Ruis

shutterstock_166380554_ruis_p.jpgRuis tulee toimeen ravinteiltaan ja kosteudeltaan vaatimattomassa maassa ja ilmastoltaan karuissa oloissa. Se onkin ollut pitkään Suomen tärkein leipävilja.

Ruista on pidetty maalaistalon vaurauden mittana ja jopa osana suomalaisuutta. Monin paikoin vieläkin viedään tupaantuliaislahjaksi ruisleipä ja suolaa.

Rukiin viljely on Suomessa alkanut n. 2500 vuotta sitten. Siitä tuli nopeasti suosittu vilja, sillä sen puiminen on helppoa. Tärkeimmäksi ravintoviljaksi ruis tuli 1800-luvulla, jolloin se syrjäytti ohran.

Suomessa viljellään sekä kevät- että syysruista. Keväruis kylvetään keväällä, syysruis kylvetään loppukesästä, kun pellolta on puitu ensin keväällä kylvetty vilja pois.

Rukiin kasvusto on hyvin korkea ja se kaatuu eli lakoontuu siksi helposti. Pitkä korsi vaikeuttaa myös puimista.

Suomessa ei tuoteta ruista tarpeeksi, vaan sitä tuodaan lisäksi ulkomailta, mm. Saksasta ja Puolasta.

Rukiista jauhetusta jauhosta valmistetaan kaikkien tuntemaa ruisleipää. Monelle Suomeen saapuvalle ulkomaalaiselle ruisleipä on uusi tuttavuus, ja moni suomalainen sanoo kaipaavansa ulkomailla ruisileipää.

Ruispuuro marjojen kera keitettynä on maittavaa.
Tunnettu pääsiäisherkku mämmi valmistetaan niinikään ruisjauhosta.





Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä