat yritykset voivat tuottaa päästöjä vain sen verran, kuin ne ovat ostaneet päästöoikeuksia. Näitä oikeuksia on saatavilla rajallinen määrä. 

Valtioiden tasolla päästöjä voidaan alentaa monella tavalla. Kansallisella lainsäädännöllä voidaan rajoittaa fossiilisten polttoaineitten käyttöä tai kannustaa muiden energianlähteiden käyttöön ja energiansäästöön. Eri polttoaineille voidaan asettaa erilaiset ympäristöverot, jolloin runsaasti päästöjä tuottavat polttoaineet tulevat vähemmän kannattavaksi. Esimerkiksi biodieselin verotus on Suomessa noin 10 prosenttiyksikköä kevyempää kuin tavallisen dieselin. Valtion tasolla on mahdollista vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin myös alue- ja liikennesuunnittelun avulla. Valtio voi esimerkiksi tukea julkista liikennettä. Valtion tasolla on mahdollista vaikuttaa voimakkaasti siihen, millä tavoin energiaa tuotetaan. Esimerkiksi Suomessa on otettu tavoitteeksi, että vuonna 2020 tuotetaan energiasta 38 % uusiutuvilla energianlähteillä.

Myös kunnissa tehdään päätöksiä, joilla on ilmastovaikutuksia. Kunnat suunnittelevat palveluiden ja asutuksen sijoittumisen alueilleen. Näin kunta voi vaikuttaa, missä määrin kuntalaiset voivat selvitä ilman omaa autoa. Kunnat voivat päättää, millä tavoin kaukolämpöä tuotetaan, ja mistä lähteistä otetaan energia kunnan palveluiden tarpeisiin. Suurissa kunnissa voidaan suunnitella, toteutetaanko kaupungin julkinen liikenne busseilla vai esimerkiksi sähköllä toimivilla raitiovaunuilla. Kuntien alueilla syntyvän jätteen kierrätykseen ja energiakäyttöön voidaan myös vaikuttaa. Kaiken kaikkiaan kuntien velvollisuus on ottaa ilmastonäkökulma huomioon kaikissa kunnan alueen toimissa, jotka synnyttävät kasvihuonekaasupäästöjä.

yhteinen_ymparisto_shutterstock_36951391_peda.jpg

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtääviä kokouksia pidetään ympäri maailmaa.

Mitä sinä voit tehdä?

yhteinen_ymparisto_shutterstock_46208539_peda.jpgTeemme joka päivä valintoja, joilla on ilmastovaikutuksia. Käytämme erilaisia liikennevälineitä. Ostamme vaatteita ja muita kulutustavaroita. Valitsemme, mitä syömme. Jokaisen valinnan kohdalla voimme ottaa sen ilmastovaikutuksen huomioon. Yksittäisen ihmisen tapojen muutos ei ilmastonmuutosta pysäytä, mutta kun ilmastotietoisia ihmisiä on riittävästi, se saa muutosta aikaan. Tavallisen ihmisen ilmastonsuojelu voi pitää sisällään esimerkiksi tällaisia toimia:
  • Säästä energiaa aina, kun se on mahdollista. Katso esim. kappale "Minä energiankuluttajana."
  • Valitse uusiutuva energianlähde
  • Kuluta harkiten, kierrätä ja korjaa
  • Suosi kevyttä ja julkista liikennettä
  • Valitse ja vaadi ilmastoystävällisiä tuotteita
  • Suosi kasvis- ja lähiruokaa
Yksittäisen ihmisen toimia merkittävämpiä, ilmastoon vaikuttavia päätöksiä tehdään kuntien, valtioiden ja valtioiden välisten yhteisöjen tasolla. Kun olet äänioikeutettu, voit vaikuttaa myös niihin. Ota selvää ehdokkaista ja valitse oma ehdokkaaksesi sellainen, joka ymmärtää ilmastonmuutosta ja tuntee oman poliittisen vastuunsa. Voit asettua itsekin ehdokkaaksi.

On olemassa suuri joukko kansalaisjärjestöjä, jotka pyrkivät toimimaan ilmastonmuutosta vastaan. Tämä toiminta voi olla esimerkiksi tiedon levittämistä tai päättäjiin vaikuttamista. Tutustu tällaisiin järjestöihin ja mieti, haluaisitko itse olla toiminnassa mukana.