Lisätietoa

Saunavihta eli saunavasta

Länsisuomalaiset vihtovat, itäsuomalaiset vastovat.

Oikea vastan eli vihdan tekoaika on keskikesällä.

Vihdalla eli vastalla lyödään saunassa paljasta ihoa. Tällä ajatellaan olevan hyviä vaikutuksia terveyteen. Ainakin tuoreista lehdistä leviää saunaan hyvä tuoksu.

Videon teksti

Talvella koivu ei saa vettä eikä valoa. Sen pitää vain levätä ja odottaa kevään lämpimiä päiviä.

Kun kevätaurinko alkaa lämmittää, koivun oksissa olevat silmut turpoavat. Vähitellen silmut puhkeavat ja pienet koivun lehdet ilmestyvät näkyviin. Sanotaan että koivun lehti on hiirenkorvalla.

Samoihin aikoihin koivuun ilmestyvät norkot. Hedenorkoissa valmistuu siitepölyä, eminorkoissa munasoluja. Tuuli kuljettaa siitepölyä, josta osa päätyy eminorkkoihin, joissa syntyy kesän aikana siemeniä.

Lehtien valmistaminen vaatii energiaa. Koivu on varastoinut kesällä energiaa juuriinsa. Keväällä energiapitoinen mahla nousee runkoa pitkin oksiin. Tällä energialla koivu valmistaa ensimmäiset lehtensä.

Kesän aikana lehdet yhteyttävät eli tuottavat sokeria. Sokeria siirtyy runkoa pitkin alas juuriin varastoon.
Kesällä monet hyönteistoukat  syövät koivun lehtiä. Toukkia saalistavat taas tiaiset ja monet muut pikkulinnut. Koivumetsässä onkin paljon elämää kesällä.

Syksyllä koivu pudottaa lehtensä. Tätä ennen koivu on siirtänyt lehdistä tärkeät aineet runkoon talteen. Tästä syystä lehdet ovat ennen putoamistaan kellertäviä eivätkä enää vihreitä.

Kun talvi tulee, koivumetsä hiljenee. Vain tuuli suhisee puissa.