1. Energia

Energiaa tarvitaan

yhteinen_ymparisto_shutterstock_114381907_peda.jpgMitään ei tapahdu ilman energiaa. Kun istut luokassa, tarvitset nähdäksesi valoenergiaa. Käyttämäsi tietokone vaatii sähköenergiaa toimiakseen. Luokan lämmitykseen tarvitaan lämpöenergiaa. Paikalle saapumiseen on tarvittu liike-energiaa. Kaikkien ympärilläsi olevien tavaroiden valmistukseen on kulunut energiaa. Oma ruumiisikaan ei toimi ilman energiaa. Kaikki tuo lämmitykseen, liikkumiseen, valaistukseen, tavaroiden valmistukseen ja toimintaan tarvittava energia on saatava jostain energianlähteestä. Se, mistä tuo kaikki energia saadaan, on ympäristön kannalta yksi tärkeimmistä kysymyksistä.

Energianlähteet
voivat olla joko uusiutuvia tai uusiutumattomia. Uusiutuvia energianlähteitä ovat esimerkiksi vesivoima, tuuli, aurinko ja puu. Niille on yhteistä, että käytettävissä olevaa energiaa tulee koko ajan lisää. Uutta puuta tulee puiden kasvaessa, tuulet puhaltavat ja aurinko paistaa jatkuvasti jossain päin maapalloa.

Uusiutumattomia energianlähteitä ovat ydinvoima sekä niin sanotut fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu. Nämä energianlähteet hupenevat käytön myötä. Riittävyyden lisäksi niihin liittyy ympäristöongelmia.
 

Välitön ja välillinen energiankulutus

yhteinen_ymparisto_energiankulutus.JPGKun sähköllä tai erilaisilla polttoaineilla toimivia laitteita käytetään, siihen kuluu energiaa. Tämä laitteiden käyttöön kuluva energia on suoraa eli välitöntä energiankulutusta. Siihen, kuinka paljon energiaa kuluu, vaikuttaa laitteen teho ja se, kuinka kauan laitetta käytetään. Esimerkiksi tavallisen pölynimurin teho voi olla 1200 W. Jos sillä imuroi tunnin ajan täydellä teholla, energiaa on kulunut 1,2 kWh (kilowattituntia). Kotitalouksissa on energiankulutukseltaan hyvin erilaisia laitteita. Eniten energiaa kuluu yleensä huoneiston lämmitykseen. Sen osuus kotitalouden koko suorasta energiankulutuksesta on noin 50 %. Paljon energiaa vaatii myös veden lämmitys, kiuas sekä pyykin ja astioiden pesu. Niihin verrattuna esimerkiksi radio, kannettava tietokone ja nykyaikainen televisio kuluttavat vähän energiaa. 

Energian kulutus ei kuitenkaan ole pelkkää tavaroiden käyttöä. Niiden valmistukseen ja kuljetuksiin on myös kulunut energiaa. Tämä niin sanottu välillinen energiankulutus on niin merkittävää, että keskimäärin yli puolet kotitalouksien energiankulutuksesta muodostuu siitä. Esimerkiksi teräskilon valmistukseen tarvitaan energiaa noin 5,5 kWh. Vastaava määrä paperia syntyy keskimäärin 2,5 kWh:n energiankulutuksella. Energiajuomat sisältävät tunnetusti paljon energiaa. Jos energiajuoman pakkauksena käytetty alumiinitölkki on tehty raaka-aineestaan bauksiitista, on sen valmistukseen kulunut yli nelinkertainen määrä energiaa itse juoman energiasisältöön verrattuna.

Tavaroiden valmistukseen on tarvittu raaka-aineita, joiden hankinta ja kuljetus on vaatinut energiaa. Esimerkiksi juomatölkkien alumiiniin tarvittu bauksiitti voi olla louhittu Brasiliasta. Sieltä se on kuljetettu Norjaan jalostettavaksi alumiinimetalliksi. Tämä metalli on vuorostaan tuotu Suomeen, jossa siitä tehdään valmiita tölkkejä. Jokainen näistä vaiheista kuljetuksineen on vaatinut energiaa.
Välillistä energiankulutusta sisältyy myös syömäämme ruokaan ja käyttämiimme palveluihin. Ruoassa erityisesti lihaan sekä maitotuotteisiin sisältyy paljon välillistä energiankulutusta. Vähäisintä tämä kulutus on lähellä tuotetuissa, ulkona kasvatetuissa kasvisruoissa.

Jos nyt alkaisit selvittää välillisen energiankulutuksen määriä esimerkiksi tekemällä yhden haun hakukoneella, se kuluttaa energiaa saman verran kuin 60 W:n lamppu 17 sekunnissa.

Suomessa energiankulutus on suurta

Öljynkulutus_teollisuusmaissa_800.pngAsukasta kohti laskettuna Suomessa kulutetaan hyvin paljon energiaa. Esimerkiksi saksalaiseen, ranskalaiseen tai brittiin verrattuna suomalainen kuluttaa yli kaksi kertaa enemmän energiaa. Köyhien kehitysmaiden asukkaisiin verrattuna ero on  luonnollisesti vielä paljon suurempi.

Suomalaisten suureen energiankulutukseen on monta syytä. Ensinnäkin Suomi sijaitsee hyvin pohjoisessa. Maailmassa ei ole yhtään toista maata, joka sijaitsisi kokonaan 60. leveysasteen pohjoispuolella. Pohjoisesta sijainnista seuraa, että ilmastomme on viileä ja talvet ovat pitkiä ja kylmiä. Lämmitykseen kuluu siksi paljon energiaa. Vuotuiset sähkönkulutuksen huiput ajoittuvat aina sydäntalven kovimpiin pakkasiin.

Suomi on pinta-alaltaan varsin suuri maa, ja sen asutus on harvaa. Sen vuoksi välimatkat ovat pitkiä, ja liikkumiseen ja tavaroiden kuljetukseen kuluu paljon energiaa.

Vaikka lämmitykseen ja liikenteeseen kuluu paljon energiaa, selvästi suurin energiankuluttaja Suomessa on teollisuus. Se vastaa noin 45 % maamme energiankulutuksesta. Suomessa on runsaasti sellaista teollisuutta, joka tarvitsee tuotantoonsa suuria määriä energiaa. Tällaista teollisuutta ovat esimerkiksi paperin ja kartongin valmistus sekä metallien jalostus.

Yksi syy maamme korkeaan energiankulutukseen on korkea elintaso. Niistä maailman maista, joissa energiankulutus on korkeinta, lähes kaikki ovat vauraita teollisuusmaita. Ainoina poikkeuksina tähän ovat Lähi-idän öljyvaltiot.