Vehnä

Kolme maailman eniten viljeltyä viljakasvia ovat riisi, maissi ja vehnä. Vehnä on hyvin vanha viljelykasvi, mutta Suomessa sen viljely yleistyi vasta 1900-luvulla.

Vehnää viljellään pääasiassa Etelä-Suomessa, sillä se vaatii pitkän ja lämpimän kasvukauden. Siitä on kahdentyyppisiä lajikkeita, syysvehnää ja kevätvehnää. Syysvehnä kylvetään nimesä mukaisesti syksyllä ja kevätvehnä keväällä. Suurin osa Suomessa viljeltävästä vehnästä on kevätvehnää.

Vehnän terveellisyys ravintona riippuu siitä, mitä jyvän osia jauhoon on käytetty. Jos jyvästä poistetaan kuoriosat (jotta saataisiin valkoista jauhoa), menetetään monia arvokkaita ravintoaineita. Täysjyvävehnä on terveellistä, puhdistettu valkoinen jauho epäterveellistä.

Vehnästä valmistetaan monenlaisia tuotteita, kuten hiivaleipäjauhoa, valkoista vehnäjauhoa, mannasuurimoita, leseitä, hiutaleita ja kuskusta. Vehnäjauho on vaalean leivän leipomisen perusraaka-aine, sillä muut viljat eivät muodosta sitkoa, joka aikaansaa taikinan venyvyyden ja kimmoisuuden. Myös pasta (makaronit, spagetit jne.) valmistetaan vehnäjauhosta.

Keliaakikot eivät voi syödä vehnää sisältäviä tuotteita niiden sisältämän gluteenin vuoksi.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä