Kasvit ovat monisoluisia eliöitä, jotka saavat ravintonsa yhteyttämällä. Ne eroavat muista eliöistä, sienistä ja eläimistä, monella tavalla.

Kasvit eivät pysty liikkumaan, vaan viettävät koko elinaikansa samalla kasvupaikalla. Ne valmistavat itse energiansa yhteyttämisen avulla. Kasvien lehtien soluissa on lehtivihreää, jonka ansiosta kasvit näyttävät vihreiltä.

Kasvin osat ovat juuret, varsi, lehdet ja kukka.

Juurilla kasvi kiinnittyy maahan ja ottaa vettä ja ravinteita. Varren avulla kasvi kurkottaa kohti auringon valoa. Lehdillä kasvi yhteyttää. Kukkien avulla kasvi tuottaa siemeniä eli lisääntyy.

Yhteyttämisen avulla kasvi tuottaa oman energiansa.

Kasvi tarvitsee auringon valoa, ilmasta hiilidioksidia (CO₂)ja maasta vettä (H₂O). Näistä aineista lehden viherhiukkasessa valmistuu sokeria. Sivutuotteena syntyy kaikille eliöille elintärkeää happea (O₂).

Kasvi osaa muuntaa sokerin moniksi muiksi aineiksi, esimerkiksi rasvoiksi ja valkuaisaineksi.

Kasvi lisääntyy suvuttomasti kasvullisesti tai suvullisesti siemenien avulla.

Kasvullinen lisääntyminen tapahtuu esimerkiksi kun mansikka tuottaa rönsyjä tai uusi voikukka lähtee kasvamaan juurenpalasesta. Itiökasvit, kuten saniaiset, eivät tuota siemeniä vaan pieniä itiöitä. Itiökasvienkin sanotaan lisääntyvän tästä syystä suvuttomasti.

Suvullisessa lisääntymisessä siitepöly hedelmöittää emikukinnon, johon alkaa kehittyä siemeniä. Siitepöly kulkeutuu hedekukasta emikukkaan tuulen tai hyönteisten välityksellä.

Suurennos tulppaanin kukasta. Keskellä on emi, jossa siemenet valmistuvat. Ympärillä on heteitä, joiden pinnalla on siitepölyä.