2. Selkärangattomia eläimiä

Miten eläimiä luokitellaan?

nokkosperhonen_sitruunaperhonen_oharma.jpg
 
Lajin yksilöt ovat yleensä melko samannäköisiä: niillä on samanlainen väritys ja rakenne. Esimerkiksi nokkosperhoset ovat helppo tuntea nokkosperhosiksi ja sitruunaperhoset sitruunaperhosiksi. Samaan lajiin kuuluvat tunnistavat toisensa ja pyrkivät pariutumaan ja siten tuottamaan uusia jälkeläisiä.
 
Yhteen eläinryhmään kuuluu monia lajeja. Esimerkiksi perhosia elää Suomessakin satoja lajeja. Eri eläinryhmiä voidaan yhdistää isommaksi ryhmäksi. Esimerkiksi hyönteisiin kuuluvat perhoset, kovakuoriaiset, sudenkorennot ja niin edelleen.
 
 
Kukin eläinlaji kuuluu näin isompiin ryhmiin. Esimerkiksi nokkosperhonen on:
Eläin
  Selkärangaton eläin
    Niveljalkainen
      Hyönteinen
         Perhonen
           Nokkosperhonen (laji)

Miten selkärangaton eläin pystyy elämään?

tursas_shutterstock_857018.jpg
 
Selkärangattomilla eläimillä ei ole sisäistä tukirankaa, selkärankaa.
 
Selkärangattomilla voi olla kova kuori, kuten ravulla tai simpukalla. Hyönteisillä on kova kuori. Vedessä elävät selkärangattomat eivät tarvitse tukirakenteita, sillä vesi kannattaa niitä hyvin. Esimerkiksi kuva mustekala ei tarvitse lainkaan kovaa kuorta tai vahvaa selkärankaa.
 
Selkärangattomilla ei ole kovin hyvin kehittyneitä aisteja. Myös verenkierto- ja hengityselimistö ovat melko huonosti kehittyneitä.

Meduusa ui.
Rapu kävelee.

Madot

kasteliero_shutterstock_8973604.jpg
Madot ovat alkeellisia eläimiä. Niillä ei ole lainkaan päätä. Kehittyneemmillä eläimillä, kuten hyönteisillä tai ihmisellä, päässä on muun muassa silmät ja aivot.
 
Koska madoilla ei ole jalkoja ja niiden ruumis on pehmeä, ne olisivat helppoa saalista esimerkiksi linnuille. Tästä syystä madot viettävät piilottelevaa elämää.
 
Matoina pidettäviä eläimiä kuuluu moneen eri pääjaksoon. Nivelmatoihin kuuluva kasteliero elää maan sisällä syöden kuolleita kasvin osia. Toisaalta monet laakamatoihin kuuluvat madot elävät loisina toisissa eläimissä, esimerkiksi kalojen suolistossa. Elämä kosteassa maaperässä tai loisena onkin monelle madolle tyypillinen tapa elää.
 
 
 

Nilviäiset

sinisimpukka_oharmaIMG_3968.jpg
 
Nilviäiset ovat matoja kehittyneempiä. Niillä on muun muassa silmät ja suojaava kuori. Nilviäiset syövät kasveja.
 
Etanat, kotilot ja simpukat ovat nilviäisiä. Kuvan sinisimpukkaa tavataan myös Suomen rannikkovesissä.
 
Monissa merissä elää suuria nilviäisiä, mustekaloja.

Valokuvia nilviäisistä.
 
 
 
 

Hämähäkit

ristihamahakki_opmaki.JPG
 
Hämähäkkejä ja hyönteisiä yhdistävät nivelikkäät jalat.
 
Samaan niveljalkaisten ryhmään kuuluu hämähäkkien ja hyönteiset lisäksi äyriäiset, kuten ravut.
 
Hämähäkin erottaa hyönteisistä siitä, että niillä on kahdeksan jalkaa - hyönteisillä on kuusi jalkaa.
 
Hämähäkit ovat petoja. Osa tekee saalistusta varten verkon, osa juoksee saaliinsa kiinni. 
 
Hämähäkkiä ei kannata ottaa käteen, sillä kaikki hämähäkit pystyvät puremaan. Saaliin hämähäkki lamauttaa myrkyllään.

Linkkejä Ylen videoihin (vaativat Flash-toiminnon)
 

Hyönteiset

niittysinisiipi_oharma_IMG_4314.jpg
Hyönteiset ovat maailman runsaslajisin eläinryhmä. Niitä on lähes kaikkialla. Erityisen runsaasti niitä on sademetsissä, missä on tarpeeksi lämpöä ja kosteutta.

Hyönteisiä yhdistävät seuraavat piirteet:
  • kuusi jalkaa
  • kolme ruumiinosaa: etu-, keski- ja takaruumis
  • päässä useita silmiä
  • siivet
  • kova, tukeva kuori
  • muodonvaihdos muna-toukka-(kotelo)-aikuinen
  • vaihtolämpöisiä kuten kaikki muutkin selkärangattomat eläimet
  • elävät erakkoina (poikkeuksena mehiläiset ja muurahaiset)
 
Tunnetuimpia hyönteisryhmiä ovat
  • perhoset (kuvassa niittysinisiipiä)
  • sudenkorennot
  • kovakuoriaiset
  • kärpäset
  • pistiäiset (mm. mehiläiset ja muurahaiset)
Lisätietoa hyönteisistä.

Ylen videoita hyönteisistä.