Järven kalat


Ahven on tunnetuin järvikala. Se onkin hyvänmakuinen ja tarttuu helposti mato-onkeen. Ahven onkin Suomen yleisin kalalaji ja kansalliskala. Päivällä se liikkuu parvissa. Yöksi se menee yksin pohjaan lepäämään. Sen väritys vaihtelee paljon elinympäristön mukaan, mutta tunnusomaisia tunnusmerkkejä ovat kyrmy niska, pystyraitainen väritys ja piikikäs selkäevä. Yleensä onkeen tarttuvat ahvenet ovat melko pieniä ja suurinkin pyydystetty ahven painoi vain 2,9 kg. Ravinnokseen ahven käyttää eläinplanktonia ja pikkukaloja.

Hauki on toiseksi tärkein saaliskala vapaa-ajan kalastajalle. Sillä on suuri pää ja kita sekä terävät hampaat. Väritys vaihtelee ahvenen tavoin elinpaikan mukaan. Saaliskalat painavat yleensä puolesta kilosta kahteen kiloon, mutta hauki voi kasvaa jopa 20-kiloiseksi. Hauki on petokala ja se käyttää ravinnokseen pääasiassa kalaa, mutta sille maistuvat myös sammakot ja veden pinnalla uivat linnunpoikaset.

Kuha on suosittu, hyvänmakuinen saaliskala. Se muistuttaa ulkomuodoltaan pitkulaista ahventa ja onkin sukua ahvenelle. Saaliskalan paino on yleensä 0,4 - 2,5 kg, mutta kuha voi kasvaa yli kymmenkiloiseksi. Pienenä se syö eläinplanktonia ja selkärangattomia vesieläimiä. Isommat kuhat syövät toisia kaloja.

Muikku on pieni hopeanvärinen, sukkulamainen lohikala. Muikut ovat pieniä kaloja, yleensä alle 100 gramman painoisia. Suurinkin saaliiksi saatu muikku painoi vain puoli kiloa. Silti se on haluttu saaliskala hyvän makunsa vuoksi. Voissa paitetut muikut ovatkin suurta herkkua. Ravinnokseen muikut syövät planktonäyriäisiä, mm. vesikirppuja.

Muita järvessä eläviä kalalajeja ovat muun muassa made, särki ja lahna.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä