1. Ihmisten asuinalue kasvien ja eläinten elinpaikkana

Kaupungin eri osat

Kaupunkien, kuntien ja kylienkin keskustat voivat olla kasveille ankeita kasvuympäristöjä. Kasvien juurille ei ole juuri mahdollisuuksia löytää ravinteikasta maata. Niinpä ydinkeskustan kasvien juuret joutuvat etsimään vettä katujen halkeamista ja katukivien väleistä. Kuitenkin ydinkeskustassakin voi olla paljon kasvilajeja. Esimerkiksi Helsingin tuomiokirkon portailla kasvaa noin 80 kasvilajia!
 
Ydinkeskustan reunalle on jätetty kasveille ja muulle luonnolle varattuja alueita, puistoja. Puistoissa on yleensä isoja puita sekä tarkoin hoidettua nurmikkoa ja kukkapenkkejä. Toki puistoissa voi olla alueita, kuten kallioita, joissa kasvillisuus on luonnonmukaista ja monimuotoista.
 
Kasvillisuus ja eläimistö on usein runsainta pientaloalueella, jossa on omakotitaloja ja rivitaloja. Tonttien rajoilla kasvaa pensaita, puutarhoissa on marjapensaita, hedelmäpuita ja monia kukkia. Tällaisessa monimuotoisessa ympäristössä viihtyy monet eläimetkin, kuten siili ja rastaat. Asutuksen ulkopuolella on joutomaita, joissa kasvaa rikkaruohoja. Lisäksi keskustan reunaosissa on luonnontilaisia metsiä, josta voi tulla kaupunginkin keskustaan vierailemaan monia metsän eläimiä, kuten kettuja.
 
naurulokki_kauppatori_sveistola.jpg
Naurulokki on sopeutunut hyvin kaupunkielämään ja etsimään ravintoa ihmisten läheltä.
 
 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä