Tulevaisuuden peruskoulua pohtinut työryhmä luovutti loppuraporttinsa 12.3.2015. Aineopettajaliitto pitää raportin sisältöä ja työryhmän kehittämisehdotuksia pääosin hyvinä, vaikka ei olekaan kaikista esityksistä samaa mieltä.

Aineopettajaliitto pitää työryhmän tavoin tärkeänä perusopetuksen arvioinnin kehittämistä. On oppilaiden etu, että arviointi on yhdenmukaista. Opettajille tulee taata valmiudet oikeudenmukaiseen arviointiin ilman valtakunnallisia päättökokeita. Opiskelun ja opetuksen tavoitteena tulee olla laaja-alainen oppiminen, osaaminen ja ymmärtäminen – ei päättökokeeseen opiskeleminen.

Aineopettajaliitto pitää hyvänä, että työryhmä kiinnittää huomiota koulutuksen tasa-arvoon. Lähikoulujen toiminnan vahvistaminen on tässä oikea linja: Jokaisella peruskoululaisella pitää olla oikeus laadukkaaseen opetukseen missä tahansa koulussa. Opetuksen järjestäjien pitää taata kaikkien koulujen toiminnan resurssit niin, että vältytään koulushoppailulta.

Tulevaisuuden peruskoulua pohtinut työryhmä ottaa oikealla tavalla kantaa myös taloudelliseen kasvuun ja kilpailukykyyn. Myös Aineopettajaliitto katsoo, että opetus on resursoitava niin hyvin, että opetusryhmien koko voidaan pitää riittävän pienenä. Oppilaan mahdollisuudet saada henkilökohtaista ohjausta heikkenevät ryhmäkoon kasvaessa. Siksi opetusryhmän maksimikokona tulee peruskoulussa olla 20 oppilasta. Alku- ja yhdysluokkaopetuksessa maksimikokona tulee olla 18 ja teknisessä ja tekstiilityössä sekä kotitaloudessa, biologiassa, maantiedossa, fysiikassa ja kemiassa 16. Oppilaan kehittymisen kannalta on olennaisen tärkeää, että jokaisella opettajalla on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia ottaa huomioon oppilaidensa henkilökohtaiset tarpeet.

Aineopettajaliitto kiittää myös sitä, että työryhmä ehdottaa opettajankoulutukselle omaa kehittämisohjelmaa. Aineopettajaliitto huomauttaa, että etenkin täydennyskoulutuksen on oltava nykyistä systemaattisempaa. Opettajilla on velvoite osallistua täydennyskoulutukseen – tulevaisuudessa tarvetta on pikemminkin työnantajien velvollisuudelle järjestää laadukasta ja tarpeisiin vastaavaa täydennyskoulutusta. Etenkin viime vuosina opettajien mahdollisuudet osallistua koulutukseen ovat olleet minimaaliset.

Työryhmä kiinnittää oikein huomiota myös kelpoisuusehtoihin. Aineopettajaliitto pitää tärkeänä, että nykyisistä kelpoisuusehdoista ei ainakaan tingitä. Oikea kehityssuunta on raportin ehdottama rehtorin kelpoisuusehtojen tiukentaminen. Aineopettajaliitto muistuttaa, että rehtorin työ on merkittävältä osaltaan henkilöstöjohtamista. Siksi rehtoreiden henkilöstöjohtamisen osaamista tulee vahvistaa.

Valitettavasti työryhmän raportissa on myös kyseenalaisia kehittämiskohteita. Kehittämiskohteiden tulisi olla tasapainoisempia, eikä kaikkia koulun arjen yksityiskohtia, kuten koulun alkamisaikaa, voi säädellä valtakunnallisesti. Raportissa kiinnitetään huomiota varhaiseen puuttumiseen, mutta sen rinnalla pitäisi huolehtia myös jatkotoimenpiteistä ja tiedonkulun varmistamisesta koko peruskoulun ajan. Oppilaiden parissa työskentelee monia muitakin ammattilaisia kuin opettajia, ja heidän keskinäinen tiedonsaantinsa on turvattava. Oppilaasta on huolehdittava myös hänen siirtyessään toisella asteelle.

Erityisen huonoa esityksenä koulun sujuvan arjen kannalta Aineopettajaliitto pitää joustavaa koulupäivää ja muiden aikuisten tuomista koulun arkeen. Joustavan koulupäivän onnistuminen kaikissa Suomen kouluissa edellyttää niin suuria taloudellisia panostuksia ja koulun ulkopuolisen arjen muuttamista, että se ei voi onnistua. Koska opettajan vastuu on jakamaton, tulee Aineopettajaliiton mielestä hyvin tarkoin rajata muiden aikuisten tehtävät, jos heitä halutaan osaksi koulupäivää.